Ylikomisario Taponen on aiheuttanut kohua aikaisemminkin Twitterissä.
Ylikomisario Taponen Twitterissä: Viharikosten tutkinta kärkisijoilla
Ylikomisario Jari Taponen vastaa, mitä hän tarkoitti twiitatessaan viharikosten tutkinnan olevan kärkisijoilla.
Taposen mukaan viharikosten priorisointi ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että viharikosten selvittämiseen käytetty aika olisi pois muiden rikosten tutkinnasta.
– Sisäasiainministeriö on myöntänyt poliisille lisää rahaa viharikosten torjuntaan, Taponen sanoo.
Taponen ilmoitti Twitterissä, kuinka poliisin toiminnassa keskitytään parhaillaan erityisesti niin sanottujen viharikosten tutkintaan.
– Kiitos kommentista. Vaikka paljon joudutaan priorisoimaan, viharikosten tutkinta kuitenkin nostettu kärkisijoille, Taponen kirjoitti vastauksena kommenttiin, jossa esitettiin, kuinka kansalaisten kokemaa turvallisuuden tunnetta parantaa eniten poliisin suorittama rikosten tutkinta ja selvittäminen.
Onko tuhman puheen tutkiminen tärkeämpää?
Taposen kommentit ovat herättäneet ihmetystä Twitterissä. Yleisessä tiedossa on, kuinka poliisin resurssit eivät tahdo riittää selvittämään kaikkia sille ilmoitettuja rikoksia.
Etelä-Suomen Sanomissa uutisoitiin keväällä, kuinka poliisi ei ehdi tutkia väkivaltarikoksia ja kuinka rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet useilla paikkakunnilla.
– Minkä kaiken ohi vihapuheen tutkinta priorisoidaan, tarkoittaako tämä myös vihamotiivista tehtyjä sananvapausrikoksia? Taposelta kysellään.
– Kumpi on tärkeämpää tutkia, tuhma puhe vai rikollinen teko? kuuluu Taposelle osoitettu kysymys, johon hän ei ole vielä ehtinyt vastata.
Strateginen painopiste viharikoksissa
Suomen Uutiset tavoitti Jari Taposen tarkentamaan Twitter-lausuntojaan.
– Viharikosten nostaminen kärkisijoille viittaa poliisihallituksen ja poliisilaitosten tulossopimuksen painopistealueeseen. Tänä vuonna strateginen painopiste siis on viharikoksissa, Taponen sanoo.
Poliisin vuosikertomuksessa 2016 todetaankin, kuinka Poliisihallitus asetti rangaistavien vihapuheiden tehostettuun torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelevan työryhmän, joka antoi loppuraporttinsa marraskuussa 2016. Raportissa hahmotellut valtakunnalliset rakenteet ja vastuunjako internetissä tapahtuvien viharikosten torjumiseksi on pantu täytäntöön viime keväänä.
Yhteiskunnallinen merkitys avainasemassa
Tarkoittaako viharikosten priorisointi myös vihamotiivista tehtyjä sananvapausrikoksia? Millaisten rikosten ohi ne poliisin priorisoinnissa menevät? Onko esimerkiksi auton varastaminen vähemmän tärkeää kuin vihaisen puheen tutkinta?
– Kysymys on siitä, että strategisessa asiakirjassa mainitut asiat nostetaan ylös, eli niitä painotetaan strategisesti enemmän. Siihen en voi ottaa kantaa, onko vihapuheen tutkinta tärkeämpää kuin vaikka auton varastamisen, Taponen sanoo.
Hänen mukaansa viharikokset ovat yleisimmin juuri sananvapausrikoksia, kuten kunnianloukkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Myös laittomia uhkauksia ilmenee nettikirjoittelussa.
– Sisäasiainministeriö on myöntänyt poliisille lisää rahaa viharikosten torjuntaan. Näin ollen kyse ei siis ole siitä, että viharikosten tutkiminen olisi välttämättä pois muiden rikosten tutkinnasta, Taponen sanoo.
Millä tavalla poliisi priorisoi tehtäviään, millä perusteella tietyn rikoksen selvittäminen on tärkeämpää kuin jonkin toisen?
– Yleisenä ohjeena voi todeta, että mitä vakavammasta rikoksesta on kyse ja mitä enemmän sillä on yhteiskunnallista merkittävyyttä, sitä tärkeämpää rikoksen selvittäminen on, Taponen vastaa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Laura Huhtasaari: “Vihapuhesyytöksillä halutaan estää keskustelu niistä ongelmista, jotka jokainen aikuinen suomalainen omin silmin näkee”
Vihapuhepoliisi ei osaa arabiaa tai somalia – saavatko radikaalitahot vapaasti mekastaa Suomessa?
Halla-aho: Suhteellisuutta vihapuhe- ja valeuutiskeskusteluun
Somehuhujen jäljillä: Kyllä, poliisi lakkautti vihapuheen tutkintaryhmän – mutta mikään ei muuttunut
Facebook myönsi oikeudessa: “Faktantarkastukset” ovat vain mielipiteitä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää