Hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen perustamassa kansalaisaloitteessa vaaditaan Yleisradiota osallistumaan tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin sekä Ylen tehtävien merkittävää kaventamista.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen aloitteesta. PS-Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen kertoi, että aloitteen teko alkoi sen jälkeen, kun parlamentaarinen Yle-työryhmä saavutti syksyllä sovun Ylen rahoitusta ja julkisen palvelun tehtäviä koskevista muutoksista.
Työryhmän tuloksena saatiin 66 miljoonan sopeutukset, joihin sisältyy indeksijäädytyksiä, ja Ylen maksamaa arvonlisäveroa korotettiin. Lisäksi Ylelle lisättiin velvoite viestiä avoimesti.
Yleen kohdistuvat säästöt riittämättömiä
Laitisen mukaan kokonaisuudessa oli paljon hyvää, mutta myös ratkaisemattomia ongelmia edelleen jäi.
– Keskeinen syy aloitteen tekemiseen on se, että Yleisradioon kohdistuvat säästöt ovat riittämättömiä. Esimerkiksi EVA:n tutkimuksen mukaan jopa 51 prosenttia suomalaisista olisi valmiita leikkaamaan Ylen rahoituksesta. Jopa näiden säästöjen jälkeenkin Yle säilyisi Pohjoismaiden toiseksi suurimpana yleisradioyhtiönä, jos rahoitusta katsotaan asukasta kohden.
Laitisen mukaan aloitteen tekijät katsovat, että Ylen massiivinen koko antaa sille epäreilun kilpailuaseman muuhun mediakenttään nähden.
– Ylen lisäksi vain MTV tuottaa uutis- ja ajankohtaissisältöjä televisiossa. Jopa Euroopan mittakaavassa on poikkeuksellista, että yleisradioyhtiön lisäksi vain yksi ainoa yksityinen toimija tuottaa säännöllistä uutissisältöä.
Ylen tehtäviä karsittava
Aloitteen tekijät myös katsovat, että Ylen lakisääteisiä tehtäviä ei ole onnistuttu karsimaan eikä tarkentamaan, mikä mahdollistaa jatkossakin toissijaisen sisällön tuottamisen pienemmilläkin resursseilla.
– Me katsomme, että Ylen tulisi keskittyä ydintehtäviinsä, eli tiedonvälitykseen, ajankohtaisohjelmiin, kansalliskulttuurin tukemiseen ja kriisiajan viestintään. Aloitteen tekijät haluavat tarkkarajaistaa Ylen lakisääteisiä tehtäviä ja samalla sopeuttaa lisää Ylen määrärahasta, Laitinen sanoo.
Aloitteen tekijät nostavat nyt esille viisi epäkohtaa, joihin tulisi puuttua: parlamentaarinen neuvottelumalli, leikkausten kohdentaminen, Ylen rahoituksen taso, julkisen palvelun laajuus sekä Ylen vaikutus media-alan kilpailuun.
– Tällä hetkellä Yleä koskevat päätökset neuvotellaan parlamentaarisessa ryhmässä, joka pyrkii yksimieliseen lopputulokseen. Ongelmana on nyt se, että Ylen toiminnan sääntely on jopa Suomen perustuslain muuttamistakin vaikeampaa. Se on paitsi poikkeuksellista myös suhteetonta. Konkreettinen ehdotuksemme on, että yksimielisyysperiaatteesta luovutaan, jotta jatkossa päätöksiä voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.
Säästöt kohdistettava toissijaisiin toimintoihin
Aloitteen tekijät katsovat, että Yle on toistaiseksi toteutuneissa sopeutuksissa tietoisesti hakenut säästöjä suosituimmista ja arvostetuimmista kohteista, eli kyseessä on Washington Monument syndrome -ilmiö. Ilmiö viittaa siihen, että julkiset virastot ja toimijat leikkaavat ensimmäisenä näkyvimmät ja arvostetuimmat palvelunsa tavoitteena antaa takaisin leikkauksista ja painostaa päätöksentekijöitä.
Mitä Ylen rahoitukseen tulee, aloitteen tekijät haluavat laskea Ylen rahoituksen vähintään Ruotsin tasolle eli 76 euroon asukasta kohden, mikä vastaisi kansalaisten tahtotilaa.
Lakisääteisten tehtävien rajaamisen jälkeen Ylen tulisi keskittyä ydintehtäviinsä, mikä samalla lisäisi mediakentän monipuolisuutta Ylen antaessa lisää tilaa yksityisille media-alan toimijoille. Aloitteen tekijät katsovat esimerkiksi, että viihde ei ole Ylen ydintoimintaa, vaan kuuluu yksityisille mediayhtiöille ja muille alan toimijoille.
Vasemmistokallistumaa sisällöissä
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu huomautti tilaisuudessa, että monet kansalaiset kokevat Ylen sisällöt vasemmistolaisiksi.
– Tällaista palautetta tulee paljon. Kuulisinkin mielelläni, miten toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila näkee tilanteen. Osaatteko siis sanoa, mistä tilanne johtuu ja mitä Yle sille voisi tehdä?
Aittakumpu nosti esille myös aloitteen tekijöiden havainnon siitä, että Yle on hakenut tähän mennessä säästöjä kaikkein suosituimmista ja näkyvimmistä toiminnoistaan.
– Pitääkö tämä paikkansa? kansanedustaja kysyi Yle-toimitusjohtajalta.
Ylä-Anttila odotetusti kiisti. Yle-toimitusjohtajan mukaan leikkauksia on tehty muista kuin pitkäaikaisista sitoumuksista johtuvista tuotannoista, kuten matkustuksesta, palvelusta, luovista sisällöistä ja uutistoiminnasta.
Ylä-Anttila vaikutti myös hämmästyneeltä kysymyksestä, joka koski Ylen vasemmistolaisia sisältöjä.
– Mikään tutkimus ei tätä todista. Ehkä tilanne on enemmänkin katsojien ja kuulijoiden omissa mielissä ja näkemyksissä, Yle-pomo lausui.
