Yle
Yle markkinoi vimmatusti hallituksen vastaista mielenosoitusta, tilaisuuden juontaa Ylelle pitkään työskennellyt aktivistitoimittaja – suoraan vihreiden valtuustoryhmästä
Yle rummuttaa kiihkeästi hallituksen vastaista mielenosoitusta, jonka pääjuontajana toimii Ylelle pitkään työskennellyt vihreiden riveissä politikoiva aktivistitoimittaja.
“Helsingissä järjestetään ylihuomenna mielenosoitus, johon poliisi odottaa tuhansia osallistujia”
“Helsingissä marssitaan rasismia vastaan sunnuntaina”
“Rasisminvastainen mielenilmaus iltapäivällä Senaatintorilla – Yle seuraa suorana”
Siinä muutamia Yleisradion otsikoita viime päiviltä. Ne saattavat ensi alkuun näyttää uutisilta, mutta tosiasiassa ne ovat mielenosoituksen mainoksia. Yleisradio on koko kesän ajan tuputtanut kaikista kanavistaan rasisminarratiivia, joka kulminoituu nyt nähtävään mielenosoitukseen. Mielenosoitus on luonnollisesti ajoitettu hallituksen luottamusäänestyksen alle.
Mielenosoituksen tarkoitus?
Me emme vaikene! -mielenosoitus vaatii ensisijaisesti Suomeen hallitusta, “johon ei kuulu ainuttakaan rasistia tai fasistia”.
Mielenosoitus ilmoittaa lisäksi vastustavansa fasistisia ministereitä, ministereiden avustajia, fasistisia virkanimityksiä, fasistista/rasistista hallitusohjelmaa, hallitusohjelman tavoitteita, hallitusohjelman toteutustapaa sekä hallituspuolueiden virallista ja epävirallista viestintää.
Siitä huolimatta, että mielenosoitus vastustaa ministereitä ja hallitusohjelmaa, se väittää että sen tarkoitus ei ole hallituksen kaataminen:
– Suurmielenosoituksen tavoite ei ole hallituksen kaataminen tai vaalituloksen ja parlamentarismin kyseenalaistaminen.
Ristiriita on melkoinen, joskin vihervasemmistolaisille liikkeille melko tyypillinen. Puhutaan yhtä ja tehdään toista.
Lapsiperheen tapahtuma, räjähteet kielletty
Mielenosoitus ja sitä tukeva uutisointi ovat luoneet niin kiihkeitä tunnelmia, että järjestäjät joutuvat etukäteen toppuuttelemaan osallistujia:
– Mielenosoituksessa ei siis saa esimerkiksi heittää kiviä, tölkkejä tai polttopulloja taikka käyttää väkivaltaa, savusoihtuja, räjähteitä, hätäsoihtuja tai savuja, kokouskutsu toteaa.
Siitä huolimatta, että mielenosoitus lietsoo äärimmäisiä uhkakuvia ja joutuu erikseen kieltämään kivien heittelyn ja räjähteet, se väittää olevansa rauhanomainen koko perheen tapahtuma.
Mielenosoituksen pääjuontajana pitkään ylellä työskennellyt vihreä poliitikko
Hallituksenvastaisen mielenosoituksen pääjuontajaksi on ilmoitettu toimittaja Zahra Karimy, joka on toiminut pitkään erilaisissa Yleisradion tehtävissä. Linkedinin mukaan Karimy on toiminut Ylellä uutistenlukijana 2020 alkaen. Hän ilmoittaa Facebookissa toimivansa Ylellä journalistina. 2022 tammikuussa hän antoi haastattelun Yle Kioskin toimittajan ominaisuudessa.
Suomen Uutisten tiedusteli Karimyn työtilannetta Ylellä. Hän vastasi: “Hei, tällä hetkellä en tee töitä Ylelle. Linkedinissä vanhaa tietoa. Olen pääsääntöinen opiskelija.”
Vuonna 2021 Zahra Karimy osallistui Helsingissä kunnallisvaaleihin vihreiden riveistä ja sai 502 ääntä. Hän on tällä hetkellä varavaltuuttu ja vihreiden valtuustoryhmän jäsen.
Hän on luonnollisesti täysin vapaa toimimaan haluamallaan tavalla. Mielenosoitusoikeus on perustuslakiin määritelty perusvapaus, joka on kaikissa olosuhteissa turvattava.
Ongelma on Yleisradiossa.
Yle on muuttunut poliittisen aktivismin välineeksi
Karimy toimii kolmoisroolissa: aktivistina, poliitikkona ja toimittajana. Yhtenä päivänä yhtä, toisena toista.
Karimyn kolmoisrooli avaa selkeällä tavalla Yleisradion poliittisen journalismin ytimen: yhtiö tukee politiikan punavihreää laitaa niin voimakkaasti kuin pystyy. Se rummuttaa valtavalla volyymilla olohuoneisiin rasismia ja yrittää kaataa istuvaa hallitusta. Yleisradio on rakentanut nuorille suunnatun Kioski-platformin, rekrytoinut sen täyteen kiihkeitä poliittisia aktivisteja jotka päivästä toiseen rummuttavat punavihreitä teemoja eetteriin.
Lopputulosta väitetään journalismiksi, vaikka kyseessä on ilmiselvä aktivismi.
Ylen taktiikkana on kierrättää kiihkeitä aktivisteja välillä toimittajina ja välillä asiantuntijahaastateltavina. Roolit vaihtuvat päivittäin. Kun kasvot ovat tulleet suurelle yleisölle tutuiksi, onkin aika singahtaa politiikkaan.
Yleisradio tarjoaa positiivisia julkisuuspalveluita ainoastaan punavihreän laidan aktivisteille. Isänmaallisten, oikeiston ja konservatiivien edustajat saavat päinvastaisen kohtelun. Mediayhtiön tavanomainen toimintatapa on yrittää lyödä kaksi kärpästä samalla lyönnillä – se lykkii punavihreitä aktivisteja julkisuuteen nimenomaan lyömään poliittisia vastustajiaan.
Ylen toiminta lipuu vähin erin samaan suuntaan kuin 1960-1970-lukujen taitteessa. Silloin Yleisradio otti tehtäväkseen suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän muuttamisen kohti Neuvostoliiton tarjoamaa mallia. Ohjelmiin hivutettiin entistä enemmän sosialismia ja vallankumouksen ihailua.
On luonnollista, että Yleisradio kiistää jyrkästi tavoitteensa hallituksen kaatamisesta. Tämä kuuluu pelikirjaan. Sen on jatkuvasti uskoteltavansa olevansa neutraali toimija, joka tarjoaa monipuolisia näkemyksiä yhteiskunnasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitukselle ja ministereille eduskunnan luottamus
Onko Yleisradio riippumaton ja reilusti moniääninen?
EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone
Miten vältetään Ruotsin tie, Yle kysyi presidenttiehdokkailta – paitsi siltä yhdeltä, jonka nimen varmaan arvaatkin
Päivän pointti: Ylen juttuihin päätyy toistuvasti haastateltavia, jotka lähemmässä tarkastelussa paljastuvat vasemmistopoliitikoiksi tai turvapaikka-aktivisteiksi
STT:n harhaanjohtava juttu kuluttajabarometrista johti valtavaan vääntöön somessa – kohuttu skottitoimittaja nolasi itsensä perinpohjaisesti
Ylen budjettia on leikattava – ”Huonosti valvottu ja löysästi jaettu julkinen raha on minkä tahansa organisaation kirous”
Valtion median ei tarvitse olla pyhä lehmä: Ruotsin radio vähentää 180 tehtävää
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää