Yleiskaava kuohuttaa Helsingissä – “Kähmintää, peittelyä ja poliittista junttaamista”

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa uuden yleiskaavan, joka ohjaa kaupungin maankäyttöä ja kaavoitusta pitkälle tulevaisuuteen. Yleiskaavan sisältö ja valmisteluprosessi ovat herättäneet kaupungissa vilkasta keskustelua. Monet aktiiviset kansalaiset ja lukuisat kaupunginosayhdistykset ovat kritisoineet yleiskaavaa monista eri syistä.

Kaupunginvaltuustossa yleiskaava hyväksyttiin kuitenkin selkein luvuin – tosin vasta pitkän keskustelun jälkeen. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti yleiskaavaa palautettavaksi valmisteluun, mutta esitys meni läpi äänin 63-10 (11 tyhjää). Yleiskaavan puolesta äänestivät Helsingin valtapuolueet: kokoomus, vihreät, sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto.

Viheralueet ja Malmin lentokenttä rakentamisen kohteena

Etenkin vihreille yleiskaavan hyväksyminen oli kova pala, koska uusi kaava nakertaa ennen näkemättömällä tavalla Helsingin luontoarvoja.

Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja Veli-Pekka Kantanen pitää yleiskaavan suurimpina ongelmina viheralueiden tuhoamista, kaupunkibulevardien rakentamista sekä Malmin lentokentän rakentamista.

– Yleiskaavan toteutuessa ihmisten mahdollisuus nauttia luonnosta ja virkistysalueista vähenee. Myös harrastusmahdollisuudet vähenevät.

Perussuomalaiset ovat vastustaneet Helsingissä tiukasti sekä Malmin lentokentän että kaupungin keskeisimmän viheralueen, keskuspuiston rakentamista.

Kaupunginvaltuusto äänesti yleiskaavan ohessa molempien kohtalosta erikseen. Ensin Malmin lentokentän rakentamisesta päätettiin äänin 56-22, sitten keskuspuiston kaventaminen hyväksyttiin äänin 55-30. Tulos oli monelle kaupunkilaiselle iso pettymys.

”Demokratian irvikuva”

Perussuomalainen Helsinki ry:n puheenjohtaja Markku Saarikangas arvostelee voimakkaasti yleiskaavan valmistelua.

– Koko valmisteluprosessi oli salamyhkäinen, peittelyä ja poliittista junttaamista. Valtapuolueet jättivät täysin huomioimatta kansalaismielipiteen yleiskaavan valmistelussa. Demokratiasta on jäljellä enää sen irvikuva.

Huomiota on herättänyt myös Helsingin valtapuolueiden kiire saada yleiskaava valmiiksi ja saada hyväksytyksi kaikissa kaupungin toimielimissä ilman viivytyksiä. Saarikankaan mukaan syynä yleiskaavan kiireelle on lähestyvät kuntavaalit.

– Valtapuolueet eivät uskaltaneet jättää asioita vaalien yli. Siksi yleiskaava runnottiin nopeasti läpi.

Myöskään Veli-Pekka Kantanen ei ole tyytyväinen tapaan, jolla yleiskaavaa valmisteltiin.

– Valmisteluprosessi ei vastaa käsitystäni demokraattisesta menettelystä. Kansalaisia eikä
kaupunginosayhdistyksiä huomioitu riittävästi. Heitä kuultiin, mutta ei kuunneltu.

Vaihtoehto yleiskaavalle?

Yleiskaavaa on pidetty ongelmallisena etenkin sen kunnianhimoisten asuntorakentamistavoitteiden takia.

Yleiskaavassa ennakoidaan Helsingin asukasluvun voimakasta kasvua: asukasluku pyritään nostamaan vähintään 860 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Helsingissä asuu tällä hetkellä hieman yli 600 000 henkilöä.

Saarikangas pitää yleiskaavan rakentamistavoitetta ylimitoitettuna. Hänen mukaan Malmin lentokenttä tulisi säilyttää, keskuspuistoon ei saisi koskea ja raideliikenne tulisi järjestellä aivan uudelleen. Helsingin perussuomalaisilla on korvaava vaihtoehto virkistysalueiden kaavoittamiselle: asuntorakentaminen ylöspäin.

– Lisätään rakennuksiin kaksi kerrosta enemmän, jolloin saavutetaan riittävästi lisäasuntokapasiteettia. Tällöin yhtään viheraluetta ei tarvitsisi tuhota, kertoo Saarikangas.