Lehtikuva Vesa Moilanen
Ylen mahdollinen indeksileikkaus lykättiin vuodelle 2015
Ylen hallintoneuvosto lykkäsi tiistai-illan kokouksessaan mahdollisen Ylen rahoituksen indeksileikkauksen vuodelle 2015. Asiasta kertoi kansanedustaja Reijo Tossavainen (ps.) tuoreeltaan pitkään kestäneen kokouksen jälkeen.
Kokoomus kannatti,
SDP vastusti leikkausta
Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämistä esitti äskettäin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Hänen mielestään Ylen ei pitäisi välttyä säästöiltä, kun yhteiskunnasta leikataan muuten kaikkialta. Kokoomus asettui samoille linjoille.
Tossavaisen mukaan tilanne kehittyi päivän mittaan niin, että kokoomus oli yleisesti ottaen indeksileikkauksen kannalla, SDP vastusti sitä. Keskustalla oli molempia mielipiteitä. Tossavainen ja Kimmo Kivelä (ps.) kertoivat alustavaksi henkilökohtaiseksi kannakseen ennen hallintoneuvoston kokousta, että Ylen indeksikorotusta voisi leikata tai puolittaa parina vuotena. Yhteistä ryhmäkantaa he eivät ennen kokousta ottaneet. Hallintoneuvostoon kuuluvat myös Maria Tolppanen, joka on Tossavaisen tapaan ammatiltaan toimittaja sekä taiteilija-kansanedustaja Pertti “Veltto” Virtanen.
Päätös Ylen hallitukselle
ja valtiovarainvaliokunnalle
Hallintoneuvosto päätti lopulta yksimielisesti melko maltillisen keskustelun jälkeen, että indeksikorotukseen ei kosketa ensi vuoden osalta ja valtion budjettia käsitellään siltä osin suunnitelman mukaan. Samalla hallitusneuvosto velvoittaa Ylen hallituksen selvittämään yksityiskohtaisesti, miten mahdollinen indeksin poisto tai puolitus vaikuttaisi Ylen toimintaan vuoden 2015 budjetista alkaen. Lopullisen valmistelun tekisi eduskunnan valtiovarainvaliokunta, koska kyse on budjettiasiasta. Jos valiokunta päättäisi alentaa Ylen rahoitusta, lopullisen päätöksen tekisi eduskunta täysistunnossaan.
Kyse 10 miljoonasta
Yhden vuoden indeksikorotus maksaa noin 10 miljoonaa euroa, puolitus säästäisi siis noin viisi miljoonaa.
Yle-veron tuotoksi on säädetty tänä vuonna 500 miljoonaa euroa. Arvonlisäverojen jälkeen Ylen käyttöön jää 454 miljoonaa euroa.
Yle-vero korvasi TV-maksun tämän vuoden alussa. Veroa maksetaan tulojen mukaan 0-140 euroa vuodessa. Yksityishenkilö selviää ilman veroa 7352 euron tulorajaan saakka, jonka jälkeen vero hyppää 50 euroon. 20588,24 euroa tai sitä enemmän tienaavat maksavat 140 euroa vuodessa.
Yhteisöt maksavat Yle-veroa verottettavan tulon mukaan. Jos verotettavaa tuloa kertyy alle 50 000 euroa vuodessa, ei veroa makseta lainkaan, minkä jälkeen vero nousee asteittain. 500 000 euron verotettavilla tuloilla vero nousee 1715 euroon, 867 143 euroa tai enemmän tienaavilla 3000 euroon asti.
Ylessä on noin 3000 työntekijää. Vuosituhannen vaihteessa heitä oli noin 3900.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää