Harvard/Wikipedia
Yliopistojen suurlahjoittajat uhkaavat vetää tukensa palestiinalaisaktivismin myötäilyn vuoksi: “Harvard epäonnistunut tuomitsemaan syyttömien siviilien barbaarisen murhaamisen”
Amerikkalaisten huippuyliopistojen vakituiset suurlahjoittajat uhkaavat lakkauttaa tukensa yliopistoille. Harvardin ja Pennsylvanian yliopistojen johtoa syytetään kyvyttömyydestä tuomita Hamasin ”barbaarimaisia” terrori-iskuja Israelin siviiliväestöä vastaan. Lisäksi lahjoittajat ovat pettyneet yliopistojen hampaattomuuteen puuttua juutalaisvihamieliseen aktivismiin ja ilmapiiriin kampuksilla. Koulutusrahoituksen asiantuntijoiden mukaan lahjoittajien kaikkoaminen voisi näkyä monin eri tavoin yliopistojen toiminnassa. Yhdysvalloissa lahjoituksilla on ollut suuri ja kasvava rooli yliopistorahoituksessa. Tätä nykyä ne tuovat tuntuvan osan koulutusinstituutioiden tulovirrasta.
Vasemmalle kallistuva amerikkalainen CNN uutisoi, että vaikutusvaltaiset, säännöllisesti Harvardin ja Pennsylvanian yliopistoille lahjoittavat tahot kertovat vetävänsä tukensa pois vastavetona viimeaikaisille tapahtumille. Lahjoittajat protestoivat erityisesti yliopistojen sallivaa suhtautumista Israelin vastaiseen aktivismiin ja kampuksilla esiintyvään antisemitismiin.
Suurten lahjoittajien vetäytyminen ei vielä lyhyellä aikavälillä vaaranna vauraiden yliopistojen toimintaa. Pitkällä aikavälillä rahahanojen kiristyminen voi kuitenkin heikentää Amerikan arvovaltaisimpia yliopistoinstituutioita. Näin arvioi Lee Gardner, joka on erikoistunut korkeakoulujen rahoituskysymyksiin.
Pennsylvanian yliopiston entisenä apulaisdekaanina toiminut Sara Harberson pelkää, että suuret lahjoittajat saattavat vetää perässään pois lukuisia pienempiäkin lahjoittajia ja heikentää yliopistojen suhteita entisiin opiskelijoihinsa yhteiskunnan avainpaikoilla. Hänen mukaansa lahjoitusten tyrehtyminen voi myös lisätä painetta lukukausimaksujen nostoon sekä vaikuttaa yliopistojen hallitusjäsenten valintaan.
Pienemmät yksityiset ja osavaltioiden kärkiyliopistot ovat vielä suuremmassa vaarassa, mikäli lahjoittajien tyytymättömyys yliopistoihin kasvaa.
Lahjoittajat ovat avainasemassa amerikkalaisyliopistoissa
Hyväntekeväisyys ja lahjoitukset yliopistoille ovat erityisen suuressa roolissa amerikkalaisessa yliopistomaailmassa. Viime vuosina se on ollut kasvava trendi. Yliopistot ovat Yhdysvaltojen toisiksi suurin lahjoitusten kohde heti uskonnollisten yhteisöjen jälkeen. Vuosina 2000-2012 amerikkalaiset korkeakoulut saivat eniten yli miljoonan dollarin kertalahjoituksia.
Tyypillisesti lahjoituksia osoitetaan ennalta määriteltyihin käyttötarkoituksiin kuten uusiin tiloihin, teknologiaan, tutkimushankkeisiin, liikuntaan sekä stipendeihin. Lahjoittajasuhteiden hoitamisesta on tullut yksi yliopistojen merkittävistä hallintotehtävistä.
Jopa Harvardin yliopistossa lahjoitukset edustavat suurinta yksittäistä tulonlähdettä. Viime vuonna lahjoituksilla kerättiin 45% koko 5,8 miljardin dollarin vuosittaisista tulonlähteistä. Lahjoitusten tuoma rahavirta kattoi 9% koko yliopiston vuosibudjetista.
Taustalla pitkään kyteneitä erimielisyyksiä
Suuret amerikkalaiset lahjoittajat ovat Israelin ja juutalaisten puolella. He ovat tyytymättömiä tapaan, jolla yliopistot ovat reagoineet Hamasin hyökkäyksiin Israelia vastaan sekä Israelin vastaiseen agitointiin opiskelijatoiminnassa sekä professoreiden taholta.
Yksi tukensa lakkauttavista lahjoittajista on entisen miljardööri Leslie Wexnerin ja hänen vaimonsa Abigailin perustama hyväntekeväisyysjärjestö Wexner Foundation.
“Olemme äimistyneitä ja pidämme kuvottavana, miten Harvardin johto on epäonnistunut tuomitsemaan yksimielisesti Israelin syyttömien siviilien barbaarisen murhaamisen.”, säätiö tiedotti.
Hamasin hyökättyä Israeliin lokakuun alussa useat Harvardin opiskelijajärjestöt julkaisivat yhteisen myllykirjeen, jossa he syyttivät yksinomaan Israelia. Vasta myöhemmin opiskelijajärjestöjen edustaja lisäsi tuomitsevansa kaikkiin siviileihin kohdistetut iskut.
Julkilausuma synnytti kohun, jonka myötä osa opiskelijajärjestöistä perääntyi. Harvardin johdolla kesti kolme päivää reagoida tilanteeseen. Lopulta rehtori Claudine Gay tuomitsi Hamasin terrorin ja julisti, että opiskelijajärjestöt eivät edusta yliopistoinstituutiota.
Pennsylvanian yliopiston kohdalla puolestaan entinen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Jon Huntsman syytti yliopistoa passiivisuudesta ja veti sukunsa rahoituksen yliopistolta. Miljardööri ja pääomasijoittaja Marc Rowan vaati yliopiston johdon eroa ja yllytti muita lahjoittajia vetäytymään. Miljardööri Ronald Lauder uhkasi vetää tukensa yliopistolta, mikäli se ei puutu tosissaan ryöpsähtäneeseen antisemitismiin.
Lahjoittajat osoittivat myös tyytymättömyyttään Palestiina-teemaisista kirjallisuusfestivaaleista, joita järjestettiin yliopiston kampuksella. Tapahtuman järjestäjät kiistivät antisemitisminsä, vaikka palestiinalaisten vastarintataistelu oli siellä kantavia teemoja.
Pennsylvanian yliopiston johtajat julistivat tuomitsevansa antisemitismin, mutta eivät ottaneet kantaa festivaaleihin. Julkilausuman mukaan yliopisto sallisi kampuksellaan myös sisältöjä, jotka eivät ole sovitettavissa instituutionsa arvoihin. Tämä nähtiin vaikenemisena ja aiheen kiertelynä.
Myöhemmin yliopiston rehtori Liz Magill tunnusti, ettei yliopiston suhtautuminen Palestiina-festivaaleihin ollut asianmukainen.
“Vaikka astuimme esiin, meidän olisi pitänyt reagoida tilanteeseen nopeammin, korostaa omaa linjaamme entistä voimakkaammin ja edustaa yliopiston yhteisöä”, Magill kommentoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
YK:n yleiskokous ei tuominnut selkeästi Hamasin terrori-iskua – Tšekin puolustusministeri puhui YK-erosta
Tynkkynen: Emme voi tukea lausumia, jotka eivät tuomitse sanallakaan Hamasin terroritekoja
Hamasin pääkomentokeskus sijaitsee Gazan suurimmassa keskussairaalassa – tuhannet potilaat ihmiskilpinä
Husu Hussein tempaisi taas ”yksityishenkilönä” – juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja syytti kirjoitusta antisemitistiseksi
Yliopistokohu paisuu: Pennsylvanian yliopiston rehtori erosi, Harvardin rehtoria epäillään väitöskirjan plagioinnista ja miljardivahinkojen aiheuttamisesta
Harvard valitsi rehtorikseen identiteettipoliittisen aktivistin, joka vähät välitti koulun oppilaisiin kohdistuvasta antisemitismistä – huonostihan siinä sitten kävi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää