

Sotilaat kirjoittavat kirjeitä ennen hyökkäykseen lähtöä Pertjärvellä huhtikuussa 1942. SA-kuva.
Yli miljardi kirjettä auttoi suomalaisia kestämään sotavuodet – “Raadollisimmillaan kirje oli elonmerkki kotona pelossa odottaville läheisille”
Suomalaiset lähettivät viime sotien aikana toisilleen ennätyksellisen määrän kirjeitä. Sotarintaman ja kotirintaman väliseen kirjeenvaihtoon osallistui koko kansa.
Suomalaissotilaiden kirjeenvaihtoa on tutkinut Ilari Taskinen, joka työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa ja Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä.
Taskisen mukaan kirjeillä oli valtava merkitys sota- ja kotirintaman joukkojen taisteluhengelle Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939 ja päättyi 13. maaliskuuta 1940.
– Kirjeet olivat ratkaisevassa roolissa, kun niitä tarkastellaan suomalaisten yhteistä sotaponnistusta ja mielialoja ylläpitävänä tekijänä, Taskinen toteaa.
Hänen mukaansa ensimmäisten sotaviikkojen aikana mielialatiedustelijat tekivät havainnon, että mieliala pysyi korkealla, kun kenttäposti toimi ja läheiset saivat vastaanottaa viestejä rintamalta.
– Armeijan ilmainen kenttäposti oli avainasemassa, jotta sotilailla oli mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa kirjeitä. Kun armeijan kenttäposti ei toiminut, niin mielialat menivät kotirintamalla ja sotilaiden keskuudessa alas, Taskinen kertoo.
Sotilaalta jopa 1 600 kirjettä
Tänä syksynä Taskiselta ilmestyi teos Terveiseni täältä jostakin – Suomalaissotilaiden kirjeenvaihto talvi- ja jatkosodassa (Gaudeamus).
Tietokirja perustuu Taskisen väitöskirjaan. Sen keskeisin aineisto on Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa sijaitseva sota-ajan kirjeiden kokoelma, jonka keräys alkoi 1970-luvulla ja jatkuu yhä.
Kirjassaan Taskinen kertoo, että kenttäposti kuljetti vuosien 1939-1944 välillä huikeat 1,14 miljardia kirjettä, korttia sekä pakettia. Talvi- ja jatkosodassa ollut mies saattoi kirjoittaa tuona aikana noin 1 600 kirjettä.
– Kenttäpostin tarkoituksena oli pitää hyvät yhteydet sotilaiden ja kotijoukkojen välillä. Kirjeiden sensuuri oli satunnaista, sillä niitä tuli rintamalta kotirintamalle parhaimmillaan puoli miljoonaa kappaletta päivässä, Taskinen selvittää.
Kirjeissä hyvin erilaisia sisältöjä
Arkistoja kaivaessaan Taskinen löysi perheille ja vaimoille kirjoitettujen kirjeiden lisäksi kaverusten, sotilaiden sekä tuntemattomien naisten kanssa käytyä kirjeenvaihtoa.
– Minua pisti silmään heti, miten eri tavalla eri kirjeissä kirjoitettiin. Perheelle kirjoitettiin paljon, mutta aika arkisesti. Sotilaat eivät halunneet huolestuttaa sotajutuilla rakkaimpiaan, äitejä ja vaimojaan. Heille kerrottiin, että hyvin menee ja ollaan terveenä. Tämä loi uskoa, että rakas mies palaa sieltä rintamalta takaisin jonain päivänä, Taskinen selvittää.
Kavereiden ja miesten välisissä kirjeissä kerrottiin avoimemmin sotarintaman kokemuksista.
– Nuoret sotapojat kirjoittivat toisilleen hyvin avoimesti ja vertailivat sotakokemuksia. He kertoivat, missä olivat taistelleet ja minkälaisia voittoja olivat rintamalla saaneet aikaiseksi. Se oli miehisten sankaritekojen vaihtelua, oman miehuuden pönkittämistä ja poikamaista virnuilemista naissuhteista, Taskinen kuvailee.
Tuntemattomille tytöille sotilaat kirjoittivat Taskisen mukaan kovin paljon. Kirjoitusringissä saattoi olla kymmeniäkin tyttöjä.
– Erityisesti nuoret sotilaat etsivät niistä tyttöystäviä. Joistakin kirjekavereista tuli hyvin uskottuja ystäviä näille sotilaille. Tuntemattomille naisille oli välillä helpompaa kertoa raskaistakin ajatuksista, väsymyksestä ja pelon tunteista, joilla ei haluttu huolestuttaa omia läheisiä tai näyttää omaa heikkouttaan toisille miehille.
Kirjeistä paistaa talvisodan henki
Taskisen mukaan yleisesti kirjeiden avulla yritettiin toimia erilaisissa suhteissa niin kuin olisi oltu tavallisessa elämässä perheenjäsenten kanssa.
– Kirjeissä jatkettiin henkilökohtaisen elämän elämistä sinne kotiseuduille. Talvisodassa kirjeistä paistaa talvisodan henki ja alkuvaiheessa jonkinlainen euforia, jossa yhtenäisenä kansakuntana elettiin taistelun kokemusta.
– Talvisodan aikana ei ehtinyt syntyä paljon uusia kirjesuhteita. Kirjeenvaihtoa oli sotilaiden ja lottien välillä. Ne olivat pääosin kannustavia toverisuhteita, Taskinen mainitsee.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota alkoi 25. kesäkuuta 1941 ja päättyi 19. syyskuuta 1944.
– Jatkosota kesti monta vuotta, ja silloin oli aikaa kirjoittaa enemmän. Kirjeissä taistelu jäi vähän taka-alalle, ja tuntemattomille naisille kirjoittamisen määrä oli huipussaan.
Kirjeet olivat elonmerkkejä
Postisäkkiä odottaville sotilaille kirjeen vastaanottaminen oli Taskisen mukaan päivän paras hetki sotarintamalla, ja sitä se oli myös kotirintamalla.
– Raadollisimmillaan kirje oli elonmerkki kotona pelossa odottaville läheisille. Arkisempana merkityksenä kirjeillä ylläpidettiin ihmissuhteita. Kolmantena voidaan sanoa pelkkä ilon tuominen sodan arkeen. Kaikki rintamalla odottivat jännityksellä, tuleeko piristävä kirje kotoa. Suru oli puserossa, jos kirjettä ei tullut.
Taskisen mukaan viime sotien suuri kirjeiden määrä kertoo siitä, että sotaa ei käydä vain asein vaan sitä käydään myös mielissä.
– Jos koko kansa halutaan pitää yhteisessä taistelussa mukana, niin on ensiarvoisen tärkeää, että pidetään yhteyksiä yllä sotilaiden ja heidän läheistensä kanssa, Taskinen summaa.

Suomalaissotilaiden kirjeenvaihtoa tutkinut Ilari Taskinen työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa ja Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä. KUVA MIKA RINNE
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jatkosota sota-aika kirjeenvaihto kotirintama sotarintama Ilari Taskinen Tampereen yliopisto talvisota historia Neuvostoliitto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puhemies Halla-aho Ruotsissa: Ympyrä sulkeutuu – ja olemme taas sotilaallisia liittolaisia

Teemu Keskisarja suomalaisten suhteesta presidentteihinsä – “Kansalaisissa on piilevä ja kyräilevä herraviha, mutta jotenkin tämä yhtälö toimii”

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla

Valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan: ”Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin”
Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää