LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion korkeimmassa opinahjossa eli yliopistossa pidetään perinteisesti itsestään selvänä, että opiskelija osaa lukea ja jopa kirjoittaa. Nykyajan kuva lienee se, että näin ei ole laita ainakaan Ruotsin yliopistoissa.
Sydsvenskanin mukaan edes Etelä-Ruotsin eliittiopiskelijat eivät osaa lukea kirjoja. ”Ei jaksa”, opiskelijat kuittaavat. Yliopiston opettajat kertovat todellisuudesta, jossa opiskelijoilla on vaikeuksia lukea tenttikirjoja.
”En osaa mitään, en tiedä mitään, please help me”, kuvailee nykyistä Lundin yliopiston arkea kirjallisuustieteen lehtori Elisabeth Friis.
Uskomaton tilanne on ainakin osaltaan perua siitä, että koululaisten osaamista on katsottu sormien läpi peruskoulun ja ilmeisesti myös lukion. Heidät on päästetty ylemmälle luokalle välittämättä siitä, ovatko he oppineet riittävästi kyetäkseen seuraamaan opetusta uudella tasolla.
Yliopistossa tahti nimittäin muuttuu. Tiedeyhteisö on kansainvälinen ja kilpailu kovaa, säälipisteitä ei enää tunneta. Tieteellinen kielimalli on tarkkuudestaan ja siitä johtuvasta monipolvisuudestaan hyvinkin haastava ja sometodellisuudesta poikkeava.
– Tänään nuorten todellisuus koostu lyhyistä tekstipätkistä sen sijaan, että nämä lukisivat pidempiä kokonaisuuksia ja tekisivät omia johtopäätöksiään, pohtii Uumajan yliopiston vararehtori Cathrine Norberg SVT:n sivuilla.
Mistä sitkeä lukutaidottomuus sitten johtuu? Ruotsissa ja Suomessa syyt ovat samakaltaiset: ongelmat alkavat jo ala-asteella, jos ja kun koululainen ei vaikkapa osaa maan kieltä, eikä siten välttämättä pysy opintojen tahdissa mukana.
Liian suuret luokkakoot, puutteita tuessa ja niin edelleen ja edelleen. Vaikutuksensa on myös kulttuurin muutoksella, jo mainittu lyhytviestikulttuuri ei kannusta laajojen tekstien tutkiskeluun.
– Tilanne on tänään niin surkea, että peruskoulun päättäneistä oppilaista jopa neljännes on käytännössä lukutaidottomia. Tilanne on todella vakava, meillä on Ruotsissa todellinen lukutaidon kriisi, myöntää opetusministeri Johan Pehrson.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Hallitus haluaa muuttaa perusopetuslakia siten, että kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana sallittaisiin vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon. 25 vuotta erityisopettajana ja rehtorina toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää esitettyä lakiuudistusta hyvin tervetulleena.
Perussuomalaiset nostivat kyselytunnilla esiin maahanmuuttajien huonot oppimistulokset.
Viikon suosituimmat
Laittomasti maassa olevien rikollisten karkotukset on saatu käyntiin Yhdysvalloissa. Demokraattipoliitikot ja karkotettavat jengiläiset kiukuttelevat, mutta maahanmuuttopoliisit tekevät kiukuttelusta välittämättä ratsioitaan. Ensimmäiset palautuslennot on jo suoritettu onnistuneesti.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen julkaisi lauauntaina hämmästyttävän viestin. Tynkkysen julkaisemien tietojen mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää. Oppilaille saarnataan heidän etuoikeuksistaan ja he joutuvat tekemään kirjallisen tuotoksen, jossa he pohtivat omaa etuoikeutettua asemaansa.
Southportin joukkomurhaaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen useista henkirikoksista, risiinimyrkyn valmistamisesta ja terroristisen aineiston hallussapidosta. Pikkutyttöihin kohdistunutta joukkomurhaa ei kuitenkaan itsessään pidetty terroristisena rikoksena. Murhaajan tiedetään olleen erittäin kiinnostunut historian suurista kansanmurhista. Hänen väitetään huudelleen koulussa "valkoisten kansanmurhaa". Monet britit kokevat, että murhaajan motiiveja on pyritty salailemaan.
Argentiinan presidentti Javier Milei osallistui World Economic Forumin kokoukseen Davosissa ja piti maailman eliitin edessä räväkän puheen. Milei arvosteli feminismiin, DEI-periaatteisiin, ympäristöradikalismiin ja sukupuoli-ideologiaan liittyviä ilmiöitä ja luonnehti massamaahanmuuttoa sekä kulttuurista häpeää itsetuhoiseksi. Hän peräänkuulutti länsimaille historiallista muutosta – paluuta juurilleen.
Kolme Gazasta vapautettua panttivankia kertoi tiistaina, että heitä pidettiin vangittuina YK:n alaisen UNRWA:n pakolaisleireillä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskeytti ensi töikseen Yhdysvaltain rahoituksen UNRWA:lle presidentin asetuksella virkaanastujaispäivänään maanantaina.
Tulitaukosopimuksen toinen Punaisen Ristin välittämä vankienvaihto tapahtui 25.1. Terroristijärjestö Hamas vapautti neljä naispanttivankia ja Israel vastineeksi 200 palestiinalaisvankia. Palestiinalaisvankien joukossa oli useita terrorismirikoksista tuomittuja. MTV Uutisten mukaan vapautettavien palestiinalaisvankien joukossa oli nimettömien lähteiden mukaan 120 vankia, jotka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti virkaan astuttuaan 20.1. ennennäkemättömät toimet laittoman maahanmuuton kitkemiseksi. Rajalle on lähetetty joukkoja, ja maahanmuuttoviranomaiset suorittavat laajoja ratsioita. Laittomia maahanmuuttajia tullaan karkottamaan massoittain – ja tämä tulee olemaan suurin karkotusaalto Yhdysvaltain historiassa.
Karkotettavaksi määrätyn afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lasten kimppuun Aschaffenburgissa Saksassa käänsi liittopäivävaalikampanjan kiivaaksi väittelyksi epäonnistuneesta turvapaikka- ja siirtolaispolitiikasta. Nykyisen punavihreän hallituksen haastaja lupaa tiukkaa rajavalvontaa sekä karkotettavaksi määrättyjen sulkemista kasarmeihin ja kontteihin odottamaan karkotuksen toimeenpanoa.
