Analyysi

Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.

Suojelupoliisi kertoo, kuinka järjestäytynyt rikollisuus on pyrkinyt soluttautumaan yhä voimakkaammin yhteiskunnan rakenteisiin. Suomeen on rantautunut elokuvistakin tuttu toimintatapa, jossa näennäisesti lailliset yritykset toimivat todellisuudessa erilaisten rikosten peittona. Avoimen yhteiskunnan rakenteiden ja luottamuksen väärinkäyttö on yleistyvä järjestäytyneen rikollisuuden muoto erityisesti Pohjoismaissa.

Suomalainen valtamedia vannoo puolueettomuuden, riippumattomuuden ja moniarvoisuuden nimiin. Tutkimustieto kertoo kuitenkin yhä selvemmin, että toimittajat kallistuvat vahvasti vasemmalle. Toimitukset vaikenevat asiasta kuin muuri. Hyvä olisi kuulla edes huutavan ääni korvessa.

Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.

Suomen rikollisuustilanne on yhä kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Viranomaisten mukaan järjestäytynyt rikollisuus kuitenkin muuttuu ja muuttaa toimintatapojaan huomattavan nopeasti. Erityistä huolta herättävät nuorten ja lasten rekrytointi tekemään rikoksia, rikollisuuden yhä tiiviimpi kytkeytyminen yrityksiin sekä ylipäänsä kansainvälisten rikollisverkostojen kasvava vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan.

Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

Ruotsalaisessa ongelmalähiössä voi sijaita kaksi koulua, joista toisessa vain alle puolet oppilaista ylittää riman lukioon, ja toisessa melkein kaikki pääsevät jatkamaan opintojaan. Tutkijat löysivät seitsemän tekijää menestyksen takana. Tärkeintä ovat korkeat odotukset yhdistettynä välittävään kulttuuriin.

Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.

Suomen poliisi on hiljalleen laajentanut sähköajoneuvojen käyttöä viime vuosien aikana. Poliisihallituksen ylitarkastaja Jukka Rivisen mukaan tavoitteena on ollut kerätä käyttökokemuksia ja arvioida, miten uusi käyttövoimateknologia sopii poliisitoiminnan erityisvaatimuksiin. Kehittämistä kaivataan vielä.

Turvapaikanhakijoiden määrä Tanskassa on romahtanut viime vuosina historiallisen matalalle tasolle. Vuonna 2025 kuntiin sijoitettiin lopulta vain runsaat 200 uutta pakolaista. Suurin osa oleskeluluvista koski jo maassa olleita henkilöitä tai YK:n kiintiöpakolaisia. Kokonaisuudessaan Tanskasta poistui viime vuonna yhtä paljon pakolaisia ja heidän perheenjäseniään kuin uusia henkilöitä sai oleskeluluvan.

Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Venäjä vääristelee järjestelmällisesti Suomen historiaa ja käyttää sitä osana nykyistä informaatiovaikuttamista, arvioi dosentti Lasse Laaksonen. Hänen mukaansa erityisesti talvi- ja jatkosodan tulkintoja, väitteitä suomalaisten ”natsistamisesta” sekä Nato-jäsenyyttä koskevaa keskustelua kehystetään tarkoitushakuisesti. Tehokkain vastalääke on hänen mukaansa rauhallinen ja perusteltu reagointi – ei provosoituminen eikä vaikeneminen.

Ruotsalainen tutkimuslaitos on havainnut selvän muutoksen koululaisten asenteissa HBT-väkeä kohtaan. Oppilaat sietävät vähemmistöryhmistä kaikkein vähiten juuri nyt homoja, biseksuaaleja sekä transihmisiä. Asenteiden jyrkkyys yllätti tutkijan.

Länsimaiset yhteiskunnat ovat viime vuosikymmenet pitäneet kirjaimellisesti huolta lakisääteisistä velvoitteistaan ja kristilliseen kulttuuriin kuuluvasta lähimmäisen rakkaudesta. Käteen on kuitenkin jäänyt vain maailman palkka ja enemmistöstä on tullut vähemmistön lakeija. Näin ei voi jatkua ja nyt on muutoksen aika.

Pienten ja keskisuurten yritysten näkymissä on varovaisia merkkejä paremmasta, mutta kasvu ei vielä ole kunnolla käynnistynyt. Investoinnit ovat miinuksella ja rahoitus rajoittaa kasvua. Tekoälyn hyödyntämisessä suomalaisyritykset ovat kuitenkin Euroopan huipulla ja tämä lupaa hyvää.

