Harvard/Wikipedia
Yliopistojen suurlahjoittajat uhkaavat vetää tukensa palestiinalaisaktivismin myötäilyn vuoksi: “Harvard epäonnistunut tuomitsemaan syyttömien siviilien barbaarisen murhaamisen”
Amerikkalaisten huippuyliopistojen vakituiset suurlahjoittajat uhkaavat lakkauttaa tukensa yliopistoille. Harvardin ja Pennsylvanian yliopistojen johtoa syytetään kyvyttömyydestä tuomita Hamasin ”barbaarimaisia” terrori-iskuja Israelin siviiliväestöä vastaan. Lisäksi lahjoittajat ovat pettyneet yliopistojen hampaattomuuteen puuttua juutalaisvihamieliseen aktivismiin ja ilmapiiriin kampuksilla. Koulutusrahoituksen asiantuntijoiden mukaan lahjoittajien kaikkoaminen voisi näkyä monin eri tavoin yliopistojen toiminnassa. Yhdysvalloissa lahjoituksilla on ollut suuri ja kasvava rooli yliopistorahoituksessa. Tätä nykyä ne tuovat tuntuvan osan koulutusinstituutioiden tulovirrasta.
Vasemmalle kallistuva amerikkalainen CNN uutisoi, että vaikutusvaltaiset, säännöllisesti Harvardin ja Pennsylvanian yliopistoille lahjoittavat tahot kertovat vetävänsä tukensa pois vastavetona viimeaikaisille tapahtumille. Lahjoittajat protestoivat erityisesti yliopistojen sallivaa suhtautumista Israelin vastaiseen aktivismiin ja kampuksilla esiintyvään antisemitismiin.
Suurten lahjoittajien vetäytyminen ei vielä lyhyellä aikavälillä vaaranna vauraiden yliopistojen toimintaa. Pitkällä aikavälillä rahahanojen kiristyminen voi kuitenkin heikentää Amerikan arvovaltaisimpia yliopistoinstituutioita. Näin arvioi Lee Gardner, joka on erikoistunut korkeakoulujen rahoituskysymyksiin.
Pennsylvanian yliopiston entisenä apulaisdekaanina toiminut Sara Harberson pelkää, että suuret lahjoittajat saattavat vetää perässään pois lukuisia pienempiäkin lahjoittajia ja heikentää yliopistojen suhteita entisiin opiskelijoihinsa yhteiskunnan avainpaikoilla. Hänen mukaansa lahjoitusten tyrehtyminen voi myös lisätä painetta lukukausimaksujen nostoon sekä vaikuttaa yliopistojen hallitusjäsenten valintaan.
Pienemmät yksityiset ja osavaltioiden kärkiyliopistot ovat vielä suuremmassa vaarassa, mikäli lahjoittajien tyytymättömyys yliopistoihin kasvaa.
Lahjoittajat ovat avainasemassa amerikkalaisyliopistoissa
Hyväntekeväisyys ja lahjoitukset yliopistoille ovat erityisen suuressa roolissa amerikkalaisessa yliopistomaailmassa. Viime vuosina se on ollut kasvava trendi. Yliopistot ovat Yhdysvaltojen toisiksi suurin lahjoitusten kohde heti uskonnollisten yhteisöjen jälkeen. Vuosina 2000-2012 amerikkalaiset korkeakoulut saivat eniten yli miljoonan dollarin kertalahjoituksia.
Tyypillisesti lahjoituksia osoitetaan ennalta määriteltyihin käyttötarkoituksiin kuten uusiin tiloihin, teknologiaan, tutkimushankkeisiin, liikuntaan sekä stipendeihin. Lahjoittajasuhteiden hoitamisesta on tullut yksi yliopistojen merkittävistä hallintotehtävistä.
Jopa Harvardin yliopistossa lahjoitukset edustavat suurinta yksittäistä tulonlähdettä. Viime vuonna lahjoituksilla kerättiin 45% koko 5,8 miljardin dollarin vuosittaisista tulonlähteistä. Lahjoitusten tuoma rahavirta kattoi 9% koko yliopiston vuosibudjetista.
Taustalla pitkään kyteneitä erimielisyyksiä
Suuret amerikkalaiset lahjoittajat ovat Israelin ja juutalaisten puolella. He ovat tyytymättömiä tapaan, jolla yliopistot ovat reagoineet Hamasin hyökkäyksiin Israelia vastaan sekä Israelin vastaiseen agitointiin opiskelijatoiminnassa sekä professoreiden taholta.
Yksi tukensa lakkauttavista lahjoittajista on entisen miljardööri Leslie Wexnerin ja hänen vaimonsa Abigailin perustama hyväntekeväisyysjärjestö Wexner Foundation.
“Olemme äimistyneitä ja pidämme kuvottavana, miten Harvardin johto on epäonnistunut tuomitsemaan yksimielisesti Israelin syyttömien siviilien barbaarisen murhaamisen.”, säätiö tiedotti.
Hamasin hyökättyä Israeliin lokakuun alussa useat Harvardin opiskelijajärjestöt julkaisivat yhteisen myllykirjeen, jossa he syyttivät yksinomaan Israelia. Vasta myöhemmin opiskelijajärjestöjen edustaja lisäsi tuomitsevansa kaikkiin siviileihin kohdistetut iskut.
Julkilausuma synnytti kohun, jonka myötä osa opiskelijajärjestöistä perääntyi. Harvardin johdolla kesti kolme päivää reagoida tilanteeseen. Lopulta rehtori Claudine Gay tuomitsi Hamasin terrorin ja julisti, että opiskelijajärjestöt eivät edusta yliopistoinstituutiota.
Pennsylvanian yliopiston kohdalla puolestaan entinen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Jon Huntsman syytti yliopistoa passiivisuudesta ja veti sukunsa rahoituksen yliopistolta. Miljardööri ja pääomasijoittaja Marc Rowan vaati yliopiston johdon eroa ja yllytti muita lahjoittajia vetäytymään. Miljardööri Ronald Lauder uhkasi vetää tukensa yliopistolta, mikäli se ei puutu tosissaan ryöpsähtäneeseen antisemitismiin.
Lahjoittajat osoittivat myös tyytymättömyyttään Palestiina-teemaisista kirjallisuusfestivaaleista, joita järjestettiin yliopiston kampuksella. Tapahtuman järjestäjät kiistivät antisemitisminsä, vaikka palestiinalaisten vastarintataistelu oli siellä kantavia teemoja.
Pennsylvanian yliopiston johtajat julistivat tuomitsevansa antisemitismin, mutta eivät ottaneet kantaa festivaaleihin. Julkilausuman mukaan yliopisto sallisi kampuksellaan myös sisältöjä, jotka eivät ole sovitettavissa instituutionsa arvoihin. Tämä nähtiin vaikenemisena ja aiheen kiertelynä.
Myöhemmin yliopiston rehtori Liz Magill tunnusti, ettei yliopiston suhtautuminen Palestiina-festivaaleihin ollut asianmukainen.
“Vaikka astuimme esiin, meidän olisi pitänyt reagoida tilanteeseen nopeammin, korostaa omaa linjaamme entistä voimakkaammin ja edustaa yliopiston yhteisöä”, Magill kommentoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
YK:n yleiskokous ei tuominnut selkeästi Hamasin terrori-iskua – Tšekin puolustusministeri puhui YK-erosta
Tynkkynen: Emme voi tukea lausumia, jotka eivät tuomitse sanallakaan Hamasin terroritekoja
Hamasin pääkomentokeskus sijaitsee Gazan suurimmassa keskussairaalassa – tuhannet potilaat ihmiskilpinä
Husu Hussein tempaisi taas ”yksityishenkilönä” – juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja syytti kirjoitusta antisemitistiseksi
Yliopistokohu paisuu: Pennsylvanian yliopiston rehtori erosi, Harvardin rehtoria epäillään väitöskirjan plagioinnista ja miljardivahinkojen aiheuttamisesta
Harvard valitsi rehtorikseen identiteettipoliittisen aktivistin, joka vähät välitti koulun oppilaisiin kohdistuvasta antisemitismistä – huonostihan siinä sitten kävi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää