SU
Yle-työryhmä päätyi kompromissiin – nämä asiat muuttuvat
Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) kertoi tänään parlamentaarisen työryhmän neuvottelutuloksista, jossa linjataan Yleisradion asemaa. Työryhmä esittää muutoksia yhtiön rahoitukseen, hallintoneuvoston asemaan ja riippumattomilta tuottajilta tehtäviin ohjelmaostoihin sekä ehdottaa media-alan yhteistyön lisäämistä.
Ylen rahoitukseen ei tehdä indeksitarkistuksia vuosina 2017-2019 saakka. Yhtiön rahoitus säilyy valtiontalouden kehysten ulkopuolella. Nykyiseen rahoitusjärjestelmään ei esitetä muutoksia.
Työryhmä esittää, että Ylen hallintoneuvoston asemaa vahvistetaan. Hallintoneuvosto päättää jatkossa Ylen strategiasta. Kaikki puolueet, joilla vähintään 3 kansanedustajapaikkaa saaneet saavat edustuston hallintoneuvostossa.
Merkittäviä muutoksia tehdään myös riippumattomien tuottajien ohjelmaostoihin. Niitä lisätään merkittävästi. Tällä hetkellä ostoihin käytetään 47,7 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 mennessä ostojen määrää korotetaan 30-35 prosentilla, yhteensä 62-64 miljoonaan euroon. Hallintoneuvosto päättää, miten ja millä tavalla tähän summaan päästään.
Työryhmä ehdottaa, että Yle aloittaa neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus tai muu vastaava järjestely.
Yle aikoo luopua alueellisista verkkouutisten etusivuistaan.
Työryhmä pitää hyvin tärkeänä sitä, että päivittäistä uutistarjontaa on olemassa myös kaupallisessa tv-toiminnassa. Tähän esitetään sitä, että hallitus harkitsisi erillisen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä olisi etsiä keinoja kaupallisen uutistoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Lakimuutoksia
Uutena kohtana Yleä koskevaan lakiin tulee määrittely media-alan yhteistoiminnasta. Tehtäviä täydennetään siten, että lakiin kirjataan sananvapauden, korkeatasoisen journalismin ja median monimuotoisuuden edistäminen. Tällä tavoitellaan sitä, että Yle tekee entistä enemmän yhteistyötä kaupallisen median kanssa.
Tämän lisäksi työryhmä esittää muutoksia Yle-lain sanamuotoihin.
Aiemmin sisältöpalveluja koskenut lainkohta kuului: “[..] julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti.”
Uusi kirjaus kuuluu: “[..] julkisen palvelun sisältöpalveluja tulee tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.”
Nykyisen lain mukaan ”Ylen tulee tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta”. Tätä esitetään nyt muutettavaksi muotoon: “Ylen tehtävänä on tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Ylen tärkein tehtävä on tukea suomalaista kulttuuria
Vesa-Matti Saarakkala: “Monikulttuurisuuden aika Ylessä on ohi”
Kansanedustajaviisikko harmissaan Yle-ratkaisusta: “Juuri mikään ei muuttunut”
Simon Elo tyytyväinen Yle-ratkaisuun: “Enemmän rahaa suomalaiselle osaamiselle ja Ylen pöhöttäminen päättyy!”
Ritva Elomaa Yle-neuvottelutuloksesta: “Päätös ulkopuolisista ohjelmaostoista merkittävä”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää