Chileläisen naiskollektiivin #LasTesis:in toteuttaman feministisen performanssin "Raiskaaja tielläsi" Helsingin Senaatintorilla 8. maaliskuuta 2020. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 16/2021 luetuin
Yliopistoissa tutkitaan nyt kehopositiivisuutta, kuritonta feminismiä, queer-aktivismia ja nuorison ilmastoahdistusta – Suomen Akatemia rahoittaa
Suomen merkittävimpien tutkimusrahoittajien joukkoon kuuluva Suomen Akatemia rahoitti viime vuonna tieteellistä tutkimusta 415 miljoonalla eurolla. Suomen Uutiset tutustui tuoreimpiin rahoitushankkeisiin. Rasittavatko ideologia ja politisoituminen jo akateemista tutkimusta? Lue itse ja muodosta oma mielipiteesi.
Tieteen politisoituminen nousi äskettäin jälleen esille Helsingin Sanomien julkaistua pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin aihetta. HS:n kirjoituksessa todettiin muun muassa, että mitä kauemmaksi tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa.
HS:n kirjoitus synnytti vilkkaan keskustelun, joka johti lopulta siihen, että lehti käytännössä taipui pyytelemään anteeksi näkemyksiään. HS:n haastatteleman Helsingin yliopiston viestinnän professorin Esa Väliverrosen mukaan julkinen keskustelu lisäksi saattaa ”ruokkia käsitystä politisoituneesta tutkimuksesta”.
Onko tiede politisoitunut? Perussuomalaiset on aiemmin nostanut erityisesti tieteellisen tutkimuksen rahoituspäätökset kriittisen tarkastelun kohteeksi.
Suomen merkittävimpien tutkimusrahoittajien joukkoon kuuluva Suomen Akatemia (Akatemia) rahoitti viime vuonna tieteellistä tutkimusta 415 miljoonalla eurolla. Akatemia on tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Suomen Uutiset tutustui tuoreimpiin Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin.
Nuorten toimijuutta ja ilmastoaktivismia tutkitaan 264 783 eurolla
Onko nuorison ilmastoahdistuksen paapominen relevantti akateemisen tutkimuksen kohde? Suomen Akatemia myönsi viime vuonna 264 783 euroa tutkija Antti Rajalan tutkimushankkeeseen Konkreettien utopioiden pedagogiikka: Nuorten toimijuus ja ilmastoaktivismi opetuksessa. Hankkeen tarkoituksena on siis “etsiä keinoja vastata nuorten ilmastoahdistukseen, ja tutkimustyössä mukana on myös ilmastoaktivisteja.”
Hankkeen kuvauksen mukaan tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää yläkoulujen ja lukioiden pedagogisia keinoja vastata nuorten ilmastoahdistukseen sekä tukea nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta ja toimia kestävän tulevaisuuden hyväksi.
Hankkeessa tutkitaan myös nuorten toimijuuden kehittymistä ja sen reunaehtoja. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä opettajien, kansalaisjärjestöjen sekä nuorten ilmastoaktivistien kanssa. Opettajat toteuttavat tutkijan ja kansalaisjärjestöjen tukemina ilmastoaktivismia ja kestävää kehitystä käsittelevän kurssin.
Rajallistamisen intiimin maantieteen tutkimus kaatui
Viime keväänä kohun saattelemana Akatemia myönsi Tampereen yliopistolle lähes 300 000 euron avustuksen sukupuolentutkimuksen alan hankkeeseen Rajallistamisen intiimi maantiede: Karkotettavuuden vaikutukset ulkomaan kansalaisten suomalaisiin perheisiin.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtävän hankkeen puitteissa tarkoitus oli tarkastella, “kuinka maahanmuuton kontrolli vaikuttaa intiimeihin suhteisiin ja kuinka intiimit suhteet vaikuttavat maahanmuuton kontrolliin.”
Tutkimuksen kuvauksen mukaan “karkotusuhan kanssa elämisen kielteiset vaikutukset ulottuvat ulkomaan kansalaista pidemmälle, sillä ne vaikuttavat myös heidän suomalaisiin kumppaneihinsa, perheisiinsä ja ystäviinsä.”
Hankkeen aikana oli tarkoitus suorittaa etnografista kenttätyötä, jossa “kohteena ovat ulkomaan kansalaiset, jotka ovat parisuhteessa Suomen kansalaisen kanssa ja joiden oleskelulupastatus on epävarma. Lisäksi tutkitaan myös maahanmuuttoviranomaisia.”
Tutkimushankkeelle myönnettiin Akatemialta jopa 264 623 euron rahoitus vuosille 2020 –2023. Suomen Uutisten tietojen mukaan hanke on kuitenkin keskeytynyt. Hanketta oli tarkoitus vetää tutkijatohtori Saara Pellanderin johdolla, joka kuitenkin peruutti rahoituksen viime vuonna.
– Pellander sai rahoituksen hankkeelle, mutta perui sen kesäkuussa 2020, ja hänen tilalleen on valittu toinen varasijalta, Akatemian viestintäasian tuntija Leena Vähäkylä kertoo Suomen Uutisille.
Kehon esityksiä naispopparien musiikkivideoilla
Viime vuoden syyskuussa Åbo Akademissa käynnistyi tutkimushanke nimeltä Kehon ja äänen politiikan esityksiä Pohjoismaisten indiepop-naismuusikkojen musiikkivideoissa.
Tutkimusprojektissa tutkitaan “äänen ja kehon politiikkaa Pohjoismaisten nykynaismuusikoiden indiepop-musiikkivideoissa populaarimusiikin, sukupuolen ja median tutkimuksen kautta.” Suomen Akatemia rahoittaa vuosille 2020-2023 ajoittuvaa tutkimusta yhteensä 212 468 eurolla
Projektissa tarkoitus on selvittää, kuinka “kehopoliittiset teemat ovat esillä populaarikulttuurissa, ja kuinka ne vaikuttavat toisiinsa. Uusia näkökulmia tuodaan jatkuvasti muuttuvaan suhteeseen politiikan (ekologinen kriisi, syrjintä ja hyväksikäyttö) ja musiikin, kehon ja populaarkulttuurin välillä.”
Tutkimus keskittyy Pohjoismaisiin nais-indie-pop-muusikoihin, jotka ovat nousemassa ennen näkemättömään asemaan paikallisessa ja globaalissa musiikkikentässä, ja vuosina 2015-2019 tehtyihin yhdeksään musiikkivideoon, joissa kehopolitiikkaa käsitellään “kehopositiivisuuden, kurittoman feminiinisyyden, ekofeminismin ja posthumanismin kautta”. Projekti selvittää naismuusikoiden nykysuosiota sekä heidän taiteensa poliittisuutta.
Ihmiskehoja, rotuja ja todellisuuden rakentamista
Viime syksynä päätökseen saatettiin tutkimushanke nimeltä Uusmaterialismi, feminismi ja paikallisuus. Tutkija Taru Leppäsen vuosina 2017-2020 vetämässä hankkeessa tarkasteltiin uusmaterialismia “monitieteisenä alkaneen vuosituhannen ajattelusuuntauksena, joka tarkastelee uusin tavoin materiaalisuuden – ihmiskehojen, teknologioiden, luonnon ja tuotettujen materiaalien – keskeistä roolia todellisuutemme rakentumisessa.”
Projektin kuvataan korostavan “paikkasidonnaisen empiirisen tutkimuksen ja kenttämenetelmien tärkeyttä uusmaterialistisessa tutkimuksessa. Hankkeen osatutkimukset keskittyvät uusmaterialistisen tutkimuksen piirissä toistaiseksi vähän tutkittuihin aiheisiin: lasten kulttuurit ja kasvatuskäytännöt, rotu, queer-aktivismi, yhteisöllinen käsityö, musiikki, ääni ja esitystaiteet. Tuloksena syntyy tuoreita ymmärryksiä materiaalisuudesta, sukupuolesta ja toimijuudesta ilmiöinä, joita määrittävät ihmisyyden ja luonnon, kehollisuuden ja ympäristön sekä ruumiin ja mielen keskinäissuhteet.”
Uusmaterialismin, feminismin ja queer-aktivismin tutkimukseen heltisi Akatemialta 480 000 euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Radikaalivasemmistolaisuus kaventanut akateemista vapautta Ranskassa, hallitus käy vastaiskuun – syyniin radikaali sukupuolentutkimus ja islamovasemmistolaisuus
Perussuomalainen Nuoriso vastustaa yliopiston äärivasemmistolaista pakkositouttamista
Kulttuurisotien omituiset rintamalinjat: Megakorporaatiot liittoutuivat uusvasemmiston kanssa – “Vastuullisuus” on koodisana politisoitumiselle
Kouluissa hehkutetaan “oppimisen vallankumousta”, “digiloikkaa” ja “ilmiöoppimista”, mutta ovatko ne oppilaille hyödyllisiä työvälineitä vai puppugeneraattorin tuotosta?
PS-nuoriso kysyi kouluopetuksen puolueellisuudesta ja somemyrsky nousi – Opetusalan ammattijärjestö myöntää nyt: ”Ylilyönnit opetuksessa olleet mahdollisia”
Harvard-opiskelijoiden vetoomus: tutkinnot mitätöitävä yliopistosta valmistuneilta Trumpin liittolaisilta
Maahanmuutto ja queer-maailmat mukana Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa
Puoli miljoonaa euroa ”queer- ja transmaailmojen” tutkimukselle – Koponen: ”Ideologista rahantuhlausta”
Junnila kehottaa Turkua palauttamaan Pride-suojatien tieliikennelain tiemerkintöjen mukaiseksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää