

LEHTIKUVA
Yle vitsaili räjähtävillä lepakoilla, vaikka kyseessä on tosiasia – Saksassa tuulivoimalat tappavat yli 200 000 lepakkoa vuosittain
Kun perussuomalaisten työmies Matti Putkonen totesi (12.10.2016) A-studiossa lepakkojen keuhkojen verisuonten tuhoutuvan ja lepakkojen kuolevan tuulivoimaloiden pyörivien lapojen aiheuttamien paineaaltojen räjäyttäessä niiden sisuskalut, Yle teki asiasta vitsin, vaikka oli itse uutisoinut asian aiemmin.
– Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat paineenvaihtelut, että se tuhoaa lepakon keuhkojen verisuonet ja aiheuttaa lepakon kuoleman, Yle uutisoi vuonna 2013.
Ulkomaisissa tiedelehdissä oli tuolloin juttuja lepakkojen joukkokuolemista tuulivoimaloiden lähellä ja esimerkiksi Popular Science kirjoitti seuraavasti:
– Pikkuruisella lepakolla ei ole mahdollisuuksia kovalla vauhdilla pyörivän siiven läheisyydessä. Vaikka siipi ei osuisi lepakkoon, turbiinit luovat ilmanpainemuutoksen ja eläimen keuhkot eivät kestä sitä, vaan räjähtävät.
Uusi tutkimus Saksasta
Saksassa juuri valmistunut tutkimus ei eritellyt, kuolivatko lepakot keuhkojen räjähdykseen vai törmättyään lapaan. Kolmea tuulivoimalaa seurattiin kaksi kuukautta. Tuona aikana vähintään 70 lepakkoa kuoli jokaista tutkimuksessa mukana ollutta tuulivoimalaa kohden. Tutkimuksen teki tarha- ja villieläinten tutkimukseen keskittynyt Leibniz Institute for Zoo and Wildlife Research (Leibniz-IZW).
– Tulokset ovat hälyttäviä, koska voimme olettaa, että Saksan 20 000 rajoittamatonta voimalaa aiheuttaa valtavan määrän lepakkokuolemia voimaloiden elinaikana. Tätä ei voida hyväksyä. Kyseessä on uhanalaisia lajeja, ja lepakoita suojellaan sekä kansallisella että EU-tasolla, sanoo evoluutioekologian päällikkö, tohtori Christian Voigt Leibniz-IZW:stä.
Kaikkia raatoja ei löydy
Tutkimuksessa ilmoitettu luku, 70 lepakkoa per voimala kahdessa kuukaudessa, on todennäköisesti liian pieni. Luku sisältää vain löydetyt raadot.
– Raatojen tarkkaa määrää on vaikea määritellä, koska kaikkia kuolleita ei löydetä. Korkean kasvuston seasta on vaikea löytää kuolleita lepakoita. Osa raadoista katoaa nopeasti raatoja syövien eläinten, kuten varisten ja kettujen, matkaan, kertoo tohtori Carolin Scholz.
Voimaloiden ympäristö tarkistettiin säännöllisesti, ja niiden alta ja lähimaastosta laskettiin löydetyt raadot. Testin mukaan tutkimusryhmän jäsenet löysivät vain noin joka kuudennen kuolleen lepakon. Näin ollen oikea luku saattaa olla moninkertainen.
Voimalat olivat pieniä. Niiden korkeus oli 65 metriä ja roottorin halkaisija 70 metriä. Tutkimuksessa huomautetaan, että jopa pienet voimalat tappavat vuosittain suuria määriä lepakkoja ja tappaminen jatkuu, kunnes tuulivoimalan toiminta lakkaa.
Tutkijat painottavat, että energiasiirtymän kasvihuonekaasujen vähentämisen vuoksi ei saa tapahtua luonnon monimuotoisuuden kustannuksella.
Käyttörajoitukset pakollisiksi
Monet voimalat Saksassa ja muualla Euroopassa on tehty alueille, joilla elää lepakkoja. Valtaosa voimaloista toimii ilman rajoituksia, eli niiden toimintaa ei säädellä edes silloin, kun lepakkojen toiminta on aktiivista.
Saksassa ilman rajoituksia toimivia voimaloita on yli 20 000 kappaletta. Ne tappavat vuodessa enemmän kuin 200 000 lepakkoa. (Voigt et al., 2015, Voigt, 2020)
Tämä aiheuttaa sen, että jo valmiiksi harvinaistuneiden lepakkojen määrä vähenee edelleen. Lepakkokanta voi romahtaa nopeasti, koska tuulivoimaloissa kuolee eniten naaraita ja nuoria yksilöitä (Kruszynski et al., 2021).
Tuulivoimala-alueilla Saksassa ja muualla Euroopassa on monin paikoin saattanut jo kadota paikallisia lepakkopopulaatioita ilman, että sitä on edes huomattu.
Uudet ja hiljattain rakennetut voimalat Saksassa voidaan pysäyttää silloin, kun lepakkojen aktiivisuus on suurimmillaan. Tutkijoiden mukaan vanhoja voimaloita, joiden toimintaa ei lepakkojen vuoksi rajoiteta, olisi parasta purkaa ja kaikille uusille voimaloille tulisi vaatia pakollinen rajoitus lepakkojen suojelemiseksi.
Tutkijoiden artikkeli julkaistiin tieteellisissä lehdissä Global Ecology and Conservation. Ensimmäisenä Suomessa tutkimuksesta uutisoi Tekniikan Maailma.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tekniikan Maailma Global Ecology and Conservation luonnon monimuotoisuus Carolin Scholz Christian Voight Leibnitz-IZW Popular Science kasvihuonekaasujen vähentäminen tuulivoimalat Vihersiirtymä uhanalaiset lajit Lepakot A-studio Eurooppa Yle Saksa Matti Putkonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuulimyllyjen infraäänen haitattomuudesta ei ole tutkimusnäyttöä – keskustelu tuulivoiman terveysvaikutuksista jatkuu

Aalto-yliopiston tohtori lepakkokuolemista: HS valehtelee ajaakseen tuulivoiman etua, Yle teki tosiasiasta vitsin

Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita

Mikko Paunion uutuuskirja paljastaa vihreän aatteen kyseenalaiset juuret ja surkeat saavutukset

Ministeri Ohisalo sulkee silmänsä tuulivoimaloiden haitoilta – Kaisa Juuso peräänkuuluttaa ministeriltä vastuunkantoa tuulivoimarakentamisen seurauksista

Israel harkitsee tuulivoiman lisärakentamisesta luopumista ympäristösyistä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää