

Chileläisen naiskollektiivin #LasTesis:in toteuttaman feministisen performanssin "Raiskaaja tielläsi" Helsingin Senaatintorilla 8. maaliskuuta 2020. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 16/2021 luetuin
Yliopistoissa tutkitaan nyt kehopositiivisuutta, kuritonta feminismiä, queer-aktivismia ja nuorison ilmastoahdistusta – Suomen Akatemia rahoittaa
Suomen merkittävimpien tutkimusrahoittajien joukkoon kuuluva Suomen Akatemia rahoitti viime vuonna tieteellistä tutkimusta 415 miljoonalla eurolla. Suomen Uutiset tutustui tuoreimpiin rahoitushankkeisiin. Rasittavatko ideologia ja politisoituminen jo akateemista tutkimusta? Lue itse ja muodosta oma mielipiteesi.
Tieteen politisoituminen nousi äskettäin jälleen esille Helsingin Sanomien julkaistua pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin aihetta. HS:n kirjoituksessa todettiin muun muassa, että mitä kauemmaksi tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa.
HS:n kirjoitus synnytti vilkkaan keskustelun, joka johti lopulta siihen, että lehti käytännössä taipui pyytelemään anteeksi näkemyksiään. HS:n haastatteleman Helsingin yliopiston viestinnän professorin Esa Väliverrosen mukaan julkinen keskustelu lisäksi saattaa ”ruokkia käsitystä politisoituneesta tutkimuksesta”.
Onko tiede politisoitunut? Perussuomalaiset on aiemmin nostanut erityisesti tieteellisen tutkimuksen rahoituspäätökset kriittisen tarkastelun kohteeksi.
Suomen merkittävimpien tutkimusrahoittajien joukkoon kuuluva Suomen Akatemia (Akatemia) rahoitti viime vuonna tieteellistä tutkimusta 415 miljoonalla eurolla. Akatemia on tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Suomen Uutiset tutustui tuoreimpiin Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin.
Nuorten toimijuutta ja ilmastoaktivismia tutkitaan 264 783 eurolla
Onko nuorison ilmastoahdistuksen paapominen relevantti akateemisen tutkimuksen kohde? Suomen Akatemia myönsi viime vuonna 264 783 euroa tutkija Antti Rajalan tutkimushankkeeseen Konkreettien utopioiden pedagogiikka: Nuorten toimijuus ja ilmastoaktivismi opetuksessa. Hankkeen tarkoituksena on siis “etsiä keinoja vastata nuorten ilmastoahdistukseen, ja tutkimustyössä mukana on myös ilmastoaktivisteja.”
Hankkeen kuvauksen mukaan tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää yläkoulujen ja lukioiden pedagogisia keinoja vastata nuorten ilmastoahdistukseen sekä tukea nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta ja toimia kestävän tulevaisuuden hyväksi.
Hankkeessa tutkitaan myös nuorten toimijuuden kehittymistä ja sen reunaehtoja. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä opettajien, kansalaisjärjestöjen sekä nuorten ilmastoaktivistien kanssa. Opettajat toteuttavat tutkijan ja kansalaisjärjestöjen tukemina ilmastoaktivismia ja kestävää kehitystä käsittelevän kurssin.
Rajallistamisen intiimin maantieteen tutkimus kaatui
Viime keväänä kohun saattelemana Akatemia myönsi Tampereen yliopistolle lähes 300 000 euron avustuksen sukupuolentutkimuksen alan hankkeeseen Rajallistamisen intiimi maantiede: Karkotettavuuden vaikutukset ulkomaan kansalaisten suomalaisiin perheisiin.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtävän hankkeen puitteissa tarkoitus oli tarkastella, “kuinka maahanmuuton kontrolli vaikuttaa intiimeihin suhteisiin ja kuinka intiimit suhteet vaikuttavat maahanmuuton kontrolliin.”
Tutkimuksen kuvauksen mukaan “karkotusuhan kanssa elämisen kielteiset vaikutukset ulottuvat ulkomaan kansalaista pidemmälle, sillä ne vaikuttavat myös heidän suomalaisiin kumppaneihinsa, perheisiinsä ja ystäviinsä.”
Hankkeen aikana oli tarkoitus suorittaa etnografista kenttätyötä, jossa “kohteena ovat ulkomaan kansalaiset, jotka ovat parisuhteessa Suomen kansalaisen kanssa ja joiden oleskelulupastatus on epävarma. Lisäksi tutkitaan myös maahanmuuttoviranomaisia.”
Tutkimushankkeelle myönnettiin Akatemialta jopa 264 623 euron rahoitus vuosille 2020 –2023. Suomen Uutisten tietojen mukaan hanke on kuitenkin keskeytynyt. Hanketta oli tarkoitus vetää tutkijatohtori Saara Pellanderin johdolla, joka kuitenkin peruutti rahoituksen viime vuonna.
– Pellander sai rahoituksen hankkeelle, mutta perui sen kesäkuussa 2020, ja hänen tilalleen on valittu toinen varasijalta, Akatemian viestintäasian tuntija Leena Vähäkylä kertoo Suomen Uutisille.
Kehon esityksiä naispopparien musiikkivideoilla
Viime vuoden syyskuussa Åbo Akademissa käynnistyi tutkimushanke nimeltä Kehon ja äänen politiikan esityksiä Pohjoismaisten indiepop-naismuusikkojen musiikkivideoissa.
Tutkimusprojektissa tutkitaan “äänen ja kehon politiikkaa Pohjoismaisten nykynaismuusikoiden indiepop-musiikkivideoissa populaarimusiikin, sukupuolen ja median tutkimuksen kautta.” Suomen Akatemia rahoittaa vuosille 2020-2023 ajoittuvaa tutkimusta yhteensä 212 468 eurolla
Projektissa tarkoitus on selvittää, kuinka “kehopoliittiset teemat ovat esillä populaarikulttuurissa, ja kuinka ne vaikuttavat toisiinsa. Uusia näkökulmia tuodaan jatkuvasti muuttuvaan suhteeseen politiikan (ekologinen kriisi, syrjintä ja hyväksikäyttö) ja musiikin, kehon ja populaarkulttuurin välillä.”
Tutkimus keskittyy Pohjoismaisiin nais-indie-pop-muusikoihin, jotka ovat nousemassa ennen näkemättömään asemaan paikallisessa ja globaalissa musiikkikentässä, ja vuosina 2015-2019 tehtyihin yhdeksään musiikkivideoon, joissa kehopolitiikkaa käsitellään “kehopositiivisuuden, kurittoman feminiinisyyden, ekofeminismin ja posthumanismin kautta”. Projekti selvittää naismuusikoiden nykysuosiota sekä heidän taiteensa poliittisuutta.
Ihmiskehoja, rotuja ja todellisuuden rakentamista
Viime syksynä päätökseen saatettiin tutkimushanke nimeltä Uusmaterialismi, feminismi ja paikallisuus. Tutkija Taru Leppäsen vuosina 2017-2020 vetämässä hankkeessa tarkasteltiin uusmaterialismia “monitieteisenä alkaneen vuosituhannen ajattelusuuntauksena, joka tarkastelee uusin tavoin materiaalisuuden – ihmiskehojen, teknologioiden, luonnon ja tuotettujen materiaalien – keskeistä roolia todellisuutemme rakentumisessa.”
Projektin kuvataan korostavan “paikkasidonnaisen empiirisen tutkimuksen ja kenttämenetelmien tärkeyttä uusmaterialistisessa tutkimuksessa. Hankkeen osatutkimukset keskittyvät uusmaterialistisen tutkimuksen piirissä toistaiseksi vähän tutkittuihin aiheisiin: lasten kulttuurit ja kasvatuskäytännöt, rotu, queer-aktivismi, yhteisöllinen käsityö, musiikki, ääni ja esitystaiteet. Tuloksena syntyy tuoreita ymmärryksiä materiaalisuudesta, sukupuolesta ja toimijuudesta ilmiöinä, joita määrittävät ihmisyyden ja luonnon, kehollisuuden ja ympäristön sekä ruumiin ja mielen keskinäissuhteet.”
Uusmaterialismin, feminismin ja queer-aktivismin tutkimukseen heltisi Akatemialta 480 000 euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Radikaalivasemmistolaisuus kaventanut akateemista vapautta Ranskassa, hallitus käy vastaiskuun – syyniin radikaali sukupuolentutkimus ja islamovasemmistolaisuus

Perussuomalainen Nuoriso vastustaa yliopiston äärivasemmistolaista pakkositouttamista

Kulttuurisotien omituiset rintamalinjat: Megakorporaatiot liittoutuivat uusvasemmiston kanssa – “Vastuullisuus” on koodisana politisoitumiselle

Kouluissa hehkutetaan “oppimisen vallankumousta”, “digiloikkaa” ja “ilmiöoppimista”, mutta ovatko ne oppilaille hyödyllisiä työvälineitä vai puppugeneraattorin tuotosta?

PS-nuoriso kysyi kouluopetuksen puolueellisuudesta ja somemyrsky nousi – Opetusalan ammattijärjestö myöntää nyt: ”Ylilyönnit opetuksessa olleet mahdollisia”

Harvard-opiskelijoiden vetoomus: tutkinnot mitätöitävä yliopistosta valmistuneilta Trumpin liittolaisilta

Maahanmuutto ja queer-maailmat mukana Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa

Puoli miljoonaa euroa ”queer- ja transmaailmojen” tutkimukselle – Koponen: ”Ideologista rahantuhlausta”

Junnila kehottaa Turkua palauttamaan Pride-suojatien tieliikennelain tiemerkintöjen mukaiseksi
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää