LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Yrittäjä-lähihoitajaperhe jätettiin yksin koronakriisin keskellä – tukea saadakseen olisi pitänyt valehdella
Kaivinkoneen kuljettajana työskentelevä Sauli arvostelee valtion epäonnistuneita keinoja auttaa yrityksiä. Saulin mielestä tuki olisi pitänyt jakaa ensi sijassa sellaisille yrityksille, joiden toiminta on määrätty keskeytettäväksi koronan ajaksi. – Valtio olisi voinut tarjota yrityksille esimerkiksi verohelpotuksia. Nyt myös monet yritykset, jotka rahaa eivät edes tarvitse, ovat sitä ahneuksissaan kuitenkin hakeneet. Jos olisin itse hakenut yritystukea, niin olisin joutunut keksimään tarinoita uusista kehityshankkeista.
Maanrakennusyritystä pyörittävä Sauli, hänen lähihoitaja-vaimonsa ja perheen kaksi lasta ovat olleet karanteenissa kotonaan jo monta viikkoa. Koronavirus on lamaannuttanut perheen talouden ja pakottanut jäämään neljän seinän sisälle.
Etelä-Hämeessa asuva Sauli on yksityisyrittäjä, jonka bisneksen korona on hiljentänyt. Perheen tulot ovatkin romahtaneet eristyksen aikana.
– Minulle rahaa ei ole tullut moneen viikkoon mistään. Vaimon tulot ovat huomattavasti vähentyneet. Hänellä ansiot perustuvat suurelta osin erilaisiin palkanlisiin, joita ei ole tullut kun ei ole töitäkään.
– Työntekijänä voisin itse hakea Kelan kautta tartuntatautipäivärahaa, jonka voi saada kun työntekijä on määrätty olemaan pois työstä viruksen leviämisen estämiseksi. Yrittäjänä en kuitenkaan saa mitään.
Edes kauppaan ei ole asiaa
Saulin vaimo määrättiin maaliskuussa ensin kahden viikon karanteeniin työpaikalla todetun koronakontaktin takia. Vaimolle tuli lieviä oireita, joten hän hakeutui testiin ja hänellä todettiin koronatartunta.
– Sairaanhoitaja ilmoitti tartunnasta vaimolleni puhelimitse. Samalla meidät molemmat määrättiin karanteeniin. Ohjeiden mukaan me emme saisi mennä julkisiin tiloihin, eikä edes kauppaan ole asiaa. Kysyin heti, että mistä sitten saamme ruokaa ja miten voimme hoitaa asioita. Minua neuvottiin olemaan yhteydessä sosiaalitoimistoon.
Sosiaalitoimi neuvoi lainaamaan rahaa tuttavilta
Saulin yrityksen toiminta oli hiljentynyt jo aiemmin. Kun perhe määrättiin karanteeniin, tili oli jo valmiiksi melko tyhjä asiakastöiden vähennyttyä. Kun yritystoiminta hiljenee, myös tulot katkeavat. Sauli päätyi ottamaan yhteyttä kotikuntansa sosiaalitoimeen.
Palvelu oli ystävällistä, mutta konkreettinen apu neljän hengen perheelle lopulta vähäistä. Saulille tarjottiin ensin 20 euron maksusitoumusta ruokakauppaan. Sauli olisi silti ollut valmis ottamaan avun vastaan, ongelmaksi vain muodostui, ettei hän karanteenissa ollessaan voinut noutaa maksusitoumusta.
Sosiaalitoimi lupasi myös yrittää järjestää harkinnanvaraista tukea, mutta byrokratia nousi esteeksi. Tuen saaminen olisi edellyttänyt kaikkien perheenjäsenten tiliotteiden toimittamista sosiaalitoimeen välittömästi tuen maksamista varten.
– Perheemme lapsilla on säästötilit, joihin on kerätty syntymäpäivärahoja. Sosiaalitoimi edellytti, että ne rahat on käytettävä ensin. Vastasin sitten, että ensinnäkään en pääse pankkiin nostamaan niitä, koska olen karanteenissa ja toiseksi lasten tileillä on nostokielto, eli rahat olisi mahdollista saada ulos vasta kuukauden kuluttua.
