LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion korkeimmassa opinahjossa eli yliopistossa pidetään perinteisesti itsestään selvänä, että opiskelija osaa lukea ja jopa kirjoittaa. Nykyajan kuva lienee se, että näin ei ole laita ainakaan Ruotsin yliopistoissa.
Sydsvenskanin mukaan edes Etelä-Ruotsin eliittiopiskelijat eivät osaa lukea kirjoja. ”Ei jaksa”, opiskelijat kuittaavat. Yliopiston opettajat kertovat todellisuudesta, jossa opiskelijoilla on vaikeuksia lukea tenttikirjoja.
”En osaa mitään, en tiedä mitään, please help me”, kuvailee nykyistä Lundin yliopiston arkea kirjallisuustieteen lehtori Elisabeth Friis.
Uskomaton tilanne on ainakin osaltaan perua siitä, että koululaisten osaamista on katsottu sormien läpi peruskoulun ja ilmeisesti myös lukion. Heidät on päästetty ylemmälle luokalle välittämättä siitä, ovatko he oppineet riittävästi kyetäkseen seuraamaan opetusta uudella tasolla.
Yliopistossa tahti nimittäin muuttuu. Tiedeyhteisö on kansainvälinen ja kilpailu kovaa, säälipisteitä ei enää tunneta. Tieteellinen kielimalli on tarkkuudestaan ja siitä johtuvasta monipolvisuudestaan hyvinkin haastava ja sometodellisuudesta poikkeava.
– Tänään nuorten todellisuus koostu lyhyistä tekstipätkistä sen sijaan, että nämä lukisivat pidempiä kokonaisuuksia ja tekisivät omia johtopäätöksiään, pohtii Uumajan yliopiston vararehtori Cathrine Norberg SVT:n sivuilla.
Mistä sitkeä lukutaidottomuus sitten johtuu? Ruotsissa ja Suomessa syyt ovat samakaltaiset: ongelmat alkavat jo ala-asteella, jos ja kun koululainen ei vaikkapa osaa maan kieltä, eikä siten välttämättä pysy opintojen tahdissa mukana.
Liian suuret luokkakoot, puutteita tuessa ja niin edelleen ja edelleen. Vaikutuksensa on myös kulttuurin muutoksella, jo mainittu lyhytviestikulttuuri ei kannusta laajojen tekstien tutkiskeluun.
– Tilanne on tänään niin surkea, että peruskoulun päättäneistä oppilaista jopa neljännes on käytännössä lukutaidottomia. Tilanne on todella vakava, meillä on Ruotsissa todellinen lukutaidon kriisi, myöntää opetusministeri Johan Pehrson.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Hallitus haluaa muuttaa perusopetuslakia siten, että kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana sallittaisiin vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon. 25 vuotta erityisopettajana ja rehtorina toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää esitettyä lakiuudistusta hyvin tervetulleena.
Perussuomalaiset nostivat kyselytunnilla esiin maahanmuuttajien huonot oppimistulokset.
Viikon suosituimmat
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli torstaina Suomen uuden puolustusselonteon, joka ulottuu 2030-luvulle saakka. Selonteosta käy ilmi, että Venäjän hyökkäystä Suomeen ei enää pidetä mahdottomuutena, vaan se on yksi mahdollinen skenaario, jonka varalle Suomi nyt varautuu – osana Nato-liittokuntaa. - Tavallisen kansalaisen kannalta uusi tilanne ei edellytä erityistoimia, mutta kotivaran on aina syytä olla kunnossa, puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.
Orpon hallitus aloitti 20. kesäkuuta 2023 ja minä sen mukana oikeusministerinä. Tänä lyhyenä aikana on ollut runsaasti opittavaa, mutta olemme yhdessä saaneet aikaan isoja asioita, kirjoittaa oikeusministeri ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri kolumnissaan.
Nyt Suomen liikenneverkkoa kehitetään jalat maassa, tosiasiat ymmärtäen, tärkeimpään keskittyen. Suunnitelma näyttää hyvin suomalaiselta ja vastaa kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan tarpeisiin, painottaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Lue lisää
Lue lisää