Kriittisestä suurvaltaneuroosista kärsivä Venäjän johto yrittää maanisesti palauttaa maailmaan Neuvostoliiton aikaista löyhkäävää loistoa. Suomalaiset vastaanottavat Venäjän vaikutusyritykset kuitenkin heikosti. Ehkä olemme luontaisesti immuuneja venäläismieliselle viestinnälle, viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo arvioi.

Radikaalivasemmiston väkivaltaisissa mielenosoituksissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa on yhteisiä piirteitä. Kyse on asiantuntijan mukaan samasta ”oudosta koalitiosta” kummallakin puolen valtamerta.

Tammikuussa Ruotsissa ei ammuttu ketään hengiltä. Kyseessä on ensimmäinen vainajaton kuukausi sitten maaliskuun 2018. Kyse on myös poliisin onnistumisesta, jota on avittanut ruotsidemokraattien tukeman porvarihallituksen määrätietoinen työ jengiväkivallan karsimiseksi.

Arvovaltaisessa Science Advances -lehdessä julkaistu tutkimus murtaa myyttiä tieteentekijöiden kyvystä pitää henkilökohtaiset asenteensa erillään tutkimustyöstä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tutkijoiden poliittiset näkemykset voivat ohjata eri tavoin tutkimusaineiston käsittelyä ja tilastollisia mallivalintoja. Tätä kautta asenteellisuus näkyy myös tutkimustuloksissa. Tutkimuksessa 71 tutkijatiimiä analysoi maahanmuuton vaikutuksia sosiaalipolitiikkaa koskeviin asenteisiin. Tiimit päätyivät saman aineiston pohjalta hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Näitä eroja ei pystytty selittämään pelkillä laskuvirheillä tai yksittäisillä menetelmävalinnoilla. Tutkimuksesta paljastui myös, että jyrkempiä poliittisia kantoja edustaneiden tutkijoiden työ sai sokkona toteutetussa vertaisarvioinnissa alhaisempia laatuluokituksia.

Euroopassa yhä useampi haluaa enemmän kansallista päätösvaltaa valtioiden omien rajojen valvontaan. Taustalla loistaa epäluottamus EU:n yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja erimielisyydet vastuunjaosta. Näin vastasivat kansalaiset 23 jäsenmaassa tehtyyn kyselyyn, kertoo Politico-verkkomedia.

Suomen ulkopuolella syntyneiden osuus työttömyyden kasvusta on maassamme poikkeuksellisen suuri, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Maahanmuuttajataustaisten työttömyys on kaksinkertaistunut vuodesta 2022, kun suomalaisten työttömyys on pysynyt samalla tasolla. Itse asiassa vain puolet ulkomaalaisista työikäisistä käy töissä.

Yhdysvaltojen ja EU:n kauppasuhteet ovat kietoutuneet toisiinsa tavalla, jolla ei ole vertaa maailmassa. Nokkapokka liittovaltion ja unionin välillä heiluttaa siten koko maailmantaloutta. Tullimuurien rakentaminen Atlantille on Yhdysvalloille riskialtista ja ajaa Euroopan unionia etsimään uusia kauppakumppaneita.

Runsaat miljardi ihmistä asuu maailman metropoleissa, joiden pohjavesivarat ovat katoamassa. Vesi on itse asiassa jo kortilla puolessa maailman suurimmista kaupungeista. Kaukonäköisimmät ihmiset ovat nostaneet kytkintä ja jättäneet uppoavan laivan. He ovat jo täällä.

Haaparannan ja Tornion välinen rajanylityspaikka on Pohjois-Suomen vilkkain. Vuosittain rajan ylittää suuntaan tai toiseen lähes 12 miljoonaa ajoneuvoa. Raja on yhä vahvemmin myös huumeiden läpikulkureitti Suomen markkinoille. Ruotsalaisjengit käyttävät hyväkseen rajan lapsia ja nuoria, jotka helpon rahan toivossa syrjäytyvät suurkaupunkien kasvattien lailla.

Marinin hallituksen päättämä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja akateemisissa valmiuksissa tai sosioemotionaalisissa taidoissa. Opetusalan ammattijärjestö junttaa kaikesta huolimatta esiopetusta - vastoin tutkimusnäyttöä.

Euroopan perinteinen teollinen perusta murenee hitaasti mutta vääjäämättä. Taustalla on Kiinan nousu teknologiseksi ja tuotannolliseksi suurvallaksi. Suomen osalta kyse ei ole ainoastaan viennistä ja työpaikoista, vaan myös poliittisesta liikkumavarasta. Nykyisessä piittaamattomassa maailmassa talous, teknologia ja poliittinen valta kietoutuvat yhä tiukemmin toisiinsa.