Sosiaalitoimi ohjeisti neuvottelemaan tilien avaamisesta pankin kanssa.
– Minua myös neuvottiin lainaamaan rahaa tuttavilta. Keskustelu päättyi siihen, että olisin saanut kymmenen euroa bensarahaa koronatestiä varten, jos olisin toimittanut tiliotteet. Sitäkin ennen lasten tilit olisi pitänyt tyhjentää. Lasten tilejä ei kuitenkaan hetkessä saa auki, Sauli kertoo.
Korona pyyhkäisi asiakkaat pois
Saulin yrityksen tulot vähenivät jo ennen koronaa. Yritys tekee myös auraustöitä, joita ei vähälumisena talvena ollut tarjolla. Merkittävä tulonlähde on ollut erityisesti läheisen lentokentän alueeseen liittyvät auraustyöt, jotka loppuivat lähes kokonaan viime talvena.
Kevääksi Saulilla oli sovittuna kolme suurta maansiirtoasiakasta, jotka korona pyyhkäisi hetkessä pois.
– Vielä alkuvuodesta työkalenteri oli täyttynyt mukavasti. Tarkoitus oli muun muassa ryhtyä tekemään omakotitalojen pohjia. Asiakkaani kuitenkin lomautettiin omista töistään tai heillä oli muuten tulot vähissä, joten niitä töitä en päässyt edes aloittamaan. Kotona karanteenissa ollessani minulla ei ensin ole ollut edes mahdollisuutta työntekemiseen.
Suomen hallitus ja pääministeri Sanna Marin ovat koronakevään aikana usein toistaneet lausetta ”selviämme tästä yhdessä”. Sauli kuitenkin kokee, että hänen perheensä on jätetty enimmäkseen ”oman onnensa nojaan”.
– Yrittäjäperheessä karanteeni onkin erittäin haasteellinen. Haluaisin palata töihini koronakriisin jälkeen, mutta en tiedä, onko minulla sitten enää yritystä, Sauli sanoo.
– Presidentti Sauli Niinistökin on nostanut puheissaan esille yhteishengen. Tosiasia kuitenkin on, että monet pienet ja keskisuuret yritykset, kuten minunkin firmani, ovat nyt vakavissa vaikeuksissa koronan vuoksi: apua ei tule mistään, Sauli hymähtää.
Business Finlandista ei apua tavan yrittäjälle
Viime päivinä uutisia ovat hallinneet otsikot ely-keskusten ja Business Finlandin jakamasta yritysrahoituksesta. Julkista rahaa on päätynyt pitkälti suurille yrityksille, joiden liikevaihtoon tai toimintaan korona ei ole vaikuttanut mitenkään. Tukia on myönnetty muun muassa huutokauppakeisari Aki Palsanmäelle, europarlamentaarikko Petri Sarvamaan puolison someyritykselle ja jopa pääministeri Marinin avopuolison työpaikalle.
Keskeinen ongelma on, että Business Finland jakaa rahaa lähinnä tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja innovointiin, ei siis suinkaan yrityksille akuuttiin kassaongelmaan liikevaihdon romahtamisen jälkeen. Koronakriisissä monien tavallisien yrittäjien tilanteeseen Business Finlandin tuesta ei ole mitään apua.
Sauli arvostelee ankarasti valtion epäonnistuneita keinoja auttaa yrityksiä. Saulin mielestä kaikki tuki olisi ensinnäkin pitänyt jakaa sellaisille yrityksille, joiden toiminta on määrätty keskeytettäväksi koronan ajaksi.
– Yrityksien kulut pyörivät entiseen tapaan, mutta tuloja ei tule mistään. Tässä tilanteessa valtio olisi voinut tarjota esimerkiksi verohelpotuksia. Mielestäni Business Finlandin kautta kanavoitu raha olisikin pitänyt käyttää ensi sijassa tällaiseen tarkoitukseen. Nyt kun on tarjottu suoraa tukea, monet yritykset, jotka rahaa eivät edes tarvitse, ovat sitä ahneuksissaan kuitenkin hakeneet.
Sauli muistuttaa, että hän on omassa yrityksessään vastuussa myös omien työntekijöidensä palkoista.
– Yritykseni työllistää noin kymmenen henkilöä ja siihen vielä alihankkijat päälle. Yritystoimintani kautta tulee valtion kassaan aika paljon verotuloja. Ei sekään ole valtiolle halpaa, kun ne tulot katkeavat.
Kitkuttelemalla toimeen
Saulin yritykselle Business Finland -rahaa ei olisi myönnetty edes lähtökohtaisesti, koska rahoitus on tarkoitettu yritykselle uusien liiketoimintojen selvittämiseen ja kehittämiseen. Sauli toteaa, ettei koronan aikana hänellä ole mahdollisuutta tai edes tarvetta kehittää uusia innovaatioita, vaan pitää perustoimintaa käynnissä niin pitkään kuin se on mahdollista.
– Jos olisin hakenut yritystukea, niin olisin joutunut valehtelemaan innovaatioista tai muista kehityshankkeista, jotta olisin saanut rahaa. Olisi pitänyt keksiä tarinoita joistakin uusista jutuista, joita ryhtyisin muka tekemään, näinhän monet ovat tehneetkin. Minä en kuitenkaan sellaiseen ryhdy.
Sauli kertoo, että perhe on toistaiseksi tullut toimeen ”kitkuttelemalla.”
– Kaikki hernekeittopurkit on kyllä käytetty kaappien perukoilta. Myös ystävällisiltä naapureilta olemme saaneet välillä apua. Minun ja puolisoni vanhemmat asuvat myös molemmat tässä lähistöllä, he tosin ovat jo iäkkäitä ja kuuluvat riskiryhmään.
Monella vielä tukalampi tilanne
Viikko sitten sairaanhoitaja antoi Saulille puhelimitse luvan tehdä töitä, jos hän vain pysyy kaivinkoneen hytin sisällä. Yksi työkeikka on järjestynyt, joka auttaa perheen taloudellista tilannetta.
Saulilla on myös useita yrittäjätuttavia samassa tilanteessa: asiakkaat ovat kadonneet, mutta yrityksen kulut on pakko maksaa.
– Tunnen esimerkiksi Pohjanmaalta Uudellemaalle muuttaneita yrittäjiä. Heillä ei välttämättä ole täällä lähiipiiriä tai ystäviä, jotka voisivat auttaa korona-aikaan, joten ruoka voi loppua pöydästä. Minun perheelläni on sentään edes läheisiä ympärillä, Sauli sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ely-keskukset sosiaalitoimisto koronakriisi perheet asiakkaat julkiset tuet Business Finland yrittäjät Yritykset Sanna Marin Sauli Niinistö hallitus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Lundén: Yritykset lomauttavat työntekijöitään, ihmisillä kova hätä – ”Apua tarvitaan nyt eikä vasta valtavan paperisodan jälkeen”
PS-kansanedustajat Puisto ja Ranne: Nopeita tukitoimia yritysten ja lomautettavien työntekijöiden tilanteeseen
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Puolustettavina ovat suomalainen työ ja yrittäjyys – apua tarvitaan nopeasti ja helposti
Ronkainen valtion koronatuesta: ”Rahaa kipattu Kankkulan kaivoon”
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Duunarit lomautettuina, pienyrittäjät kärsivät – ja hallitus jakaa miljonääreille lisää rahaa
Kansallismielinen Itävallan vapauspuolue vaatii loppua koronarajoituksille ja paluuta normaaliin – jokaiselle kansalaiselle tonni käteen ja kuluttamaan
Ruotsalaisyritysten toimitusjohtajat yhtä mieltä kahdesta asiasta: ”Epävarmuus on totaalista ja pahin vasta edessä”
Purra: Kriisi antaa röyhkeille yhä terävämmät kyynärpäät ja aina vaativille yhä kovemman äänen – ”Kun valtio jakaa rahaa, sille on ottajia”
Minna Reijonen ihmettelee: “Miksi omaa työterveyshuoltoa käyttävä yrittäjä joutuu maksamaan työntekijöidensä koronatestit itse?”
