Yrittäjien pääekonomistilta vahvaa tukea veroalelle – yhteisövero ja ansiotulovero ovat kasvun pahimmat haitat

Tiistai-illan A-studio kutsui kaksi hyvin erilaista ekonomistia ennakoimaan hallituksen puoliväliriihtä. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus antoi vahvaa tukea hallituksen julkisessa tiedossa oleville verolinjauksille.

Riihestä tihkuneiden tietojen mukaan hallitus kaavailee sekä yhteisö- että ansiotuloverojen laskemista.

Brotheruksen mukaan veropäätökset kannattaa tehdä, vaikka elämme keskellä epävarmuuden aikaa.

– Meillä on käsillä lyhyen aikavälin epävarmuus. On hyvä huomata, että kun nyt tehdään päätöksiä, ne eivät astuisi voimaan tänä vuonna, vaan todennäköisesti vuoden 2026 tai 2027 alusta. Ja silloin sitten tämän lyhytaikaisen epävarmuuden toivottavasti hellittäessä nämä veropäätökset ja muut kasvutoimet sitten auttavat tukemaan taloutta ja parempaa kasvua.

Yhteisövero ja ansiotulovero pahimmat kasvun haitat

Brotherus kertoo yrittäjien kannattavan sekä yhteisö- että ansiotuloverojen laskemista.

– Yrittäjät nostavat kyselyissä esiin juuri nämä kaksi eniten kasvua haittaavina tekijöinä. Ja taloustutkimuksen mukaan juuri näillä kahdella verolla on kasvuun negatiivinen vaikutus.

– Toki se riippuu siitä, että millä ne rahoitetaan. Jos yritysten verotusta madalletaan ja samalla vaikkapa yritystukia leikataan ja katetaan veroale sillä – mikä on Suomen Yrittäjien esitys – niin ei varmasti löydy ekonomistia, joka sanoisi, että se ei olisi positiivista talouskasvulle ja tasapuoliselle kilpailulle.

– Ja sama juttu täällä ansiotuloverojen puolella. Siitä on valtiovarainministeriön kansliapäällikkö ja myös talouspoliittisen arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänenkin todennut, että siitä löytyy vahvinta taloustieteellistä näyttöä, että nimenomaan näiden ylimpien marginaaliveroasteiden laskeminen on hyödyllistä. Ajan kanssa se voisi maksaa itsensä takaisin jopa kokonaan.

– Suomessahan jo 4 600 euron palkalla ollaan tilanteessa, jossa yli 52 % lisätuloista menee pelkästään veroihin. Ja nyt sitten huhuissa puhutaan, että tätä laskettaisiin siihen 52: teen, joka on itse asiassa sama taso, joka nyt on Ruotsissa. Toki Ruotsissa tällä heidän valtiovarainministeriönsä puhuvat, että siellä olisi tarvetta laskea sitä 52:sta vielä alaspäin. Ehkä Suomi tulee tässä pikkuisen sitten Ruotsia jäljessä.

Alempi yhteisövero hyödyttää pieniä yrityksiä

Kysymykseen yhteisöveroalennuksesta otti Brotherus esiin tutkimustietoa.

– Yhteisöveron alennuksen vaikutukset voi jakaa kolmeen luokkaan. Yksi vaikutus on se, että miten isot monikansalliset yhtiöt näyttävät tulostansa. Heillä on kykyä näyttää tulosta, vaikka heti ensimmäisenä vuotena enemmän Suomessa, jos Suomessa veroaste on edullisempi kuin joissain muissa maissa. Se on tällaista niin sanottua verokilpailua ja siitä ei tarvitse tykätä, mutta siinä kisassa silti ollaan globaalisti mukana.

– Toinen vaikutus tulee sitten siitä mitä Suomessa on Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT tutkinut. Eli mitä vaikutusta tällä yhteisöveron alennuksella oli silloin, kun se tehtiin vuosina 2012-2014. Silloin tutkittiin pieniä yrityksiä ja huomattiin, että nimenomaan pienet yritykset lisäävät käyttömenojansa ja heidän liikevaihtonsa kasvaa. Investointeja sieltä tutkimuksen mukaan ei juuri tullut, mutta se on ehkä ihan ymmärrettävää, kun tutkittiin alle yhden miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä. Jos on vaikka palveluyrittäjä ja sitten yhteisövero laskee muutaman prosenttiyksikön, niin siitä voi jäädä muutama tuhat euroa vuodessa enemmän käyttöön. Ja tutkimusten mukaan nämä pienet, varsinkin uudet yritykset, laittaa sen rahan sitten muihin menoihin, vaikka markkinointiin ja myyntiin ja se sitten kasvattaa toimintaa.

– Kolmas vaikutus yhteisöverosta tulee sitten investoinneista ja se ei tule varmasti ensimmäisenä vuotena. Eli jos nyt tulee yhtäkkiä tällainen yhteisöveron alennus, niin eiväthän yritykset ole valmistautuneita siihen. Ei siellä ole heti luvitettuja ja valmiita projekteja, vaan sitten käynnistyy pohdinta ja se voi viedä useammankin vuoden. Se ei välttämättä tule tämän hallituskauden aikana, vaan vasta seuraavan ja seuraavien hallituskausien aikana.

Brotheruksen lisäksi A-studiossa vieraili myös STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, joka ei pitänyt tuloveroalennusta toivottavana.

Vasemmalla veroja mieluummin kiristettäisiin

Lainàn teesit olivat päinvastaisia Brotheruksen esittämiin nähden.  Lainàn mukaan veronkevennyksille on vaikea nähdä perusteita tässä tilanteessa.

– Ennemminkin pitäisi pyrkiä lisäämään yritysten osallistumista ja yhteisöveron nostaminen olisi perustellumpaa kuin sen laskeminen. Ja sitten täytyy muistaa, että viime vuosikymmenellä ja 2010-luvulla me laskettiin jo yhteisöveroa 26 prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin ja tämä oli nimenomaan surkea talouskasvun vuosikymmen.

Lainà toimi vasemmistoliiton hallitusneuvottelijana Rinteen hallitusta muodostettaessa 2019. Hän kohahdutti taannoin kulmia latomalla tiskiin 8 miljardin veronkiristyslistan.