LEHTIKUVA
Ylen Jälkidigin raati kävi läpi Metan tulevia yhteisöhuomautuksia journalismin näkökulmasta – katsojille ei kerrottu journalististen sisältöjen olevan olennainen osa huomautuksia
Ylen Jälkidigissä keskusteltiin 8.1. Metan tuoreesta päätöksestä ottaa käyttöön X-viestipalvelusta tutut yhteisöhuomautukset. Koko keskustelun aikana ohjelmassa ei myöskään mainittu yhteisöhuomautus-termiä. Ylen Suomen Uutisille antaman kommentin mukaan kyseinen termi on julkisessa keskustelussa varsin uusi ja tästä johtuen kyseisessä keskustelussa siitä käytettiin hieman eri muotoja.
Yhteisöhuomautukset otettiin käyttöön viestipalvelu X:ssä kesällä 2023. Yhteisöhuomautus jää näkyviin kaikkien X-alustan käyttäjien luettavaksi päivityksen alle.
Viestipalvelu X:llä on aktiivisia käyttäjiä viimeisimpien arvioiden mukaan noin 250-317 miljoonaa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Metan Threadsilla on noin 275 miljoonaa käyttäjää ja Blueskyllä noin 16-17 miljoonaa käyttäjää.
Yle Areenan Jälkidigiä koskeva esittelyteksti puolestaan kertoo, että “Jälkidigiraati avaa sinulle digitaalisen maailman kuulumiset. Blogit, some, kansainväliset teknojätit, tietoturva, älytekniikka.”
Miksi kuka tahansa voi kirjoittaa yhteisöhuomautuksia?
X:n sivuilla perustellaan yhteisöhuomautusten käyttöä. Esimerkiksi usein kysyttyä -osiosta löytyi kysymys: “Miksi kuka tahansa voi kirjoittaa yhteisöhuomautuksia, eivätkä vain asiantuntijat?”
Vastaus kuuluu näin:
– Uskomme, että tavallisilla ihmisillä on merkittävät valmiudet havaita mahdollisesti harhaanjohtavia väittämiä ja lisätä niihin hyödyllistä kontekstia. Monet internetin kollaboratiivisista sivustoista ovat menestyneet ilman asiantuntijavetoisuutta – esimerkiksi Wikipedia. Vaikka ne eivät ratkaise kaikkia ongelmia, tutkimukset ovat osoittaneet crowdsourcing-mallisten ratkaisujen potentiaalin internetin harhaanjohtaviin sisältöihin puuttumisessa osana laajempaa työkalupakkia.
– Liitteeksi on linkitetty esimerkiksi crowdsourcing-tutkimuksia. Esimerkiksi John Templeton Foundationin rahoittamassa Scaling up fact-checking using the wisdom of crowds -tutkimuksessa (Allen, Arechar, Pennycook ja Rand 2021) analysoitiin Facebookin uutisvirran faktantarkistusta. Muut crowdsourcing-tutkimuslinkit löytyvät täältä.
Tekoälyohjelma Perplexcityn mukaan crowdsourcingin yleisin ja suositeltavin suomennos on joukkoistaminen.
Olennainen jäi kertomatta
Suomen Uutiset kiinnitti huomioita keskustelun sisältöön, sillä kyseisessä jaksossa käytiin läpi Metan yhteisöhuomautusten käyttöönottoa journalismin painoarvon näkökulmasta. Ohjelmasta sai sen käsityksen, että journalistisilla sisällöillä ei ole sijaa uudessa toimintamallissa.
Ohjelman keskustelijat tai sen juontaja eivät kertoneet katsojille, että yhteisöhuomautuksissa on olennaista juuri journalistisen sisällön lisääminen huomautukseen.
Esimerkiksi X:ssä yhteisöhuomautus tulee siis näkyviin julkaisun alle, ja sitä klikkaamalla näkee, mistä julkaisu on saanut huomautuksen. Huomautuksen olennainen on osa on journalistisen sisällön liittäminen perusteluun.
Koko keskustelun aikana ei ohjelmassa myöskään mainittu yhteisöhuomautus-termiä.
Suomen Uutiset pyysi kommenttia Yleltä
Kommentointipyyntöön vastasi Ylen aamun Prime time -toimituksen päällikkö Tuomas Ferm.
– Jälkidigissä, kuten muissakin Jälkiraadeissamme, käsitellään viikoittain useita eri ajankohtaisia aiheita. Jälkidigi on nopeatempoinen keskusteluosio, jossa aiheita kommentoidaan mahdollisimman monipuolisesti. Perinpohjaisesti kaikkia mahdollisia näkökulmia ja termejä ei ehditä käsitellä tai avata. Tärkeintä on, että katsojat ymmärtävät, mistä on kyse.
– Kyseisessä Jälkidigissä yhtenä aiheena oli erilaisten sosiaalisen median alustojen tilanne tällä hetkellä. Yhteisöhuomautus oli siten vain osa laajempaa keskustelua. Siitäkin huolimatta sen perusperiaatteet tuotiin selkeästi esille ja varsinaista asiaa avattiin tavallisen katsojan näkökulmasta riittävästi. Kyseinen termi on julkisessa keskustelussa varsin uusi, ja tästä johtuen kyseisessä keskustelussa siitä käytettiin hieman eri muotoja.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- crowdsourcing Jälkidigiraati Bluesky Jälkidigi Tuomas Ferm viestipalvelu X Threads yhteisöhuomautus Meta Joukkoistaminen Journalismi Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen ilmastotoimien “romahdus” perustui Marinin hallituksen aikaiseen dataan ja vihreän konsulttifirman arvioon nykyhallituksen toimista
“Viikon itsejauhotus” – entinen ilmastoministeri Ohisalo pöyristeli Suomen romahdusta ilmastotoimissa hänen omalla ministerikaudellaan
Veronika Honkasalolla heikko päivä – ensin Adlercreutz syytti pödyn puhumisesta, seuraavaksi mäjähti Twitterin yhteisöhuomautus
Ylikomisario Taponen pakeni Twitteristä – huomautus harhaanjohtavien tietojen levittämisestä oli liikaa
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.