MATTI MATIKAINEN
Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Martti Mölsä (kuvassa), Jari Lindström ja Juha Väätäinen ovat jättäneet valiokunnassa ainoana ryhmänä vastalauseen lakiehdotuksesta, jossa esitetään Suomeen uuden ilmastolain säätämistä. Vastalauseessaan he esittävät, että lakiesitys hylätään. Aiemmin ovat sekä talousvaliokunnan että maa -ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset jättäneet eriävän mielipiteen lausuntoihin.
Perussuomalaisten mielestä esitys ei tue hallitusohjelman tavoitteita suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden nostamisesta sekä työllisyyden edistämisestä. Tuleva ilmastolaki uhkaa heikentää suomalaisen teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä.
– Kysymys koskettaa yleisemminkin keskustelua liiallisesta byrokratiasta ja sääntelystä maassamme, sillä uusi ilmastolaki tulisi entisestään jäykistämään ilmasto- ja energiapoliittista suunnittelua koko maassa. Näemme, että voimassa oleva vapaaehtoisuuteen perustuva ilmastopolitiikan suunnittelu on parempi vaihtoehto, Mölsä toteaa.
Kilpailukyky, työllisyys
ja talous unohdettu
Perussuomalaiset eivät voineet hyväksyä lakiesitystä myöskään siksi, että kyseessä on ns. puitelakiluonnos, mikä merkitsee sitä, ettei lainsäätäjä tosiasiassa pääse määrittämään eri aloille kohdistuvaa sääntelyä.
Perussuomalaiset korostivat vastalauseessaan myös sitä, etteivät tulevat energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinot ole pelkästään lainsäädännöllisiä, eivätkä ne näin ollen saa tehdä ilmastopolitiikan suunnittelusta entistä sekavampaa.
– Katsomme myös, että ilmasto- ja ympäristösääntelyssä ei ole kuluneen vaalikauden aikana huomioitu riittävästi kilpailukykyä, työllisyyttä ja taloutta. Lisäksi Suomi on usein itse omilla päätöksillään kiristänyt tätä sääntelyä, Mölsä painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