Viikon suosituimmat
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Sadistinen ja täysin mielenvikainen väkivalta yleistyy Ruotsissa – asialla saatananpalvojilta vaikutteita saaneet lapset
Tammikuun alussa koiraansa ulkoiluttanut 55-vuotias nainen yritettiin murhata veitseniskuilla Boråsissa. Kyseessä oli lyhyessä ajassa jo toinen törkeä väkivallanteko, joka on yhdistetty verkon pimeimmässä nurkassa majaansa pitämään natsihenkiseen saatananpalvojayhteisöön. Jäljet johtavat myös sylttytehtaisiin Venäjällä.
Espoon Miilukorven vastaanottokeskus lopettaa toimintansa perussuomalaisten esityksestä
Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan perussuomalaisten esityksestä määrätä Espoon Miilukorvessa toimivan vastaanottokeskuksen toiminnan lopetettavaksi uhkasakon uhalla äänin 8-5.
Europarlamentaarikko Tynkkynen lupaa edistää digitaalista sananvapautta EU:ssa – vihreiden Niinistö sen sijaan rajoittaisi lailla somekeskusteluja
Miljardööri Mark Zuckerberg on äskettäin luvannut vähentää sensuuria ja edistää sananvapautta omistamissaan sosiaalisen median sovelluksissa. A-studiossa keskiviikkona vieraana olleet europarlamentaarikot Sebastian Tynkkyen ja Ville Niinistö olivat täysin eri linjoilla sananvapauden käytöstä sähköisillä alustoilla. Tynkkynen huomauttikin Niinistölle, että vihervasemmistolaiset ovat kiivaasti puolustaneet sosiaalisen median faktantarkistajia, koska toimet eivät ole kajonneet vihervasemmiston sisältöihin.
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia: Passi pois kaksoiskansalaisilta, jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia voidakseen ottaa passin pois niiltä kaksoiskansalaisilta, jotka ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden vilpillisin keinoin tai jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Brittihallinto leimaa termin “aasialaiset raiskausringit” rasistiseksi – tilaston mukaan pakistanilaiset syyllistyvät neljä kertaa todennäköisemmin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön
Paikallishallintojen alueet, joilla brittiläis-pakistanilaiset miehet raiskasivat nuoria vaaleaihoisia tyttöjä, ovat hyväksyneet Iso-Britannian työväenpuolue Labour Partyn virallisesti hyväksymän islamofobian määritelmän, joka pitää ilmausta "aasialaiset raiskausringit” rasistisena.
Valtion periaatepäätös kotoutumisen edistämiseksi: Maahanmuuttajien on kannettava vastuu kotoutumisestaan
Hallitus hyväksyi periaatepäätöksen valtion kotoutumisen edistämisohjelmasta 2024–2027. Perussuomalaiset korostaa, että kotoutumisen edistämisohjelman 2024–2027 keskeisen painopisteen tulee olla maahanmuuttajien vastuun ja velvollisuuksien lisäämisessä sekä rinnakkaisyhteiskuntien torjumisessa.
Ylen Jälkidigin raati kävi läpi Metan tulevia yhteisöhuomautuksia journalismin näkökulmasta – katsojille ei kerrottu journalististen sisältöjen olevan olennainen osa huomautuksia
Ylen Jälkidigissä keskusteltiin 8.1. Metan tuoreesta päätöksestä ottaa käyttöön X-viestipalvelusta tutut yhteisöhuomautukset. Koko keskustelun aikana ohjelmassa ei myöskään mainittu yhteisöhuomautus-termiä. Ylen Suomen Uutisille antaman kommentin mukaan kyseinen termi on julkisessa keskustelussa varsin uusi ja tästä johtuen kyseisessä keskustelussa siitä käytettiin hieman eri muotoja.