
Millä ihmeen logiikalla oman äidin kuoleman sureminen on väärin?
KOMMENTTI | Netti on netti ja ryönää täynnä, mutta on tilanteita, joissa kiukunpuuskassa kirjoittaminen ei tuota järkeviä tuloksia.
Lehtikuva Vesa Moilanen
Ylen hallintoneuvosto lykkäsi tiistai-illan kokouksessaan mahdollisen Ylen rahoituksen indeksileikkauksen vuodelle 2015. Asiasta kertoi kansanedustaja Reijo Tossavainen (ps.) tuoreeltaan pitkään kestäneen kokouksen jälkeen.
Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämistä esitti äskettäin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Hänen mielestään Ylen ei pitäisi välttyä säästöiltä, kun yhteiskunnasta leikataan muuten kaikkialta. Kokoomus asettui samoille linjoille.
Tossavaisen mukaan tilanne kehittyi päivän mittaan niin, että kokoomus oli yleisesti ottaen indeksileikkauksen kannalla, SDP vastusti sitä. Keskustalla oli molempia mielipiteitä. Tossavainen ja Kimmo Kivelä (ps.) kertoivat alustavaksi henkilökohtaiseksi kannakseen ennen hallintoneuvoston kokousta, että Ylen indeksikorotusta voisi leikata tai puolittaa parina vuotena. Yhteistä ryhmäkantaa he eivät ennen kokousta ottaneet. Hallintoneuvostoon kuuluvat myös Maria Tolppanen, joka on Tossavaisen tapaan ammatiltaan toimittaja sekä taiteilija-kansanedustaja Pertti “Veltto” Virtanen.
Hallintoneuvosto päätti lopulta yksimielisesti melko maltillisen keskustelun jälkeen, että indeksikorotukseen ei kosketa ensi vuoden osalta ja valtion budjettia käsitellään siltä osin suunnitelman mukaan. Samalla hallitusneuvosto velvoittaa Ylen hallituksen selvittämään yksityiskohtaisesti, miten mahdollinen indeksin poisto tai puolitus vaikuttaisi Ylen toimintaan vuoden 2015 budjetista alkaen. Lopullisen valmistelun tekisi eduskunnan valtiovarainvaliokunta, koska kyse on budjettiasiasta. Jos valiokunta päättäisi alentaa Ylen rahoitusta, lopullisen päätöksen tekisi eduskunta täysistunnossaan.
Yhden vuoden indeksikorotus maksaa noin 10 miljoonaa euroa, puolitus säästäisi siis noin viisi miljoonaa.
Yle-veron tuotoksi on säädetty tänä vuonna 500 miljoonaa euroa. Arvonlisäverojen jälkeen Ylen käyttöön jää 454 miljoonaa euroa.
Yle-vero korvasi TV-maksun tämän vuoden alussa. Veroa maksetaan tulojen mukaan 0-140 euroa vuodessa. Yksityishenkilö selviää ilman veroa 7352 euron tulorajaan saakka, jonka jälkeen vero hyppää 50 euroon. 20588,24 euroa tai sitä enemmän tienaavat maksavat 140 euroa vuodessa.
Yhteisöt maksavat Yle-veroa verottettavan tulon mukaan. Jos verotettavaa tuloa kertyy alle 50 000 euroa vuodessa, ei veroa makseta lainkaan, minkä jälkeen vero nousee asteittain. 500 000 euron verotettavilla tuloilla vero nousee 1715 euroon, 867 143 euroa tai enemmän tienaavilla 3000 euroon asti.
Ylessä on noin 3000 työntekijää. Vuosituhannen vaihteessa heitä oli noin 3900.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
KOMMENTTI | Netti on netti ja ryönää täynnä, mutta on tilanteita, joissa kiukunpuuskassa kirjoittaminen ei tuota järkeviä tuloksia.
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.
Eduskunnan äänestystulos 91-66 varmisti eilen sen, että Suomeen ei tule huumeiden käyttöhuoneita. Kuitenkin keskustan eduskuntaryhmästä löytyi tukea huumehuoneille, jopa puoluejohtoa myöten, sillä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen äänesti huumeiden käyttöhuoneiden puolesta.
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Lue lisää
Lue lisää