LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion korkeimmassa opinahjossa eli yliopistossa pidetään perinteisesti itsestään selvänä, että opiskelija osaa lukea ja jopa kirjoittaa. Nykyajan kuva lienee se, että näin ei ole laita ainakaan Ruotsin yliopistoissa.
Sydsvenskanin mukaan edes Etelä-Ruotsin eliittiopiskelijat eivät osaa lukea kirjoja. ”Ei jaksa”, opiskelijat kuittaavat. Yliopiston opettajat kertovat todellisuudesta, jossa opiskelijoilla on vaikeuksia lukea tenttikirjoja.
”En osaa mitään, en tiedä mitään, please help me”, kuvailee nykyistä Lundin yliopiston arkea kirjallisuustieteen lehtori Elisabeth Friis.
Uskomaton tilanne on ainakin osaltaan perua siitä, että koululaisten osaamista on katsottu sormien läpi peruskoulun ja ilmeisesti myös lukion. Heidät on päästetty ylemmälle luokalle välittämättä siitä, ovatko he oppineet riittävästi kyetäkseen seuraamaan opetusta uudella tasolla.
Yliopistossa tahti nimittäin muuttuu. Tiedeyhteisö on kansainvälinen ja kilpailu kovaa, säälipisteitä ei enää tunneta. Tieteellinen kielimalli on tarkkuudestaan ja siitä johtuvasta monipolvisuudestaan hyvinkin haastava ja sometodellisuudesta poikkeava.
– Tänään nuorten todellisuus koostu lyhyistä tekstipätkistä sen sijaan, että nämä lukisivat pidempiä kokonaisuuksia ja tekisivät omia johtopäätöksiään, pohtii Uumajan yliopiston vararehtori Cathrine Norberg SVT:n sivuilla.
Mistä sitkeä lukutaidottomuus sitten johtuu? Ruotsissa ja Suomessa syyt ovat samakaltaiset: ongelmat alkavat jo ala-asteella, jos ja kun koululainen ei vaikkapa osaa maan kieltä, eikä siten välttämättä pysy opintojen tahdissa mukana.
Liian suuret luokkakoot, puutteita tuessa ja niin edelleen ja edelleen. Vaikutuksensa on myös kulttuurin muutoksella, jo mainittu lyhytviestikulttuuri ei kannusta laajojen tekstien tutkiskeluun.
– Tilanne on tänään niin surkea, että peruskoulun päättäneistä oppilaista jopa neljännes on käytännössä lukutaidottomia. Tilanne on todella vakava, meillä on Ruotsissa todellinen lukutaidon kriisi, myöntää opetusministeri Johan Pehrson.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Hallitus haluaa muuttaa perusopetuslakia siten, että kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana sallittaisiin vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon. 25 vuotta erityisopettajana ja rehtorina toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää esitettyä lakiuudistusta hyvin tervetulleena.
Perussuomalaiset nostivat kyselytunnilla esiin maahanmuuttajien huonot oppimistulokset.
Viikon suosituimmat
Helsinkiläisen yläasteen äidinkielentunnilla lapsille tarjotaan luettavaksi kirjaa, jossa opetetaan imemisvinkkejä, liukuvoiteen käyttöä ja yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten esineitä työnnetään kehon aukkoihin. Pornomateriaalia sisältävän kirjan käytöstä opetuksessa ei ole tiedotettu etukäteen oppilaiden vanhemmille.
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Vähitellen pitäisi myöntää, että ääliöliberalismi, joka halusi nostaa kaiken keskiöön yksilön ja tämän tunteet ja oikeudet ja antoi velvollisuuden taata nämä jollekin ”rakenteelle”, meni totaalisesti metsään, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Lue lisää
