LEHTIKUVA
Yle valitsi uuden toimitusjohtajansa kaikessa hiljaisuudessa: Merja Ylä-Anttilasta tulee aviomiehensä pomo
Syyskuussa Yleisradion uutena toimitusjohtajana aloittavan Merja Ylä-Anttilan aviomies Ari Ylä-Anttila on myös työskennellyt pitkään Ylessä.
Yleisradio (Yle) tiedotti tänään, että Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu nykyinen MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, jolla on takanaan yli 30 vuoden ura MTV:n uutistoiminnassa. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässään 1. syyskuuta. Väistyvä toimitusjohtaja Lauri Kivinen ilmoitti tammikuussa luopuvansa tehtävästään ja siirtyvänsä yksityissektorin palvelukseen.
Ylä-Anttilasta tulee samalla aviomiehensä Ari Ylä-Anttilan esimies. Ari Ylä-Anttila on työskennellyt jo useita vuosia Ylen palveluksessa.
Salaiset sopimukset hakijoiden kanssa
Yle on pitänyt lähes kaikki uuden toimitusjohtajan valintaan liittyvät yksityiskohdat salaisina. Se tiedetään, että tehtävään haki noin 25 henkilöä, joita Ylen hallitus on arvioinut ja haastatellut kevään kuluessa. Toimitusjohtajalta on edellytetty muun muassa hyvää kokonaiskuvaa media-alan murroksesta.
Hakijoiden nimiä ei ole kerrottu julkisuuteen. Helmikuussa Yle tiedotti sopineensa hakijoiden kanssa, että heidän nimiään ei julkisteta. Ylen mukaan hakuprosessin luottamuksellisuus mahdollistaa sen, että ”keskusteluja voidaan käydä parhaiden mahdollisten kandidaattien kanssa.”
Toimitusjohtajaa ei olisi tarvinnut palkata
Salailu on mahdollista, koska Yle toimii osakeyhtiömuodossa eikä se ole julkisyhteisö, joihin jätetyt työhakemukset taas ovat julkisia. Salailu näyttäytyy silti kyseenalaisena, koska Ylen toiminta rahoitetaan käytännössä kokonaan veronmaksajien rahoilla.
Toimitusjohtaja myös on osakeyhtiössä vapaaehtoinen toimielin, joten tehtäviensä järjestelyillä Yle olisi voinut hoitaa sisäiset hallinnolliset tehtävänsä muillakin tavoilla. Ylen tehtävä ei liioin ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille, mikä on lähes kaikkien muiden osakeyhtiöiden toiminnan tarkoitus.
Hallintoneuvosto pidettiin pimennossa
Ylen hallintoneuvoston perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Olli Immonen ja Jari Ronkainen olisivat toivoneet, että hallintoneuvosto olisi pidetty tietoisena toimitusjohtajavalinnassa jo aiemmin.
– En tiedä, mikä käytäntö on ollut aikaisemmin tai miten muissa isoissa yhtiöissä toimitaan. Silti Ylen hallituksen olisi toki ollut hyvä pitää hallintoneuvosto asiassa tietoisena. Vaikka toimitusjohtajan valinta ei sinänsä olekaan hallintoneuvoston peukalon alla, näkisin että avoimuuden kannalta hakuprosessista olisi pitänyt tiedottaa, Ronkainen sanoo.
Avoimuus lisäisi kansalaisten luottamusta
Ylen toimitusjohtajan valinta on laissa määrätty hallituksen tehtäväksi. Hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson vakuutti äskettäin Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei uutta toimitusjohtajaa valita poliittisella perusteella. Käytännössä kaikilla aiemmilla Ylen toimitusjohtajilla on ollut puoluesidoksia.
Myös Immonen toivoo Yleltä jatkossa suurempaa avoimuutta.
– Avoimuus olisi laajemminkin hyvä asia, sillä se lisäisi kansalaisten luottamusta Yleä kohtaan, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ylen umpihämärä tenttimistyyli hämmästyttää: kuuluuko viennin edistäminen presidentille vai eikö se kuulu?
Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta
Teuvo Hakkarainen esittää: Yleltä pois 50 miljoonaa euroa
Tämän nolommaksi ei enää mene: Huhtasaarta jahtaava Ylen toimittaja Eero Mäntymaa jää kiinni valheesta – kahdesti peräkkäin
Merja Ylä-Anttila Ylen toimitusjohtajaksi – taistelevien totuuksien aika jatkuu
Viikon suosituimmat
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Sadistinen ja täysin mielenvikainen väkivalta yleistyy Ruotsissa – asialla saatananpalvojilta vaikutteita saaneet lapset
Tammikuun alussa koiraansa ulkoiluttanut 55-vuotias nainen yritettiin murhata veitseniskuilla Boråsissa. Kyseessä oli lyhyessä ajassa jo toinen törkeä väkivallanteko, joka on yhdistetty verkon pimeimmässä nurkassa majaansa pitämään natsihenkiseen saatananpalvojayhteisöön. Jäljet johtavat myös sylttytehtaisiin Venäjällä.
Espoon Miilukorven vastaanottokeskus lopettaa toimintansa perussuomalaisten esityksestä
Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan perussuomalaisten esityksestä määrätä Espoon Miilukorvessa toimivan vastaanottokeskuksen toiminnan lopetettavaksi uhkasakon uhalla äänin 8-5.
Europarlamentaarikko Tynkkynen lupaa edistää digitaalista sananvapautta EU:ssa – vihreiden Niinistö sen sijaan rajoittaisi lailla somekeskusteluja
Miljardööri Mark Zuckerberg on äskettäin luvannut vähentää sensuuria ja edistää sananvapautta omistamissaan sosiaalisen median sovelluksissa. A-studiossa keskiviikkona vieraana olleet europarlamentaarikot Sebastian Tynkkyen ja Ville Niinistö olivat täysin eri linjoilla sananvapauden käytöstä sähköisillä alustoilla. Tynkkynen huomauttikin Niinistölle, että vihervasemmistolaiset ovat kiivaasti puolustaneet sosiaalisen median faktantarkistajia, koska toimet eivät ole kajonneet vihervasemmiston sisältöihin.
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia: Passi pois kaksoiskansalaisilta, jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia voidakseen ottaa passin pois niiltä kaksoiskansalaisilta, jotka ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden vilpillisin keinoin tai jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Brittihallinto leimaa termin “aasialaiset raiskausringit” rasistiseksi – tilaston mukaan pakistanilaiset syyllistyvät neljä kertaa todennäköisemmin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön
Paikallishallintojen alueet, joilla brittiläis-pakistanilaiset miehet raiskasivat nuoria vaaleaihoisia tyttöjä, ovat hyväksyneet Iso-Britannian työväenpuolue Labour Partyn virallisesti hyväksymän islamofobian määritelmän, joka pitää ilmausta "aasialaiset raiskausringit” rasistisena.
Valtion periaatepäätös kotoutumisen edistämiseksi: Maahanmuuttajien on kannettava vastuu kotoutumisestaan
Hallitus hyväksyi periaatepäätöksen valtion kotoutumisen edistämisohjelmasta 2024–2027. Perussuomalaiset korostaa, että kotoutumisen edistämisohjelman 2024–2027 keskeisen painopisteen tulee olla maahanmuuttajien vastuun ja velvollisuuksien lisäämisessä sekä rinnakkaisyhteiskuntien torjumisessa.
Ylen Jälkidigin raati kävi läpi Metan tulevia yhteisöhuomautuksia journalismin näkökulmasta – katsojille ei kerrottu journalististen sisältöjen olevan olennainen osa huomautuksia
Ylen Jälkidigissä keskusteltiin 8.1. Metan tuoreesta päätöksestä ottaa käyttöön X-viestipalvelusta tutut yhteisöhuomautukset. Koko keskustelun aikana ohjelmassa ei myöskään mainittu yhteisöhuomautus-termiä. Ylen Suomen Uutisille antaman kommentin mukaan kyseinen termi on julkisessa keskustelussa varsin uusi ja tästä johtuen kyseisessä keskustelussa siitä käytettiin hieman eri muotoja.