LEHTIKUVA
Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä
Eduskuntavaalien äänestyspäivä häämöttää viikon päässä ja Yleisradion faktantarkastajat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat: eivät suostu uskomaan, että tuulivoimateollisuuden leviämisen alta menetetään valtava määrä suomalaista metsää. Luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry ihmettelee, miksi Yleisradio vähättelee tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin.
Yleisradio väittää tarkistaneensa, pitävätkö eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Ylen maanantain vaalikeskustelussa esittämät väitteet paikkansa.
Yle on takertunut perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran lauseeseen, että metsää kaadetaan tuulivoimaloiden takia valtavasti. Ylen perussuomalaisiin epäluuloisesti suhtautuvien faktantarkistajien mielestä tämä ei pidä paikkaansa, vaan kyse olisikin vain murto-osasta.
– Tuulivoimamyllyjen alta huoltoreiteistä, infrasta, verkoista kaadetaan valtava määrä metsää, Purra sanoi Ylen vaalikeskustelussa.
Ylen faktantarkastajien mielestä näin ei kuitenkaan ole. Faktantarkastajat ovat olleet yhteydessä ympäristöministeriöön, mistä heille on kerrottu, että ympäristöministeriöllä ei ole virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten mukaan itse voimala huoltoreitteineen – mutta ilman sähkön siirtoa – vaatii tilaa hehtaarista puoleentoista hehtaariin.
Ovatko ministeriön ja tarkastajien faktat kunnossa?
Ylen faktantarkastajien suhtautumista siihen, että tuulivoimateollisuuden alta menetetään kallisarvoista suomalaista metsää voisi luonnehtia vähätteleväksi. Samaa mieltä on luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry, joka huomauttaa, että voimakkaasti kasvava tuulivoimateollisuus aiheuttaa yli 100 000 hehtaarin edestä pysyvää metsäkatoa ja pirstoo yli miljoona hehtaaria metsäalueita.
Pelastetaan Suomen Luonto ry kummastelevat tiedotteessa, miksi sekä ympäristöministeriö että Yleisradio vähättelevät tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin.
Tiedotteessa yhdistys ihmettelee ensinnäkin ympäristöministeriön (YM) omia faktoja.
– YM on viranomainen, joka säätelee tuulivoimarakentamista ja ympäristöasioita. YM:n mukaan heillä ei ole kuitenkaan virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten perusteella voimala huoltoreitteineen ilman sähkön siirtoa vaatii tilaa 1-1.5 hehtaaria. Selvityksen antaja saattaa olla etujärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys Ry, jonka nettisivuja YM mainostaa tuulivoimasivuillaan. Milloin etujärjestöstä tuli neutraali asiantuntija?
Tuulivoimalan pinta-alaan vaikuttaa moni asia
Ympäristöministeriö toteaa, että lopullinen toimivan tuulivoimalan vaatima pinta-ala riippuu useista tekijöistä, erityisesti sähkölinjojen tilantarpeesta. Sen mukaan voimalan, sen tiestön ja sähkönsiirron kokonaisuus voisivat vaatia keskimäärin noin 5–6 hehtaaria. Suomessa oli viime vuoden lopussa hieman alle 1 400 tuulivoimalaa. Jos ne kaikki sijaitsisivat metsissä, veisivät ne kuuden hehtaarin pinta-alan mukaan laskettuna vajaat 8 400 ha. Talousmetsää Suomessa on runsaat 20 miljoonaa ha, eli 1 400 tuulivoiman vaatima pinta-ala on YM:n mukaan noin 0.042 % talousmetsien pinta-alasta.
YM jatkaa: ’’Tuulivoimaloiden määrän kaksinkertaistaminen tarkoittaisi, että tuulivoima sähkön siirtoineen veisi Suomen talousmetsien pinta-alasta alle kymmenestuhannesosan. Ala on pienempi kuin Kehä 1:n sisäpuolelle jäävä alue. Pinta-ala kasvaa jossain määrin kun mukaan lasketaan tarvittavat huoltoreitit, mutta niissäkin hyödynnetään pääosin jo olemassa olevia metsäautoteitä.’’
Tuulivoima aiheuttaa valtavasti metsäkatoa
Pelastetaan Suomen Luonto ry huomauttaa, että tuulivoima aiheuttaa enemmän metsäkatoa kuin YM esittää.
– Olemassa olevia metsäautoteitä joudutaan oikomaan, vahvistamaan ja merkittävästi leventämään. Jokaiselle voimalalle rakennetaan aina uusi huoltotie. Lisäksi voimala-alueille rakennetaan yleensä valtion tieltä tai yksityistieltä uusi tie
Yhdistys huomauttaa myös, että jokainen tuulivoimala aiheuttaa vähintään 8 hehtaaria pysyvää metsäkatoa. Yhdistys nostaa esille ’’Näemmekö metsää puilta ja luontokatoa tuulivoimalta’’ -raportin, joka lähetettiin ministeri Maria Ohisalolle (vihr) ja ympäristöministeriölle 1. maaliskuuta 2023.
– Raportin mukaan yhden tuulivoimalan vaatima pinta-ala on vähintään 8 hehtaaria plus kantaverkkojen vaatima pinta-ala. Uutta kantaverkkoa rakennetaan tuhansia kilometrejä pääasiassa kaukana kulutuksesta sijaitsevien tuulivoimaloiden vuoksi.
– Läpinäkyvyyden vuoksi, laskelmassa kerrotaan avoimesti oletukset ja perustelut. Laskelmassa ei kuitenkaan huomioida voimaloiden aiheuttamaa epäsuoraa metsäkatoa, jota syntyy huoltoteiden ja johtokäytävien reunapuuston altistuessa kuivuudelle ja myrskytuhoille ja siten tuholaisvahingoille. Myös DI Ilkka Niemi on laatinut laskelman tuulivoimaloiden aiheuttamasta metsäkadon määrästä.
Tuulivoimarakentaminen voimakkaassa kasvussa
Ympäristöministeriö ei ole kertonut, että tuulivoimarakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa. Suunnitelmissa olevien 10 000 maavoimalan ja vaadittavan kantaverkon aiheuttama pysyvä metsäkadon määrä olisi erittäin merkittävä – yli 100 000 hehtaaria.
Tämä metsäkato on suurempi kuin METSO-metsien suojeluohjelma (tavoite 96 000 hehtaaria) ja noin neljä kertaa suurempi kuin Helsingin pinta-ala (21 400 hehtaaria).
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- METSO-suojeluohjelma Pelastetaan Suomen Luonto ry faktantarkastajat kantaverkko voimalat tuulivoimateollisuus metsäkato vääristely Yleisradio Vaalivaikuttaminen Maria Ohisalo Riikka Purra Ympäristöministeriö Tuulivoima eduskuntavaalit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ylen uusi vaalikone räikeästi epätasapainossa – perussuomalaisten poliittinen linja on pyritty häivyttämään pois
Purra: Suomen ajettava sähkönmarkkinoiden hinnanmuodostuksen uusimista ennen kuin on taas myöhäistä – ”Yhtiöt ovat tehneet valtavaa voittoa suomalaisten elintason kustannuksella”
Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”
Purra: Missä luonnon arvostus on silloin, kun metsiä hakataan paljaaksi tuulivoimahankkeiden alta?
Mäenpää: Pitäisikö meillä olla teollisuudensuojelulaki?
Tutkimus: Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin
Reijonen vaatii toimenpiteitä kirjanpainajakuoriaisten tuhojen torjumiseksi: Miten tuhojen leviäminen estetään?
Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa
Kunta alensi tuulivoimaloiden rakennuslupien hintoja oudosti – poliisi kiinnostui asiasta
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeudenhoitoon lisärahoitusta – ”Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada”
Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää