LEHTIKUVA
Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä
Eduskuntavaalien äänestyspäivä häämöttää viikon päässä ja Yleisradion faktantarkastajat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat: eivät suostu uskomaan, että tuulivoimateollisuuden leviämisen alta menetetään valtava määrä suomalaista metsää. Luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry ihmettelee, miksi Yleisradio vähättelee tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin.
Yleisradio väittää tarkistaneensa, pitävätkö eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Ylen maanantain vaalikeskustelussa esittämät väitteet paikkansa.
Yle on takertunut perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran lauseeseen, että metsää kaadetaan tuulivoimaloiden takia valtavasti. Ylen perussuomalaisiin epäluuloisesti suhtautuvien faktantarkistajien mielestä tämä ei pidä paikkaansa, vaan kyse olisikin vain murto-osasta.
– Tuulivoimamyllyjen alta huoltoreiteistä, infrasta, verkoista kaadetaan valtava määrä metsää, Purra sanoi Ylen vaalikeskustelussa.
Ylen faktantarkastajien mielestä näin ei kuitenkaan ole. Faktantarkastajat ovat olleet yhteydessä ympäristöministeriöön, mistä heille on kerrottu, että ympäristöministeriöllä ei ole virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten mukaan itse voimala huoltoreitteineen – mutta ilman sähkön siirtoa – vaatii tilaa hehtaarista puoleentoista hehtaariin.
Ovatko ministeriön ja tarkastajien faktat kunnossa?
Ylen faktantarkastajien suhtautumista siihen, että tuulivoimateollisuuden alta menetetään kallisarvoista suomalaista metsää voisi luonnehtia vähätteleväksi. Samaa mieltä on luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry, joka huomauttaa, että voimakkaasti kasvava tuulivoimateollisuus aiheuttaa yli 100 000 hehtaarin edestä pysyvää metsäkatoa ja pirstoo yli miljoona hehtaaria metsäalueita.
Pelastetaan Suomen Luonto ry kummastelevat tiedotteessa, miksi sekä ympäristöministeriö että Yleisradio vähättelevät tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin.
Tiedotteessa yhdistys ihmettelee ensinnäkin ympäristöministeriön (YM) omia faktoja.
– YM on viranomainen, joka säätelee tuulivoimarakentamista ja ympäristöasioita. YM:n mukaan heillä ei ole kuitenkaan virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten perusteella voimala huoltoreitteineen ilman sähkön siirtoa vaatii tilaa 1-1.5 hehtaaria. Selvityksen antaja saattaa olla etujärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys Ry, jonka nettisivuja YM mainostaa tuulivoimasivuillaan. Milloin etujärjestöstä tuli neutraali asiantuntija?
Tuulivoimalan pinta-alaan vaikuttaa moni asia
Ympäristöministeriö toteaa, että lopullinen toimivan tuulivoimalan vaatima pinta-ala riippuu useista tekijöistä, erityisesti sähkölinjojen tilantarpeesta. Sen mukaan voimalan, sen tiestön ja sähkönsiirron kokonaisuus voisivat vaatia keskimäärin noin 5–6 hehtaaria. Suomessa oli viime vuoden lopussa hieman alle 1 400 tuulivoimalaa. Jos ne kaikki sijaitsisivat metsissä, veisivät ne kuuden hehtaarin pinta-alan mukaan laskettuna vajaat 8 400 ha. Talousmetsää Suomessa on runsaat 20 miljoonaa ha, eli 1 400 tuulivoiman vaatima pinta-ala on YM:n mukaan noin 0.042 % talousmetsien pinta-alasta.
YM jatkaa: ’’Tuulivoimaloiden määrän kaksinkertaistaminen tarkoittaisi, että tuulivoima sähkön siirtoineen veisi Suomen talousmetsien pinta-alasta alle kymmenestuhannesosan. Ala on pienempi kuin Kehä 1:n sisäpuolelle jäävä alue. Pinta-ala kasvaa jossain määrin kun mukaan lasketaan tarvittavat huoltoreitit, mutta niissäkin hyödynnetään pääosin jo olemassa olevia metsäautoteitä.’’
Tuulivoima aiheuttaa valtavasti metsäkatoa
Pelastetaan Suomen Luonto ry huomauttaa, että tuulivoima aiheuttaa enemmän metsäkatoa kuin YM esittää.
– Olemassa olevia metsäautoteitä joudutaan oikomaan, vahvistamaan ja merkittävästi leventämään. Jokaiselle voimalalle rakennetaan aina uusi huoltotie. Lisäksi voimala-alueille rakennetaan yleensä valtion tieltä tai yksityistieltä uusi tie
Yhdistys huomauttaa myös, että jokainen tuulivoimala aiheuttaa vähintään 8 hehtaaria pysyvää metsäkatoa. Yhdistys nostaa esille ’’Näemmekö metsää puilta ja luontokatoa tuulivoimalta’’ -raportin, joka lähetettiin ministeri Maria Ohisalolle (vihr) ja ympäristöministeriölle 1. maaliskuuta 2023.
– Raportin mukaan yhden tuulivoimalan vaatima pinta-ala on vähintään 8 hehtaaria plus kantaverkkojen vaatima pinta-ala. Uutta kantaverkkoa rakennetaan tuhansia kilometrejä pääasiassa kaukana kulutuksesta sijaitsevien tuulivoimaloiden vuoksi.
– Läpinäkyvyyden vuoksi, laskelmassa kerrotaan avoimesti oletukset ja perustelut. Laskelmassa ei kuitenkaan huomioida voimaloiden aiheuttamaa epäsuoraa metsäkatoa, jota syntyy huoltoteiden ja johtokäytävien reunapuuston altistuessa kuivuudelle ja myrskytuhoille ja siten tuholaisvahingoille. Myös DI Ilkka Niemi on laatinut laskelman tuulivoimaloiden aiheuttamasta metsäkadon määrästä.
Tuulivoimarakentaminen voimakkaassa kasvussa
Ympäristöministeriö ei ole kertonut, että tuulivoimarakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa. Suunnitelmissa olevien 10 000 maavoimalan ja vaadittavan kantaverkon aiheuttama pysyvä metsäkadon määrä olisi erittäin merkittävä – yli 100 000 hehtaaria.
Tämä metsäkato on suurempi kuin METSO-metsien suojeluohjelma (tavoite 96 000 hehtaaria) ja noin neljä kertaa suurempi kuin Helsingin pinta-ala (21 400 hehtaaria).
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- METSO-suojeluohjelma Pelastetaan Suomen Luonto ry faktantarkastajat kantaverkko voimalat tuulivoimateollisuus metsäkato vääristely Yleisradio Vaalivaikuttaminen Maria Ohisalo Riikka Purra Ympäristöministeriö Tuulivoima eduskuntavaalit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ylen uusi vaalikone räikeästi epätasapainossa – perussuomalaisten poliittinen linja on pyritty häivyttämään pois
Purra: Suomen ajettava sähkönmarkkinoiden hinnanmuodostuksen uusimista ennen kuin on taas myöhäistä – ”Yhtiöt ovat tehneet valtavaa voittoa suomalaisten elintason kustannuksella”
Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”
Purra: Missä luonnon arvostus on silloin, kun metsiä hakataan paljaaksi tuulivoimahankkeiden alta?
Mäenpää: Pitäisikö meillä olla teollisuudensuojelulaki?
Tutkimus: Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin
Reijonen vaatii toimenpiteitä kirjanpainajakuoriaisten tuhojen torjumiseksi: Miten tuhojen leviäminen estetään?
Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa
Kunta alensi tuulivoimaloiden rakennuslupien hintoja oudosti – poliisi kiinnostui asiasta
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.