Ruotsin parlamenttivaalien puheenjothajatenteissä väiteltiin maahanmuuttajien työllisyydestä. Kuva Ylen videolta.
Ruotsidemokraattien vaalimenstys oli ruotsalaisille konsensuspuolueille kova paikka. Muissa Pohjoismaissa kansalaisten vaaleissa osoittama tahdonilmaus on otettu vastaan pienemmällä mölyllä, mutta kovin monen globalisaatioon ihastuneen mieltä hiertää edelleen ajatus siitä, että poliittikkojen ensisijainen lojaliteetti voisi oma maa ja sen kansalaiset. Ylen ruotsinkielisen Spotlight -toimituksen tiistaina julkaisemassa puolituntisessa dokumentissa puidaan kansallismielisten puolueiden tavoitteita.
Ohjelmassa haastateltu useita kansallismielisiä poliitikkoja, Suomesta Jussi Halla-ahoa (ps.) sekä Sebastian Tynkkystä (ps.).
Tynkkynen kommentoi ohjelmaa Suomen Uutisille.
– Ohjelma kertoo siitä, että erilaiset kansallismieliset voimat tekevät jatkossa entistä voimakkaammin yhteistyötä. Tämä luo paremmat edellytykset tehdä yhteistyötä muun muassa tulevissa eurovaaleissa ja vastustaa EU:n federalismia – siis liittovaltiokehitystä, Tynkkynen arvioi.
– Dokumentti kuvasi hyvin sitä, että Euroopassa alkaa olla puolueita, jotka eivät enää välitä siitä, mitä perinteinen poliittinen eliitti tai media heistä ajattelee. Kansallismielisyys ja oman maan itsemääŕäämisoikeus ovat näiden puolueiden kannattajille tärkeämpiä kuin mediamielikuva.
– Ohjelmassa oli huonoa se. että yritetiin maalata sellaista mielikuvaa, että kansallismielinen politiikka olisi jollain tavoin Euroopalle tuhoisaa. Tämä ei pidä paikkansa. Tähtäämme sopuisaan yhteiskuntaan. Mutta emme halua, että kansallisvaltiota määräillään ulkoa käsin.
Katso ohjelma Yle Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
