LEHTIKUVA
Yle valitsi uuden toimitusjohtajansa kaikessa hiljaisuudessa: Merja Ylä-Anttilasta tulee aviomiehensä pomo
Syyskuussa Yleisradion uutena toimitusjohtajana aloittavan Merja Ylä-Anttilan aviomies Ari Ylä-Anttila on myös työskennellyt pitkään Ylessä.
Yleisradio (Yle) tiedotti tänään, että Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu nykyinen MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, jolla on takanaan yli 30 vuoden ura MTV:n uutistoiminnassa. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässään 1. syyskuuta. Väistyvä toimitusjohtaja Lauri Kivinen ilmoitti tammikuussa luopuvansa tehtävästään ja siirtyvänsä yksityissektorin palvelukseen.
Ylä-Anttilasta tulee samalla aviomiehensä Ari Ylä-Anttilan esimies. Ari Ylä-Anttila on työskennellyt jo useita vuosia Ylen palveluksessa.
Salaiset sopimukset hakijoiden kanssa
Yle on pitänyt lähes kaikki uuden toimitusjohtajan valintaan liittyvät yksityiskohdat salaisina. Se tiedetään, että tehtävään haki noin 25 henkilöä, joita Ylen hallitus on arvioinut ja haastatellut kevään kuluessa. Toimitusjohtajalta on edellytetty muun muassa hyvää kokonaiskuvaa media-alan murroksesta.
Hakijoiden nimiä ei ole kerrottu julkisuuteen. Helmikuussa Yle tiedotti sopineensa hakijoiden kanssa, että heidän nimiään ei julkisteta. Ylen mukaan hakuprosessin luottamuksellisuus mahdollistaa sen, että ”keskusteluja voidaan käydä parhaiden mahdollisten kandidaattien kanssa.”
Toimitusjohtajaa ei olisi tarvinnut palkata
Salailu on mahdollista, koska Yle toimii osakeyhtiömuodossa eikä se ole julkisyhteisö, joihin jätetyt työhakemukset taas ovat julkisia. Salailu näyttäytyy silti kyseenalaisena, koska Ylen toiminta rahoitetaan käytännössä kokonaan veronmaksajien rahoilla.
Toimitusjohtaja myös on osakeyhtiössä vapaaehtoinen toimielin, joten tehtäviensä järjestelyillä Yle olisi voinut hoitaa sisäiset hallinnolliset tehtävänsä muillakin tavoilla. Ylen tehtävä ei liioin ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille, mikä on lähes kaikkien muiden osakeyhtiöiden toiminnan tarkoitus.
Hallintoneuvosto pidettiin pimennossa
Ylen hallintoneuvoston perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Olli Immonen ja Jari Ronkainen olisivat toivoneet, että hallintoneuvosto olisi pidetty tietoisena toimitusjohtajavalinnassa jo aiemmin.
– En tiedä, mikä käytäntö on ollut aikaisemmin tai miten muissa isoissa yhtiöissä toimitaan. Silti Ylen hallituksen olisi toki ollut hyvä pitää hallintoneuvosto asiassa tietoisena. Vaikka toimitusjohtajan valinta ei sinänsä olekaan hallintoneuvoston peukalon alla, näkisin että avoimuuden kannalta hakuprosessista olisi pitänyt tiedottaa, Ronkainen sanoo.
Avoimuus lisäisi kansalaisten luottamusta
Ylen toimitusjohtajan valinta on laissa määrätty hallituksen tehtäväksi. Hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson vakuutti äskettäin Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei uutta toimitusjohtajaa valita poliittisella perusteella. Käytännössä kaikilla aiemmilla Ylen toimitusjohtajilla on ollut puoluesidoksia.
Myös Immonen toivoo Yleltä jatkossa suurempaa avoimuutta.
– Avoimuus olisi laajemminkin hyvä asia, sillä se lisäisi kansalaisten luottamusta Yleä kohtaan, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ylen umpihämärä tenttimistyyli hämmästyttää: kuuluuko viennin edistäminen presidentille vai eikö se kuulu?
Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta
Teuvo Hakkarainen esittää: Yleltä pois 50 miljoonaa euroa
Tämän nolommaksi ei enää mene: Huhtasaarta jahtaava Ylen toimittaja Eero Mäntymaa jää kiinni valheesta – kahdesti peräkkäin
Merja Ylä-Anttila Ylen toimitusjohtajaksi – taistelevien totuuksien aika jatkuu
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää