LEHTIKUVA
Yle valitsi uuden toimitusjohtajansa kaikessa hiljaisuudessa: Merja Ylä-Anttilasta tulee aviomiehensä pomo
Syyskuussa Yleisradion uutena toimitusjohtajana aloittavan Merja Ylä-Anttilan aviomies Ari Ylä-Anttila on myös työskennellyt pitkään Ylessä.
Yleisradio (Yle) tiedotti tänään, että Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu nykyinen MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, jolla on takanaan yli 30 vuoden ura MTV:n uutistoiminnassa. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässään 1. syyskuuta. Väistyvä toimitusjohtaja Lauri Kivinen ilmoitti tammikuussa luopuvansa tehtävästään ja siirtyvänsä yksityissektorin palvelukseen.
Ylä-Anttilasta tulee samalla aviomiehensä Ari Ylä-Anttilan esimies. Ari Ylä-Anttila on työskennellyt jo useita vuosia Ylen palveluksessa.
Salaiset sopimukset hakijoiden kanssa
Yle on pitänyt lähes kaikki uuden toimitusjohtajan valintaan liittyvät yksityiskohdat salaisina. Se tiedetään, että tehtävään haki noin 25 henkilöä, joita Ylen hallitus on arvioinut ja haastatellut kevään kuluessa. Toimitusjohtajalta on edellytetty muun muassa hyvää kokonaiskuvaa media-alan murroksesta.
Hakijoiden nimiä ei ole kerrottu julkisuuteen. Helmikuussa Yle tiedotti sopineensa hakijoiden kanssa, että heidän nimiään ei julkisteta. Ylen mukaan hakuprosessin luottamuksellisuus mahdollistaa sen, että ”keskusteluja voidaan käydä parhaiden mahdollisten kandidaattien kanssa.”
Toimitusjohtajaa ei olisi tarvinnut palkata
Salailu on mahdollista, koska Yle toimii osakeyhtiömuodossa eikä se ole julkisyhteisö, joihin jätetyt työhakemukset taas ovat julkisia. Salailu näyttäytyy silti kyseenalaisena, koska Ylen toiminta rahoitetaan käytännössä kokonaan veronmaksajien rahoilla.
Toimitusjohtaja myös on osakeyhtiössä vapaaehtoinen toimielin, joten tehtäviensä järjestelyillä Yle olisi voinut hoitaa sisäiset hallinnolliset tehtävänsä muillakin tavoilla. Ylen tehtävä ei liioin ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille, mikä on lähes kaikkien muiden osakeyhtiöiden toiminnan tarkoitus.
Hallintoneuvosto pidettiin pimennossa
Ylen hallintoneuvoston perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Olli Immonen ja Jari Ronkainen olisivat toivoneet, että hallintoneuvosto olisi pidetty tietoisena toimitusjohtajavalinnassa jo aiemmin.
– En tiedä, mikä käytäntö on ollut aikaisemmin tai miten muissa isoissa yhtiöissä toimitaan. Silti Ylen hallituksen olisi toki ollut hyvä pitää hallintoneuvosto asiassa tietoisena. Vaikka toimitusjohtajan valinta ei sinänsä olekaan hallintoneuvoston peukalon alla, näkisin että avoimuuden kannalta hakuprosessista olisi pitänyt tiedottaa, Ronkainen sanoo.
Avoimuus lisäisi kansalaisten luottamusta
Ylen toimitusjohtajan valinta on laissa määrätty hallituksen tehtäväksi. Hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson vakuutti äskettäin Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei uutta toimitusjohtajaa valita poliittisella perusteella. Käytännössä kaikilla aiemmilla Ylen toimitusjohtajilla on ollut puoluesidoksia.
Myös Immonen toivoo Yleltä jatkossa suurempaa avoimuutta.
– Avoimuus olisi laajemminkin hyvä asia, sillä se lisäisi kansalaisten luottamusta Yleä kohtaan, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ylen umpihämärä tenttimistyyli hämmästyttää: kuuluuko viennin edistäminen presidentille vai eikö se kuulu?
Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta
Teuvo Hakkarainen esittää: Yleltä pois 50 miljoonaa euroa
Tämän nolommaksi ei enää mene: Huhtasaarta jahtaava Ylen toimittaja Eero Mäntymaa jää kiinni valheesta – kahdesti peräkkäin
Merja Ylä-Anttila Ylen toimitusjohtajaksi – taistelevien totuuksien aika jatkuu
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää