Milloin osoitetaan mieltä murhaajia vastaan
– Mitä pitää vielä tapahtua, että mielenosoituksiin lähdettäisiin murhaajia vastaan eikä niitä tahoja vastaan, jotka yrittävät tehdä jotakin tilanteen muuttamiseksi, sanoi CDU:n liittopäiväedustaja Julia Klöckner tv-haastattelussa.
Hänen mukaansa demarit ja vihreät tyrmäävät muutokset puhtaasti ideologisista syistä.
– Kuvaavaa on, että demarit hylkäsivät lakiesityksen, vaikka osa siitä sisältyy heidän omaan vaaliohjelmaansa, Klöckner sanoi.
”Ovi helvettiin on suljettava”
Demarien ryhmäpuheenjohtajan Rolf Mützenichin mielestä CDU rikkoo tabun hyväksymällä, että laista päätettäisiin AfD:n äänillä.
Hän vetosi myös kirkkojen, ay-liikkeen ja joidenkin osavaltioiden CDU-pääministereiden vastustukseen. Eräs pääministeristä oli uhannut vastustaa oman puoleensa lakiesitystä, jos tulisi liittoneuvoston käsittelyyn.
– Kääntykää takaisin demokratiaan. Voimme sulkea yhdessä oven helvettiin ja nostaa uudestaan palomuuri AfD:tä vastaan, Mützenih vetosi kristillisdemokraatteihin.
Demarit ja vihreät vastuussa AfD:n kasvusta
Vihreillä oli huoli Saksan maineesta ulkomaalais- ja pakolaisystävällisenä maana.
– Koko Eurooppa katsoo Saksaan. Meillä on erityisen suuri vastuu. Täällä käytävä keskustelu maahantulon rajoittamisesta vaurioittaa ja häpäisee Saksan mainetta, lausui vihreisiin kuuluva Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock kiihtyneellä äänellä rinnastaen AfD:n Putiniin, Orbaniin ja tuhopolttajiin.
Lakiesityksen pääarkkitehti CDU:n puheenjohtaja ja kristillisdemokraattien liittokansleriehdokas ja Friedrich Merz syytti punavihreää politiikkaa AfD:n kannatuksen kasvusta ja siitä, että hänen vihaamansa puolue istuu ylipäätään liittopäivillä.
– Jos AfD on vaalien jälkeen tuplasti nykyistä suurempi, niin te kannatte siitä vastuun. Itse tulen tekemään kaikkeni, että niin ei tule tapahtumaan, Merz sanoi.
Suomi esimerkkinä
Merz kiisti salin vasemmalta laidalta esitetyn väitteen, että laki olisi EU-lain vastainen. Hän viittasi Suomeen, Ruotsiin, Tanskaan ja Hollantiin, jotka ovat sulkeneet rajojaan ja rajoittaneet maahantuloa omilla toimillaan, eikä niitäkään syytetä lakien rikkomisesta.
Valtioilla on Merzin mukaan laillinen oikeus ja velvollisuus suojella itseään ja kansalaisiaan.
– Ihmiset haluavat politiikalta toimia, jotka lisäävät turvallisuutta, Merz sanoi.
Haluatteko, että veitsi-iskut jatkuvat
– Haluatteko todella, että sama jatkuu kuin Mannheimissa, Solingenissa, Marburgissa ja Aschaffenburgissa, kysyi AfD:n ryhmän johtaja Bernd Bauman vihreiltä ja demareilta.
Hänen ryhmänsä äänesti esityksen puolesta yhtenäisesti. AfD on yrittänyt hänen mukaansa esittää samaa jo vuosikausia.
Esitys kaatui kuitenkin kerta toisensa jälkeen kaikkien muiden puolueiden, myös CDU:n vastustukseen.
Liitopäivillä ei ole saanut koskaan yksikään AfD:n esitys muiden tukea.
Jälkipyykkiä pestään myös liberaalien piirissä
Esitystä alkupuheenvuoroissa kiihkeästi kannattaneen liberaalipuolueen (FDP) ryhmän jäsenistä osa äänesti punavihreiden puolella lakiesitystä vastaan tai jätti kokonaan äänestämättä.
– En ymmärrä ryhmätoverieni äänestyskäyttäytymistä. Olen varma, ettei tämä ole ainakaan hyödyksi vaalikamppailussamme, sanoi liberaalien johtoon kuuluva liittopäivien varapuhemies Wolfgang Kubiscki Bild-lehdessä.
Ankaraa jälkipyykkiä pestään myös CDU:ssa, olihan näin niukka tappio äärimmäisen karvas pala sen kanslerikandidaatille, eikä liittopäivävaaleihin on aikaa enää kuin kolme viikkoa.
Ihmiset haluavat muutosta
Tunnelma on muuttunut Saksassa monien karkotettaviksi määrättyjen turvapaikanhakijoiden veristen veitsi-iskujen jälkeen.
Vakaviin haavoittumisiin ja kuolemaan johtavia iskuja tekevät usein nuoret maahantulijat. Joidenkin alueiden julistaminen veitsikieltoalueeksi ei ole auttanut.
Poliisit tietävät, keiden taskuja kannattaisi tilastojen valossa erityisesti tarkistaa, mutta tarkastukset jäävät usein tekemättä profilointisyytösten pelossa.
Kyselyjen mukaan ihmisiä pelottaa liikkua pimeällä ja yksinään myös julkisissa liikennevälineissä. Vanhemmat ovat huolissaan lastensa turvallisuudesta.
Afganistanilasmies puukotti päiväkotilapsia
Tuoreimmassa tapauksessa maasta poistumaan määrätty afganistanilainen Enamullah O. hyökkäsi Aschaffenburgissa päiväkotiryhmän kimppuun.
Hän iski veitsellä kaksivuotiasta marokkolaistaustaista poikaa kaulaan kahdeksan kertaa ja haavoitti hengenvaarallisesti kaksivuotiasta syyrialaistaustaista tyttöä.
Mies tappoi myös lapsia suojelemaan juosseen 41-vuotiaan saksalaismiehen, kahden pienen lapsen isän sekä haavoitti kahta muuta ihmistä.
Bulgarian kautta vuonna 2022 Saksaan turvapaikanhakijana saapunut 28-vuotias Enamullah O onnistuttiin pidättämään ohikulkijoiden seurattua hänen liikkeitään.
Miestä oli ollut hoidossa mielenterveysongelmien takia. Hän oli useiden rikosten takia ennestään myös poliisin kirjoissa.
Afganistanilainen olisi voitu karkottaa takaisin Bulgariaan, mutta viranomaiset eivät saaneet asiaa hoidetuksi Dublinin sopimuksen edellyttämän kuuden kuukauden aikana.
Saksalaiset vaativat lisää turvallisuutta
Ihmishenkiä vaatineita veitsi-iskuja tehtiin viime vuonna myös Mannheimissa, jossa afganistanilainen kävi AfD-poliitikon kimppuun ja surmasi veitsellään väliin tulleen poliisin.
Solingenissa puukotti maahan turvapaikanhakijana tullut syyrialainen islamisti katujuhlassa kolme ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti kahdeksaa muuta ihmistä.
Mannheimin puukottaja on todettu psyykkisesti sairaaksi ja suljettu psykiatriseen sairaalaan.
Saksalaisiin kohdistamistaan uhkauksistaan tunnettu saudimies ajoi Magdeburgissa autollaan joulutorilla olleeseen väkijoukkoon. Kuusi ihmistä kuoli ja 299 ihmistä loukkaantui.
Mielipidekyselyt toisensa jälkeen osoittavat, että saksalaisten enemmistö kokee turvattomuutta ja haluaa tilanteeseen radikaalia muutosta. Kaksi kolmasosaa saksalaisista kannatti myös nyt liittopäivillä hylättyä lakiesitystä
Joka päivä pahoinpinpitelyjä ja seksuaalirikoksia
Saksan poliisien ammattiliiton puheenjohtajan Manuel Ostermannin mukaan EU-alueen ulkopuolelta saapuneet maahantulijat syyllistyivät viime vuonna 55 996 pahoinpitelyyn.
Niistä 18 106:ssa seurauksena oli vakavia ja vaarallisia vammoja. Murhia ja murhan yrityksiä heidän tiliinsä kertyi 348.
EU-alueen ulkopuolelta tulleiden maahantulijoiden tekemiksi tilastoitiin Saksassa viime vuonna 8800 seksuaalirikosta, joista 761 oli joukkoraiskausta.
Ostermannin mukaan siirtolaiskriisi näkyy oleellisimmin rikostilastossa.
– Kysymys, kuinka monta ihmistä täytyy joutua vielä uhriksi ei ole pelkästään oikeutettu vaan myös oikein, poliisien ammattiliittojohtaja kirjoittaa X-viestialustalla.
Friedrich Merz vannoi Aschaffenburgin iskun jälkeen pitämässään lehdistötilaisuudessa USA:n presidenttiä Donald Trumpia mallaten, että jos hänestä tulee liittokansleri, hän muuttaa Saksan maahantulopolitiikkaa radikaalisti heti virkavalan vannomisen jälkeen.
AfD-puolueen puheenjohtaja Alice Weidel on repivän liittopäiväkokemuksen perusteella epäileväinen Merzin kyvyistä.
Hänen mukaansa Merzistä tuskin on johtamaan Saksaa koska ei saanut edes omaa ryhmäänsä ruotuun.
– Merz hyppäsi ylös tiikerinä mutta päätyi vuoteenvierusmatoksi, Weidel kuvaa CDU:n johtajaa.
Rahat ja kestokyky lopussa
Vuodesta 2015 lähes rajoittamattomana jatkunut maahantulo kiristää Saksan taloutta. Rahat ja kestokyky alkavat olla lopussa niin liitovaltiolta, osavaltioilta kuin käytännön asioista vastaavissa kunnissa.
Saksassa jätettiin viime vuonna 251 000 uutta turvapaikkahakemusta. Saksassa asuu erilaisilla nimikkeillä 3,48 miljoonaa pakolaista. Kolmannesta heistä on paennut Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta.
Tulijoista 226 882 on velvollisia poistumaan maasta, mutta heidän sallittu silti jäädä henkilökohtaisista syistä. Välittömästi karkotettavaksi on määrätty 44 155 ihmistä.
Karkotuksia toteutetaan kuitenkin harvakseltaan. Karkotusta ei panna toimeen, jos henkilö on sairas tai hän tekee vastarintaa. Jokaisella karkotettavaksi määrätyllä on oikeus saada puolustajakseen valtion kustantama asianajaja.
”Ihmiset eivät jaksa enää”
– Ihmiset eivät jaksa enää, eikä maamme jaksa enää, perusteli BSW-puolueen perustaja ja johtaja Sahra Wagenknecht X-viestialustalla kannatustaan kristillisdemokraattien esittämälle maahantuloa rajoittavalle laille.
Perjantaina niukasti hävinneen lakiesityksen ydin oli lopettaa toissijaista suojelua saavien, kuten syyrialaisten pakolaisten perheiden yhdistäminen sekä antaa liittovaltion poliisille lisää valtuuksia karkotettavaksi määrättyjen henkilöiden kiinni ottamiseksi ja karkotuksen toimeenpanemiseksi.
Saman esityksen kristillisdemokraatit tekivät jo viime vuonna mutta vetivät sen takaisin pelätessään, että myös AfD tulee sitä tukemaan.
CDU voitti hetkeksi AfD-kammonsa
Perjantaina kristillisdemokraatit voittivat hetkeksi AfD-pelkonsa ilmoittaessaan, että laki on tarkoitus saada hyväksytyksi riippumatta sitä, minkälaisen enemmistön sen taakse saa.
Friedich Merz uhkasi keskustelun alkaessa, että jos ”demokraattiseen keskustaan” kuuluvat ryhmät, tarkoittaen demareita ja vihreitä, eivät halua kannattaa lakiesitystä, niin se tulee hyväksytyksi ”ei demokraattisen” AfD:n tulella.
Merz ilmoitti varmuuden vuoksi, ettei halua olla AfD:n kanssa missään tekemisissä, ei nyt eikä myöskään tulevien vaalien jälkeen.
AfD:n ryhmän johtaja Bernd Bauman vastasi puolestaan, että heillä ei ole ongelmia kannattaa lakiesitystä, koska kyseessä on heidän todellisuudessa heidän oma esityksensä, jonka kristillisdemokraatit ovat vain kopioineet.
Karkotettavaksi määrätyt kasarmeihin, rajoille pysyvä valvonta
Vaikka lakiesitys maahantulon rajoittamiseksi ja liittovaltion poliisin oikeuksien lisäämiseksi tyrmättiin, niin kristillisdemokraatit, liberaalit saivat kuitenkin viime keskiviikkona AfD:n tuella läpi päätöslauselman, joka linjaa Saksan tulevaa maahantulopolitiikkaa.
Kristillisdemokraattien viiden pisteen ohjelmaksi kutsuman päätöslauselman mukaan kaikille raja-asemilla olisi aloitettava pysyvä valvonta.
Maahanpääsy pitäisi kiellettävä kaikilta, joilla ei ole voimassa olevia matkustusdokumentteja riippumatta siitä, pyytävätkö tulijat suojaa tai eivät, ovathan Saksan naapurit turvallisia maita.
Päätöslauselman mukaan lainvoimaisella päätöksellä karkotettavaksi määrättyjä henkilöitä olisi voitava sijoittaa odottamaan karkotuksen toimeenpanoa esimerkiksi tyhjiin kasarmeihin ja asuinkontteihin.
Karkotuksia päivittäin ja rikolliset arestiin
Päätöslauselman mukaan karkotuksia olisi pantava toimeen päivittäin, myös Afganistaniin ja Syyriaan. Poliisien oikeuksia olisi lisättävä.
– Karkotettaviksi määrätyt rikolliset ja vaaralliset henkilöt voidaan ottaa arestiin määräämättömäksi ajaksi siihen asti, kunnes he palaavat kotimaahansa omin neuvoin tai heidät karkotetaan, päätöslauselmassa kirjataan.
Liittopäivien hyväksymää päätöslauselmaa myös kritisoidaan.
Arvostelijoiden mukaan on epäselvää, onko osviitaksi tarkoitettu suunnitelma sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa.
Päätöslauselma hyväksyttiin CDU:n, CSU:n, FDP:n, BSW ja AfD:n äänillä 348 – 345 demarien, vihreiden ja vasemmistopuolue Linken vastustaessa.
