

Viikon 22/2016 luetuin
Ylen pomolta käsittämätön rimanalitus – vaati naiskollegan vehkeitä näytille
KOMMENTTI | Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kirjoittaa usein tavalla, joka saa monet liberaaleiksi itseään profiloineet toimittajat vääntelehtimään tuskastuneina. Kansan syvien rivien oikeudentajun mainiosti sisäistänyt poleeminen päätoimittaja päätyy kolumneissaan usein lopputulemiin, jotka eivät ole synkronissa edistyksellisten toimitusten linjausten kanssa.
Äskettäin kävi niin, että Ylen naispuolinen toimittaja Kati Lahtinen kirjoitti Twitter-seinälleen melko tavanomaisen norppakameraa koskevan päivityksen. Hän pohti samassa viestissä myös sitä, lukeako Ulla Appelsinin kolumnia vaiko ei.
Ylellä toimituksen esimiestehtävissä työskentelevä Kari Haakana pelmahti Lehtisen Twitter-seinälle. Hän kirjoitti seuraavan viestin:
”Siis eikö Appelsiinista ole sellaista livekameraa, jossa se loikoo kivellä suorituselimet näkyvissä? Vakava puute.”
Viesti on eriskummallinen, sillä Kati Lahtinen ei ollut itse kirjoittanut mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Haakana siirsi väliintulollaan arkisen jutustelun navanaluspuheeksi.
Miten Ylen naispuolisen työntekijän pitäisi suhtautua siihen, että esimiesasemassa oleva miespuolinen työntekijä ilmestyy hänen julkiselle Twitter-seinälleen puhumaan kilpailevien medioiden päätoimittajien sukuelimistä?
Pitäisikö nauraa hörähtää sievästi ja ylistää pomon pilluvitsiä vaikkapa pikku sydämellä? Pitäisikö retweetata?
Appelsin vastasi Haakanan sekoiluun: ”Ylen päälliköllä on näköjään asiallinen tapa arvioida naispuolista toimittajaa.”
Yleisradio on tämän vuoden aikana kirjoittanut useita kertoja seksuaalisesta häirinnästä. Tällaista häirintää on Ylen oman uutisjutun mukaan yksipuolinen, ei-toivottu huomio, joka saa kohteen tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi.
Sanottakoon sekin, että Ylen omissa eettisissä ohjeissa todetaan: ”Noudatamme myös erityistä harkintaa toiminnassamme sosiaalisessa mediassa”.
Kun Appelsin puuttui asiaan, Haakana sai lopulta soperrettua puolivillaisen anteeksipyynnön. Oliko episodi sillä kuitattu?
Kari Haakana vastaa Ylen verkkopalvelujen kehittämisestä sekä Yle.fi-kattokonseptista. Itse kukin voi tykönään pohtia, kuinka ”erityistä harkintaa” koko Ylen verkkobrändistä vastaava Haakana on käyttänyt naispuolisten kollegoidensa seurassa.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Analyysia Alma Medialta: Persut ovat kehitysvammaisia, jotka sikiävät serkkujensa kanssa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää