LEHTIKUVA
Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä
Eduskuntavaalien äänestyspäivä häämöttää viikon päässä ja Yleisradion faktantarkastajat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat: eivät suostu uskomaan, että tuulivoimateollisuuden leviämisen alta menetetään valtava määrä suomalaista metsää. Luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry ihmettelee, miksi Yleisradio vähättelee tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin.
Yleisradio väittää tarkistaneensa, pitävätkö eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Ylen maanantain vaalikeskustelussa esittämät väitteet paikkansa.
Yle on takertunut perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran lauseeseen, että metsää kaadetaan tuulivoimaloiden takia valtavasti. Ylen perussuomalaisiin epäluuloisesti suhtautuvien faktantarkistajien mielestä tämä ei pidä paikkaansa, vaan kyse olisikin vain murto-osasta.
– Tuulivoimamyllyjen alta huoltoreiteistä, infrasta, verkoista kaadetaan valtava määrä metsää, Purra sanoi Ylen vaalikeskustelussa.
Ylen faktantarkastajien mielestä näin ei kuitenkaan ole. Faktantarkastajat ovat olleet yhteydessä ympäristöministeriöön, mistä heille on kerrottu, että ympäristöministeriöllä ei ole virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten mukaan itse voimala huoltoreitteineen – mutta ilman sähkön siirtoa – vaatii tilaa hehtaarista puoleentoista hehtaariin.
Ovatko ministeriön ja tarkastajien faktat kunnossa?
Ylen faktantarkastajien suhtautumista siihen, että tuulivoimateollisuuden alta menetetään kallisarvoista suomalaista metsää voisi luonnehtia vähätteleväksi. Samaa mieltä on luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry, joka huomauttaa, että voimakkaasti kasvava tuulivoimateollisuus aiheuttaa yli 100 000 hehtaarin edestä pysyvää metsäkatoa ja pirstoo yli miljoona hehtaaria metsäalueita.
Pelastetaan Suomen Luonto ry kummastelevat tiedotteessa, miksi sekä ympäristöministeriö että Yleisradio vähättelevät tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin.
Tiedotteessa yhdistys ihmettelee ensinnäkin ympäristöministeriön (YM) omia faktoja.
– YM on viranomainen, joka säätelee tuulivoimarakentamista ja ympäristöasioita. YM:n mukaan heillä ei ole kuitenkaan virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten perusteella voimala huoltoreitteineen ilman sähkön siirtoa vaatii tilaa 1-1.5 hehtaaria. Selvityksen antaja saattaa olla etujärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys Ry, jonka nettisivuja YM mainostaa tuulivoimasivuillaan. Milloin etujärjestöstä tuli neutraali asiantuntija?
Tuulivoimalan pinta-alaan vaikuttaa moni asia
Ympäristöministeriö toteaa, että lopullinen toimivan tuulivoimalan vaatima pinta-ala riippuu useista tekijöistä, erityisesti sähkölinjojen tilantarpeesta. Sen mukaan voimalan, sen tiestön ja sähkönsiirron kokonaisuus voisivat vaatia keskimäärin noin 5–6 hehtaaria. Suomessa oli viime vuoden lopussa hieman alle 1 400 tuulivoimalaa. Jos ne kaikki sijaitsisivat metsissä, veisivät ne kuuden hehtaarin pinta-alan mukaan laskettuna vajaat 8 400 ha. Talousmetsää Suomessa on runsaat 20 miljoonaa ha, eli 1 400 tuulivoiman vaatima pinta-ala on YM:n mukaan noin 0.042 % talousmetsien pinta-alasta.
YM jatkaa: ’’Tuulivoimaloiden määrän kaksinkertaistaminen tarkoittaisi, että tuulivoima sähkön siirtoineen veisi Suomen talousmetsien pinta-alasta alle kymmenestuhannesosan. Ala on pienempi kuin Kehä 1:n sisäpuolelle jäävä alue. Pinta-ala kasvaa jossain määrin kun mukaan lasketaan tarvittavat huoltoreitit, mutta niissäkin hyödynnetään pääosin jo olemassa olevia metsäautoteitä.’’
Tuulivoima aiheuttaa valtavasti metsäkatoa
Pelastetaan Suomen Luonto ry huomauttaa, että tuulivoima aiheuttaa enemmän metsäkatoa kuin YM esittää.
– Olemassa olevia metsäautoteitä joudutaan oikomaan, vahvistamaan ja merkittävästi leventämään. Jokaiselle voimalalle rakennetaan aina uusi huoltotie. Lisäksi voimala-alueille rakennetaan yleensä valtion tieltä tai yksityistieltä uusi tie
Yhdistys huomauttaa myös, että jokainen tuulivoimala aiheuttaa vähintään 8 hehtaaria pysyvää metsäkatoa. Yhdistys nostaa esille ’’Näemmekö metsää puilta ja luontokatoa tuulivoimalta’’ -raportin, joka lähetettiin ministeri Maria Ohisalolle (vihr) ja ympäristöministeriölle 1. maaliskuuta 2023.
– Raportin mukaan yhden tuulivoimalan vaatima pinta-ala on vähintään 8 hehtaaria plus kantaverkkojen vaatima pinta-ala. Uutta kantaverkkoa rakennetaan tuhansia kilometrejä pääasiassa kaukana kulutuksesta sijaitsevien tuulivoimaloiden vuoksi.
– Läpinäkyvyyden vuoksi, laskelmassa kerrotaan avoimesti oletukset ja perustelut. Laskelmassa ei kuitenkaan huomioida voimaloiden aiheuttamaa epäsuoraa metsäkatoa, jota syntyy huoltoteiden ja johtokäytävien reunapuuston altistuessa kuivuudelle ja myrskytuhoille ja siten tuholaisvahingoille. Myös DI Ilkka Niemi on laatinut laskelman tuulivoimaloiden aiheuttamasta metsäkadon määrästä.
Tuulivoimarakentaminen voimakkaassa kasvussa
Ympäristöministeriö ei ole kertonut, että tuulivoimarakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa. Suunnitelmissa olevien 10 000 maavoimalan ja vaadittavan kantaverkon aiheuttama pysyvä metsäkadon määrä olisi erittäin merkittävä – yli 100 000 hehtaaria.
Tämä metsäkato on suurempi kuin METSO-metsien suojeluohjelma (tavoite 96 000 hehtaaria) ja noin neljä kertaa suurempi kuin Helsingin pinta-ala (21 400 hehtaaria).
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- METSO-suojeluohjelma Pelastetaan Suomen Luonto ry faktantarkastajat kantaverkko voimalat tuulivoimateollisuus metsäkato vääristely Yleisradio Vaalivaikuttaminen Maria Ohisalo Riikka Purra Ympäristöministeriö Tuulivoima eduskuntavaalit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ylen uusi vaalikone räikeästi epätasapainossa – perussuomalaisten poliittinen linja on pyritty häivyttämään pois
Purra: Suomen ajettava sähkönmarkkinoiden hinnanmuodostuksen uusimista ennen kuin on taas myöhäistä – ”Yhtiöt ovat tehneet valtavaa voittoa suomalaisten elintason kustannuksella”
Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”
Purra: Missä luonnon arvostus on silloin, kun metsiä hakataan paljaaksi tuulivoimahankkeiden alta?
Mäenpää: Pitäisikö meillä olla teollisuudensuojelulaki?
Tutkimus: Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin
Reijonen vaatii toimenpiteitä kirjanpainajakuoriaisten tuhojen torjumiseksi: Miten tuhojen leviäminen estetään?
Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa
Kunta alensi tuulivoimaloiden rakennuslupien hintoja oudosti – poliisi kiinnostui asiasta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää