Hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen perustamassa kansalaisaloitteessa vaaditaan Yleisradiota osallistumaan tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin sekä Ylen tehtävien merkittävää kaventamista. Aloite on saanut kansalta hyvän vastaanoton, sillä aloite keräsi vaadittavat 50000 allekirjoitusta alle kuukaudessa.
Ylen rahoituksen ja tehtävien tiukentamista ajava kansalaisaloite on luovutettu tänään eduskuntaan. PS-Nuorison, Kokoomusnuorten ja KD Nuorten syksyllä vireille panema kansalaisaloite keräsi nopeasti, alle kuukaudessa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta.
Aloitteessa vaaditaan suurempia leikkauksia Ylen rahoitukseen ja lakisääteisten tehtävien rajaamista tarkemmin. Aloitteen puuhamiehinä ja -naisina toimivat Lauri Laitinen (ps.), Binga Tupamäki (kok.) ja Jere Tuononen (kd.).
Yleen kohdistuvista sopeutuksista käytiin neuvotteluita noin vuoden verran. Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Laitinen toteaa, että nuorisojärjestössä parlamentaarista neuvotteluprosessia seurattiin hyvin huolestuneina.
– Tällä prosessilla ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa, sillä yksikin soraääni riittää kaatamaan sovun. Vasemmisto-vähemmistö pystyy riittävän kovalla äänellä vesittämään merkittävimmät toimenpiteet. Tämä on se juurisyy sille, miksi lopputulos ei meitä miellyttänyt ja miksi lähdimme vaatimaan muutosta, Laitinen sanoo.
Ylen rahoituksesta ja linjauksista Ylen toimintaan tehdään päätöksiä parlamentaarisen neuvotteluprosessin kautta. Neuvotteluryhmän tulos on oltava yksimielinen, joten kyseessä on jopa vaikeampi menettely kuin Suomen perustuslain muuttaminen, johon vaaditaan lakisääteisiä määräenemmistöjä, Laitinen sanoo.
– Jostain syystä kuitenkin on päädytty neuvotteluperinteeseen, joka on selkeästi osoittanut, että prosessi on kyvytön, koska pienikin vähemmistö pystyy vesittämään kaiken. Seuraus on, että Yle jatkaa paisumistaan, tekee politisoitunutta sisältöä ja muuttuu suuntaan, mitä kansalaiset eivät halua.
Kyvyttömyys aidosti vaikuttaa Yleisradion toimintaan ja rahoitukseen on tehnyt siitä sen kokoisen jätin mediakentällä kuin se on tänä päivänä.
Laitinen vertaa, että Yleisradion budjetti on pohjoismaisella tasolla jopa toiseksi suurin Norjan jälkeen.
– Näin siis siitä huolimatta, että meillä on paljon velkaa. Siitä huolimatta, että meillä on heikko tulopohja. Siitä huolimatta, että meillä on heikosti talouskasvua.
– Samaan aikaan Yle antaa ymmärtää julkisuuteen, että ensimmäisenä sen tarjonnasta karsittaisiin hyödyllisimmät tai ainakin katsojaluvultaan seuratuimmat ohjelmat, samalla siis säilyttäen suomalaisten verorahoilla tilattuja ulkomaisia viihdeohjelmia ja Ylen toiminnan kannalta epäoleellista ja sille kuulumatonta sisältöä. Aivan kuin Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto, myöskään Yle ei voi olla koko maailman suoratoisto-, tulkkaus- ja uutispalvelu.
Laitisen mukaan kansalaisaloitteen tekijät katsovat, että Ylen tulisi päättää jatkossakin sisällöstään ja rahoituksensa kohdentamisesta, mutta Ylen pitää samalla itse opetella priorisoimaan toimintaansa.
– Ylen rahoitus ei voi olla kiveen hakattu eikä sitä tule sitoa erilaisiin indekseihin tilanteessa, jossa poliittinen päätöksenteko Ylen ympärillä on halvaantunut.
Laitinen selventää, että Yleisradion tiukemmat taloudelliset sopeutustoimet voitaisiin toteuttaa helposti verotuksen uudistuksilla.
– Esimerkiksi Ylen sisäisellä verotuksella saataisiin valtiolle enemmän tuloja. Vaihtoehtoisesti voidaan myös vähentää kansalaisilta Yle-verolla perittävää rahaa, Laitinen sanoo ja huomauttaa, että myös kansalaisten vahva tahto olisi leikata Yleisradiolta enemmän.
Esimerkiksi EVA:n syksyn 2022 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 53 prosenttia eli yli puolet suomalaisista katsoo, että Ylen rahoitusta tulisi leikata.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen perustamassa kansalaisaloitteessa vaaditaan Yleisradiota osallistumaan tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin. Aloitteessa vaaditaan lisäksi Ylen tehtävien merkittävää kaventamista.
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto sekä Journalistiliitto ovat kesän aikana profiloituneet Yleisradion rahoitukseen kaavailtujen leikkauksien vastustajina. Molemmat organisaatiot esiintyvät kuitenkin samalla oman asiansa puolustajina, sillä ne ovat Yleisradion osakkeenomistajia. Molemmilla on vahvat kytkökset SDP:hen.
Liikenne- ja viestintäministeriöllä on valmius käynnistää virallisesti Yleisradiolain muutokset, joilla lisätään yhtiön avoimuutta. Muutokset perustuvat hallitusohjelmaan.
Viikon suosituimmat
Helsinkiläisen yläasteen äidinkielentunnilla lapsille tarjotaan luettavaksi kirjaa, jossa opetetaan imemisvinkkejä, liukuvoiteen käyttöä ja yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten esineitä työnnetään kehon aukkoihin. Pornomateriaalia sisältävän kirjan käytöstä opetuksessa ei ole tiedotettu etukäteen oppilaiden vanhemmille.
Vähitellen pitäisi myöntää, että ääliöliberalismi, joka halusi nostaa kaiken keskiöön yksilön ja tämän tunteet ja oikeudet ja antoi velvollisuuden taata nämä jollekin ”rakenteelle”, meni totaalisesti metsään, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.
Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Mia Puolimatka on liittynyt perussuomalaisten valtuustoryhmään Jyväskylässä.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Kansanedustaja Teemu Keskisarja moittii suomalaisen kunnallishallinnon paisunutta byrokratiaa ja läksyttää kuntapäättäjiä velkarahan tuhlaamisesta ”itse keksittyihin turhakkeisiin”. – Näin se ei voi mennä. Jopa kaikkivoipa heppu nimeltä yhteiskunta on lyyhistymässä mahdottoman taakkansa alle, Keskisarja sanoo.
Sotakulut, epäonnistunut vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus, kansalaisraha ja jyrkkenevä talouden alamäki olivat sysäämässä Saksaa velkakierteeseen, jota liberaalit eivät halunneet enää jatkaa sillä seurauksella, että hallitus kaatui, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa.
