Ylen toimittajilla omituinen tenttaustyyli – kysymyksiä ilmeistä ja vihjailua mielenterveysongelmista

Ylen presidenttiehdokkaiden haastattelut ovat saaneet monet katsojat närkästymään. Kun perinteisessä revolverihaastattelussa kokenut ja ammattitaitoinen toimittaja grillaa paljastaakseen haastateltavansa epäjohdonmukaisen ajattelun tai puutteet tietopohjassa, Ylen toimittajat ja asiantuntijat paljastavat ennemminkin omat epäloogisuutensa.

Maanantaina Paavo Väyrysen haastattelun katsoneet saattavat tietää paremmin, miten Ylen toimittaja Seija Vaaherkumpu ajattelee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kuin hänen haastattelemansa kansanliikkeen presidenttiehdokas. Asetelma toistui tiistaina, kun toimittaja Kirsi Heikel haastatteli Perussuomalaisten presidenttiehdokasta Laura Huhtasaarta.

Studioon kutsutut asiantuntijat, politiikan tutkija Mari K. Niemi ja politiikan toimittaja Pekka Ervasti eivät pärjänneet juuri paremmin.

Huhtasaari avasi puheensa puolustamalla sananvapautta. Ervastin mielestä Huhtasaari puolusti sananvapautta valikoivasti, koska hän oli aiemmin kritisoinut presidentti Niinistöä, joka käytti omaa sananvapauttaan arvostellakseen puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa.

– Tää sananvapausteema oli minusta jännä ja sillä tavalla somaa, että kun perussuomalaiset ja Huhtasaarikin on paheksunut sitä kun presidentti kesällä käytti sananvapauttaan ja arvioi esimerkiksi Halla-ahon suhtautumista omaan kansankiihotustuomioonsa, niin se oli väärin ja sitä ei olisi saanut tehdä. Nyt sitten sananvapaus onkin hyvin tärkeää. Se näyttää olevan jossain määrin valikoivaa, Ervasti analysoi.

Ervasti siis uskoi tai teeskenteli uskovansa, että Huhtasaari ja muut perussuomalaiset olisivat olleet rajoittamassa presidentin sananvapautta, kun he omaa sananvapautta käyttäen kyseenalaistivat presidentin mielipiteen. Halla-ahon tuomiossa taas oli kyse nimenomaan sananvapaudesta.

Ervasti sotkeutui omiin paradokseihinsa

Ervastin mielestä Huhtasaari oli myös epälooginen “haikaillessaan takaisin markka-aikaan”.

– Eurosta on päästävä irti, mutta sitten on ruvettava tutkimaan asioita jotka menivät päin helvettiä kun oli markka-aika. Eiks siinä oo joku paradoksi, Ervasti kysyi koskien Huhtasaaren esitystä 1990-luvun talouskriisiä käsittelevästä totuuskomissiosta.

Ervasti siis ei joko ymmärrä tai ole ymmärtävinään, että 1990-luvun alun talouskriisin taustalla oli vahvan markan politiikka, jossa Suomen markka oli kytketty eurovaluuttoihin sen sijaan, että markka olisi kellutettu, kuten tehtiin 1990-luvulla parhaan nousukauden ajan.

Euro on tuottanut täsmälleen samanlaisen kilpailukykyongelman, joka 1990-luvun alussa laukesi pakkodevalvaatioon. Ruotsi välttyi tältä kaikelta jatkamalla kruunun kellutusta.

Heikel toisteli kysymystä, johon Hutasaari oli jo vastannut

Toimittaja Kirsi Heikel taas teeskenteli, ettei Huhtasaari olisi vastannut kysymykseen EU-jäsenyyden turvallisuusvaikutuksista. Heikel kysyi peräti neljä kertaa, miten EU-ero parantaisi Suomen turvallisuutta, vaikka Huhtasaari oli jo eri sanankääntein vastannut, ettei Suomen EU-jäsenyys vaikuta Suomen turvallisuuteen sen enempää lisäävästi kuin vähentävästi.

On yleisesti tiedossa, että EU-jäsenyyden puolustajat ovat jo neljännesvuosisadan väittäneet unionin jäsenyyden olevan tärkeä Suomen turvallisuuden kannalta. EU-kriitikot eivät ole väittäneet, että unionista tulisi lähteä turvallisuuspoliittisista vaan muista syistä.

Huhtasaari kuitenkin huomautti myös, että EU on lisännyt turvattomuutta terrori-iskun uhkien lisääntymisen muodossa.

Näiden konkreettisten esimerkkien jälkeen Heikel totesi, ettei hän “kuullut yhtään konkreettista asiaa siihen, miten EU-ero parantaa meidän turvallisuutta”.

Maaninen poliitikko, joka vielä hymyileekin

Vielä omituisempaa seurasi. Heikelin mukaan Huhtasaarta on kutsuttu muutamissa haastetteluissa “maaniseksi poliitikoksi”. Huhtasaari ei osannut vastata kysymykseen, mistä tämä mielikuva johtuu.

Huhtasaari kommentoi asiaa myöhemmin Facebook-seinällään.

– Pohjanoteeraus oli tämä. “Sinua kuvaillaan maaniseksi, mitä se tarkoittaa?” Kun ruvetaan vihjailemaan mielenterveyteen liittyvällä diagnoosilla, niin mitä tuohon sitten vastaisi..?

Mutta Heikelilla oli hihassaan vielä hieman omituisempi kysymys.

– Te hymyilitte ja puhuitte kovia asioita yhtä aikaa, usein. Teillä on tällainen tyyli. Hymy kertoo ilosta ja onnesta ja kuulijalle jää hyvin hämmentynyt olo, niin voitteko selittää, miksi teette näin?

Heikel ihmetteli, onko Huhtasaari onnellinen silloin, kun hän sanoo esimerkiksi että rajat kiinni.

Huhtasaari vastasi, ettei rajat kiinni -politiikassa ole mitään pahaa. Katsojalle kuitenkin jäi sellainen vaikutelma, että näin omituisiin kysymyksiin sanavalmis Huhtasaarikaan ei ollut valmistautunut.

Huhtasaari totesikin Facebookissa, että oli outo veto toimittajalta puuttua ihmisen ilmeisiin.

– Millainen ilme minulle sitten pitäisi olla, kun kerron poliittisista tavoitteistani?

Ylen tenttaustapaan kiinnitti huomiota myös kilpaileva tv-kanava. MTV:n jutun mukaan sekä Huhtasaaren oma esiintyminen että Heikelin tyyli herätti sosiaalisessa mediassa kummastusta.

– Toimittajan tavoite oli vain kiusata ja saada näyttämään naurettavalta. Tuota ei tehdä muille, totesi muuan keskustelija MTV:n mukaan.