Lehtikuva Vesa Moilanen
Ylen hallintoneuvosto lykkäsi tiistai-illan kokouksessaan mahdollisen Ylen rahoituksen indeksileikkauksen vuodelle 2015. Asiasta kertoi kansanedustaja Reijo Tossavainen (ps.) tuoreeltaan pitkään kestäneen kokouksen jälkeen.
Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämistä esitti äskettäin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Hänen mielestään Ylen ei pitäisi välttyä säästöiltä, kun yhteiskunnasta leikataan muuten kaikkialta. Kokoomus asettui samoille linjoille.
Tossavaisen mukaan tilanne kehittyi päivän mittaan niin, että kokoomus oli yleisesti ottaen indeksileikkauksen kannalla, SDP vastusti sitä. Keskustalla oli molempia mielipiteitä. Tossavainen ja Kimmo Kivelä (ps.) kertoivat alustavaksi henkilökohtaiseksi kannakseen ennen hallintoneuvoston kokousta, että Ylen indeksikorotusta voisi leikata tai puolittaa parina vuotena. Yhteistä ryhmäkantaa he eivät ennen kokousta ottaneet. Hallintoneuvostoon kuuluvat myös Maria Tolppanen, joka on Tossavaisen tapaan ammatiltaan toimittaja sekä taiteilija-kansanedustaja Pertti “Veltto” Virtanen.
Hallintoneuvosto päätti lopulta yksimielisesti melko maltillisen keskustelun jälkeen, että indeksikorotukseen ei kosketa ensi vuoden osalta ja valtion budjettia käsitellään siltä osin suunnitelman mukaan. Samalla hallitusneuvosto velvoittaa Ylen hallituksen selvittämään yksityiskohtaisesti, miten mahdollinen indeksin poisto tai puolitus vaikuttaisi Ylen toimintaan vuoden 2015 budjetista alkaen. Lopullisen valmistelun tekisi eduskunnan valtiovarainvaliokunta, koska kyse on budjettiasiasta. Jos valiokunta päättäisi alentaa Ylen rahoitusta, lopullisen päätöksen tekisi eduskunta täysistunnossaan.
Yhden vuoden indeksikorotus maksaa noin 10 miljoonaa euroa, puolitus säästäisi siis noin viisi miljoonaa.
Yle-veron tuotoksi on säädetty tänä vuonna 500 miljoonaa euroa. Arvonlisäverojen jälkeen Ylen käyttöön jää 454 miljoonaa euroa.
Yle-vero korvasi TV-maksun tämän vuoden alussa. Veroa maksetaan tulojen mukaan 0-140 euroa vuodessa. Yksityishenkilö selviää ilman veroa 7352 euron tulorajaan saakka, jonka jälkeen vero hyppää 50 euroon. 20588,24 euroa tai sitä enemmän tienaavat maksavat 140 euroa vuodessa.
Yhteisöt maksavat Yle-veroa verottettavan tulon mukaan. Jos verotettavaa tuloa kertyy alle 50 000 euroa vuodessa, ei veroa makseta lainkaan, minkä jälkeen vero nousee asteittain. 500 000 euron verotettavilla tuloilla vero nousee 1715 euroon, 867 143 euroa tai enemmän tienaavilla 3000 euroon asti.
Ylessä on noin 3000 työntekijää. Vuosituhannen vaihteessa heitä oli noin 3900.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
