Ohjelmassa käytiin läpi Metan yhteisöhuomautuksia, jotka yhtiö on ottanut käyttöön Yhdysvalloissa. Keskustelussa mainittiin, että faktantarkistuksesta luovutaan ja sisältö siirretään käyttäjien arvioitavaksi.
Suomen Uutiset kirjoitti viime viikolla, kuinka Ylen Jälkidigissä keskusteltiin 8.1. Metan tuoreesta päätöksestä ottaa käyttöön X-viestipalvelusta tutut yhteisöhuomautukset. Koko keskustelun aikana ohjelmassa ei mainittu yhteisöhuomautus-termiä.
Sama toistui Ylen aamun keskustelussa. Ohjelmassa ei taaskaan avattu, mitä Metan yhteisöhuomautus-termi tarkoittaa.
Toimittaja Linda Vettanen kertoi, että Metan faktantarkistus on Yhdysvalloissa käyttäjien vastuulla. Hän myös kertoi, että uudistuksessa on otettu mallia viestipalvelu X:stä.
Katsojille ei kuitenkaan kerrottu, millä tavoin Metan Euroopassa käytössä oleva faktantarkastus toimii. Kuka tai ketkä sisältöä käytännössä valvovat?
Keskustelussa ei myöskään tuotu esiin, mitkä konkreettiset asiat tekevät tällä hetkellä käytössä olevasta faktantarkistuksesta yhteisöhuomautuksia luotettavamman.
Lähetys sai huomiota sosiaalisessa mediassa
Ohjelmasta keskusteltiin tietenkin myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen huomautti:
– Hyvä feministi-influensseri ”Pupulandia”. Se sana, jota tarkoitat, on juurikin sensuuri. Siksi et löydä sille korviketta. Ja sensuuria me emme oikeusvaltioissa tarvitse. Kyllä näitä sakeita vieraita voi Ylen aamuun kutsua, mutta sitten pitäisi olla vastinpari.
Faktantarkistuksen käytäntöjä ei avattu
Dosentti Sanna-Maria Laaksonen luetteli Ylen aamussa kolme Metan Yhdysvaltojen palveluissa muuttuvaa asiaa. Hän vastasi toimittajan kysymykseen, mikä muuttuu nyt käytännössä Metan uudistuksen suhteen:
– Meta julkaisi kolme eri muutosta. Yksi oli faktantarkistuksen loppuminen. Ensin Yhdysvalloissa, kuten Metan tiedote ilmaisi.
– Sitten he muuttivat Metan yhteisösääntöjä. Sääntöihin tehtiin lievennyksiä. Esimerkiksi mitä saa tietyistä ihmisryhmistä sanoa.
– Kolmas muutos oli se, että Meta muutti sitä, millä tavalla poliittista sisältöä näytetään jatkossa yrityksen palveluissa. Viime vuosina poliittinen sisältö on ollut sellaista, mitä ei erityisemmin suositella siellä algoritmisissa uutisvirroissa. Se tulee nyt muuttumaan. Käyttäjä pystyy nyt itse valitsemaan, näkeekö hän poliittista sisältöä vai ei.
Laaksonen arvioi, että kahdella jälkimmäisellä muutoksella voi olla Euroopassa ja Suomessa aika isoja vaikutuksia.
– Ensimmäisenä meille ei näy se faktantarkistuksen muuttuminen. Tai no, toisaalta voi näkyä, sillä kyllähän me kulutamme muutakin kuin suomenkielistä sisältöä. Metan alustat ovat globaaleja, eli kyllähän se näkyy myös suomalaiselle kuluttajalle, onko yhdysvaltalaisessa sisällössä faktantarkistus vai ei.
Laaksonen ei avannut keskustelussa mitenkään sitä, mitä faktantarkistus on tähän asti merkinnyt, esimerkiksi missä, miten ja kuka valvontaa suorittaa ja millä tavoin se eroaa uudesta mallista.
Ottaa mallia X:n yhteisöhuomautuksista
Yhteisöhuomautukset otettiin käyttöön viestipalvelu X:ssä kesällä 2023. Yhteisöhuomautus jää näkyviin kaikkien X-alustan käyttäjien luettavaksi päivityksen alle, ja sitä klikkaamalla näkee, mistä julkaisu on saanut huomautuksen. Huomautuksen olennainen osa on journalistisen sisällön liittäminen perusteluun.
Ylen aamun keskustelusta syntyi myös mielikuva, että sosiaalista mediaa ei enää säänneltäisi, kun ja jos uusi faktantarkistusmalli astuu voimaan Metan palveluissa Suomessa ja Euroopassa.
Suomen lainsäädäntö, esimerkiksi rikoslaki, kuluttajansuojalaki ja tekijänoikeuslaki, koskee kuitenkin sekä joukkotiedotusvälineitä että sosiaalista mediaa.
Sosiaalisessa mediassa ei ole päätoimittajavastuuta
Toimittaja Ivan Puopolo avasi sosiaalisen median ja joukkotiedotusvälineiden vastuiden eroja podcastissään 20.1. Medioiden välinen keskeinen ero on päätoimittajavastuussa. Voimassa on myös oikaisuvaatimukseen liittyviä säädöksiä, jotka eivät ole voimassa somealustoilla.
– Normaalissa lehdessä päätoimittaja päätoimittaa julkaisua. Esimerkiksi X:n omistajalla Elon Muskilla ei ole mitään tietoa siitä, mitä yksittäinen käyttäjä X:ssä julkaisee. Olisi hyvin erikoista edellyttää Muskilta päätoimittajavastuuta, jossa hän ei päätoimita julkaisua. Jokainen yksittäinen käyttäjä on vastuussa siitä, mitä somessa julkaisee, hän selventää.
Puopolo antaa esimerkin:
– Jos Musk päättää, että X:ssä saa öyhöttää, niin sitten se on niin. Jos tämä ei miellytä käyttäjää, hän voi poistua palvelusta. Lopulta Muskin serkku perustaa toisenlaisen somen, jossa on vain kukkasia ja turvallista puhetta. Lopulta ihmiset menevät sinne, ja Musk hakeutuu konkurssiin. Eikä siihen tarvita mitään poliitikkoja tai lisäsääntelyä.
Digipalvelusäädöksen tavoitteet
Euroopan komission nettisivut kertovat näin:
“Digipalvelusäädöksellä (DSA) säännellään verkossa toimivia välityspalveluja ja alustoja, kuten markkinapaikkoja, sosiaalisia verkostoja, sisällönjakoalustoja, sovelluskauppoja sekä matka- ja majoitusalustoja. Sen päätavoitteena on estää laitonta ja haitallista toimintaa verkossa ja torjua disinformaation leviämistä. Sillä varmistetaan käyttäjien turvallisuus, suojellaan perusoikeuksia ja luodaan oikeudenmukainen ja avoin verkkoalustaympäristö.”
Kenellä on monopoli totuudesta?
Puopolon mukaan disinformaatio-sana on ratkaiseva. Se pitää sisällään “ihan mitä vaan”.
– Jos ymmärtää tiedon filosofiasta mitään, niin tajuaa sen, että valheen ja totuuden rajan piirtäminen on mielivaltainen päätös. Sellaista rajaa ei ole olemassakaan. Vapausfilosofit ovat ymmärtäneet tämän jo ajat sitten.
Esimerkiksi Yhdysvaltain perustuslaki perustuu tälle ajatukselle. Siellä korkeimman oikeuden tuomari määritteli asian seuraavasti: “Totuus syntyy vapaassa keskustelussa.”
– On täyttä dystopiaa ja DDR:ää antaa monopoli totuudesta jollekin. Ja se tapahtuu tässä disinformaation torjunnassa. Disinformaation leviämisen estäminen on sama kuin valheiden leviämisen estäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että somejättiläiset velvoitetaan siivoamaan laiton sisältö pois alustoiltaan.
“EU ilmeisesti määrää, kuka on luotettava ilmoittaja”
Puopolo avaa podcastissaan myös tämänhetkistä faktantarkistusmenetelmää.
– Nyt niin sanotut luotettavat tahot, eli EU ilmeisesti määrää, kuka on luotettava ilmoittaja. Tämä luotettava ilmoittaja etsii laitonta sisältöä ja disinformaatiota ja ilmoittaa siitä kyseiselle verkkoalustalle, ja someyhtiö poistaa sisällön, ettei joudu sakkojen maksajaksi.
Hänen mukaansa luotettavat ilmoittajat ovat totuuden vartijoita, eräänlaisia ennakkosensoreita, jotka päättävät siitä, missä kulkee totuuden ja valheen raja.
– Tällä tavalla kierretään ennakkosensuuri ja ujutetaan todellinen sensuuri nettiin ja somealustoille, mutta se ei ole siinä mielessä sensuuria, koska sen sisällön pitää ensin tulla julki, jonka jälkeen “luotettava ilmoittaja” raportoi siitä somealustalle. Ja somealusta katsoo, että ei halua maksaa sakkoja ja poistaa sisällön.
“Täysimittaista DDR:ää”
Puopolon mukaan hänen kertomansa on hyvin todennäköinen skenaario sille, miten tällä hetkellä alustoilla toimitaan, ja se on hänen mielestään täysimittaista DDR:ää.
– Yhdysvalloissa ei ikinä, kuuna päivänä, tapahtuisi näin, sillä siellä sananvapauden suoja on niin vahva. Ilmaisunvapaus asetetaan Yhdysvalloissa ensisijaiseksi perusoikeudeksi. Jos ei ole sananvapautta, ei ole mitään muutakaan.
Lopuksi Puopolo kommentoi vielä meneillään olevaa Tiktok-keskustelua.
– Siinä kyse on Tiktokin omistajapohjasta, ei sananvapaudesta. Yhtiötä vaaditaan vaihtamaan omistuspohja osin yhdysvaltalaiseksi, jonka jälkeen se saa julkaista mitä se haluaa kuten aikaisemminkin.
