Ympäristöneuvos: Uusiutuva energia ei ole aina hiilineutraalia tai päästötöntä

Vihreässä ajattelussa uusiutuvan energiantuotannon lisääminen tarkoittaa automaattisesti hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Energiamuotojen vaikutusten päättelyketjussa tehdään kuitenkin usein virheitä, eikä uusiutuvuudesta suoraan seuraa hiilineutraalisuus eikä päästöttömyys, väittää fyysikko ja ympäristöneuvos Esa Tommila mielipidekirjoituksessaan Tekniikka & Taloudessa.

Kansainvälisen ilmastopaneelin tuoreen raportin jälkeen ilmastokeskustelussa on paljolti ajateltua, että keinot lämpenemisen rajoittamiseksi ovat kaikkien tiedossa, ja että vain tekoja puuttuu, väittää Rautaruukilla, Teollisuuden keskusliitossa ja Ekokemin pääjohtajana ennen eläkkeelle jäämistään työskennellyt Tommila.

– Tiedämme hyvin, että fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon: ne tuottavat ilmakehään paljon hiilidioksidia ja ovat uusiutumatonta energiaa. Ilmastoahdistuksessa on kiirehditty tuottamaan mahdollisimman paljon kaikkea uusiutuvaa energiaa.

Uusiutuvuus kuitenkin vain turvaa energian saatavuuden fossiilisten energialähteiden niukentuessa. Muut seikat määrittävät uusiutuvien energiamuotojen vaikutukset ilmastoon, Tommila muistuttaa.

– Ellei tätä olennaista eroa oteta huomioon, hukataan aikaa ja suuri osa ilmastopanoksistamme.

Tommila muistuttaa siitä, että energiantuotanto kuormittaa aina ilmastoa – vähän tai paljon, suoraan tai välillisesti, ja sivuutetut välilliset vaikutukset voivat jopa kumota ilmastohyödyt. Ja siksi päästöt vähenevät niin hitaasti – suurista panostuksista huolimatta.

Biopolttonesteitä tuettiin, vaikka niiden ilmastovaikutukset tiedettiin kehnoiksi

Tommila nostaa esimerkeiksi biopolttonesteiden todelliset nettovaikutukset ja aurinko- ja tuulivoiman harhaanjohtavat teholuvut.

Biopolttoaineiden tuotannossa pitäisi periaatteessa sitoutua yhtä paljon hiiltä metsiin ja pelloille kuin sitä etanolina tai biodieselinä poltetaankin, mutta käytäntö on toinen juttu.

Tommilan mukaan niin oma hallituksemme kuin EU-komissiokin ovat saaneet näistä biohankkeista teettämissään vaikutusarvioissa tietoonsa huonot nettovaikutukset, mutta sivuuttaneet ne.

– Päämääränä tulisi olla päästöjen leikkaaminen eikä pelkkä tietynlaisen energiantuotannon lisääminen.

Aurinkopaneelien vuosituotto on vain kymmenys nimellistehoisesta tuotosta

Varsinkin aurinko- ja tuulivoiman kapasiteetin lisäämisestä on kuitenkin tullut itseisarvo. Näistä lisäyksistä puhutaan monasti hetkellisillä nimellisteholuvuilla eikä vuosienergian tuotantomäärillä.

– Se on johtanut päättäjiä harhaan: katkeilevan tuotannon saatavuus on täystehoksi laskettuna aurinkovoimalla vain 8–11 prosenttia ajasta riippuen leveyspiiristä ja pilvioloista ja tuulivoimalla 20–38 prosenttia ajasta riippuen myllyjen korkeudesta ja tuulioloista, Tommila muistuttaa.

Pääosaksi vuoden tunteja tarvitaan uusiutuvien ja ydinvoiman rinnalla useimmissa maissa jonkin verran fossiilisia polttoaineita valitettavasti vielä vuosikymmeniä. Siitä syntyy paljon välillisiä päästöjä.

Hyvä esimerkki tästä järjettömyydestä on Saksa. Se päätti energiakäänteestään vuoden 2011 hallituskiistan tuloksena äkisti ja ilman kunnon ennakkovalmisteluja. Kun tasatuottoista ydinvoimaa korvataan tuotannoltaan katkeilevalla aurinko- ja tuulivoimalla, tarvitaan siellä yhä myös lähes kaikkia hiili- ja kaasuvoimaloita.

Ja mikä olikaan lopputulos. Saksan päästöt vähenivät hitaasti vuoteen 2009 asti, mutta ovat koko energiakäänteen ajan olleet tuota tasoa isommat, Tommila hämmästelee. Tämä kaikki siitä huolimatta, että Saksa tuotti aurinkovoimalla seitsemän prosenttia sähköstään.

Tommilan mukaan emme tunne vielä kaikkia uusiutuvan energian hankkeiden moninaisia välillisiä vaikutuksia, emmekä siksi myöskään niiden hankekohtaisia nettopäästöjä. Emmekä ehkä sitäkään, onko niiden vaikutus ylipäätään positiivinen.

Hyvät ja huonot hankkeet on erotettava toisistaan

Nettopäästöjä lisäävät hankkeet haittaavat ilmastoa myös hukkaamalla aikaa ja resursseja. Tuplasti haitallisina nämä hankkeet pitää tunnistaa ja jättää toteuttamatta, Tommila vaatii.

– Hyvien ja huonojen ilmastohankkeiden erotteluselvityksen valmistelut on aloitettava pian, hyvin ja hosumatta. Vetovastuu sopisi valtioneuvoston kanslialle.