LEHTIKUVA
Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.
Miljardööri Mark Zuckerberg lupaa vähentää sensuuria ja edistää sananvapautta omistamissaan sosiaalisen median sovelluksissa. Zuckerbergin Meta-konsernin päätuotteet ovat Facebook ja Instagram. Yhtiön tuotteilla on miljardeja käyttäjiä, joten uudistukset tulevat koskettamaan valtavaa ihmisjoukkoa.
Zuckerberg kertoo aikomuksistaan tiistaina julkaistulla videolla. Hän luonnehtii muutoksia “paluuksi Facebookin juurille”. Zuckerberg on huolissaan sensuurista, jota on ajettu läpi terrorismiin ja lapsipornoon vedoten.
– Minä ryhdyin rakentamaan sosiaalista mediaa antaakseni ihmisille äänen, Zuckerberg sanoo.
– Viime vuosina hallitukset ja valtamedia ovat pyrkineet sensuroimaan yhä enemmän ja enemmän. Ja usein selvästi poliittisista syistä.
– Äskettäiset [presidentin]vaalit tuntuvat kulttuurilliselta käännekohdalta. Nyt on aika laittaa sananvapaus jälleen etusijalle.
Mark Zuckerberg lupaa, että Meta lopettaa ulkopuolisten faktantarkistajien käytön. Tilalle otetaan X-somen kaltaiset yhteisöhuomautukset. Zuckerbergin mukaan faktantarkistajat ovat olleet poliittisesti puolueellisia ja tuhonneet ihmisten luottamusta moderoinnin oikeudenmukaisuuteen.
Sallittujen keskustelunaiheiden kirjoa tullaan leventämään. Jatkossa esimerkiksi maahanmuuttoon tai sukupuolivähemmistöihin liittyvistä aiheista voi puhua vapaammin. Zuckerbergin mielestä ihmisiä on pyritty vaientamaan näissä aiheissa valtavirran keskusteluissa.
Sensuuria pyritään vähentämään myös rajoittamalla automaattisen sensuroinnin käyttöä, koska automaattiset suodattimet tekevät usein virheitä. Painopisteenä tulee olemaan selvästi laittoman tekstin poistaminen.
Zuckerberg myöntää, että Facebook ja Instagram ovat tarkoituksella rajoittaneet poliittisen keskustelun näkyvyyttä, koska politiikka “stressasi ihmisiä”. Mutta nyt on koittanut uusi aika ja politiikasta voidaan jälleen keskustella.
Moderointiosasto siirretään suvaitsevaisesta ja sateenkaarevasta Kaliforniasta punaniskaisempaan Texasiin. Tällä siirrolla pyritään lisäämään käyttäjien luottamusta moderaattoreiden puolueettomuuteen.
Lopuksi Zuckerberg sanoo, että hän aikoo tehdä yhteistyötä presidentti Donald Trumpin kanssa estääkseen maailman eri maiden hallituksia vaatimasta yhdysvaltalaisia yrityksiä harjoittamaan tiukkaa sensuuria. Yhdysvallat tunnetaan laajasta sananvapaudesta.
– Euroopassa on yhä enemmän lakeja, jotka lisäävät sensuuria ja tekevät innovatiivisten sovellusten rakentamisen vaikeaksi.
– Kiina on sensuroinut meidän sovelluksemme niin, että niitä ei voi edes käyttää Kiinassa, Zuckerberg sanoo.
Mark Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria. Tämä on rohkaissut myös muiden maiden hallituksia vaatimaan tiukempaa sensuuria.
– Mutta nyt meillä on mahdollisuus palauttaa sananvapaus, Zuckerberg riemuitsee.
Tuleva presidentti Donald Trump on aiemmin kritisoinut Facebookin sensuuria kovin sanoin. Hän on jopa kutsunut Facebookia “kansanviholliseksi”.
Nyt miesten välit ovat paranemaan päin. Mark Zuckerberg kävi päivällisillä Trumpin Mar-a-Lagon kartanossa marraskuussa. Meta on myös lahjoittanut miljoona dollaria Trumpin virkaanastujaisrahastoon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Facebookia pyörittävän Meta-yhtiön toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myöntää yrityksensä harjoittaneen perusteetonta sensuuria presidentti Bidenin hallinnon painostuksesta. Bidenin pojan korruptioepäilyjä koskevat jutut sensuroitiin "Venäjän disinformaationa", vaikka ne perustuivat tosiasioihin. Zuckerberg myöntää nyt Facebookin tehneen väärin.
Viron heinäkuussa virkaansa astunut pääministeri Kristen Michal tunnetaan pragmaattisena poliitikkona. Keskeistä Virolle on turvallisuuspolitiikka ja puolustuskyky. Tätä opettaa Euroopalle myös Donald Trump.
Yhdysvaltain presidentinvaalit saivat huiman käänteen, kun supersuosittu mediavaikuttaja Joe Rogan ilmoitti tukevansa Donald Trumpin uudelleenvalintaa. Roganin päätös on merkittävä, sillä aiemmin hänet on tunnettu vasemmistolaisen Bernie Sandersin tukijana.
Elon Musk on ihmiskunnan kiistämätön innovaattori sekä talousnero. Ihmeaikuisen uskomattomat ansiot saavat sadat miljoonat ihmiset kuuntelemaan tarkalla korvalla tämän maailman rikkaimman ihmisen ajatuksia. Ne voivat vielä ratkaista Yhdysvaltain seuraavan presidentin nimen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puhui Suomen Atlantti-seuran syyskokouksessa Helsingissä perjantaina. Purran mukaan aikakausi, jolloin Eurooppa huolettomasti pystyi lisäämään sosiaalimenojaan samalla, kun amerikkalaiset huolehtivat mantereen puolustamisesta, on auttamatta ohi.
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ei miellyttänyt perinteistä mediaa, mutta muutosta on silti tulossa. Eräs seuraus republikaanien myötätuulesta ovat jäähyväiset globaalille woke-kulttuurille sekä identiteettipolitiikalle. Vastakkainasettelun aika voisi viimein olla ohi.
Marraskuun alun Yhdysvaltain presidentinvaalit muistuttivat asetelmaltaan vuoden 1968 vaaleja. Silloin Republikaanien Nixon voitti virassa olleen demokraattien varapresidentin Hubert Humpreyn. Donald Trump päihitti samoin varapresidentin asemassa kampanjoineen Kamala Harrisin. Comebackin tekeminen on Yhdysvaltain presidentille erittäin harvinainen tempaus. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja Matti Hukari kirjoittaa.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".
