Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Ylen käyttäjiä johdattelevasta vaalikoneesta – ”Epäasiallista vaalivaikuttamista”
23.03.2019 |07:31
Kuvakaappauksia Yle Kioskin vaalikoneesta. / YLE kuvakaappaus
Yle Kioskin johdatteleva vaalikone on läpimätä – vihreän aktiivin johdolla kyhättiin sakeinta puppua, mitä suomalaisten vaalikoneiden historiassa on koskaan nähty
20.03.2019 |20:17
Yle Kioski saa idean erityisesti nuorille suunnatusta vaalikoneesta. Se kokoaa tiimin, johon valitaan ilmastonmuutos-, ihmisoikeus-, vihapuhe- ja vähemmistöaktivisteja. Hankkeen johtoon nousee vihreissä vaikuttava poliittinen toimija Emmi Nuorgam. Hän on profiloitunut julkisuudessa sukupuoli- ja verkkovihakysymysten parissa.
Vaalikoneen rakentamistyö kestää jonkin aikaa. Vaalibotiksi nimetty sovellus julkaistaan. Lopputulos on häkellyttävä.
Yle Kioskin vaalikone ei esitä kysymyksiä tavanomaiseen tapaan. Sen sijaan vaalikone johdattelee ja tuputtaa poikkeuksellisen voimakkaasti valmista mielipidettä siitä, mikä on oikea vastaus.
Tällä tavalla:
ENSIMMÄINEN KYSYMYS: ILMASTONMUUTOS
Vaalikone valistaa: ”Ekaksi me puhutaan ilmastonmuutoksesta.”
”Tällä videolla näkyy ennuste maapallon lämpenemisestä.”
Katsojalle näytetään minuutin pituinen video, jonka lopussa 64 maapallon maata hehkuu tulipunaisella.
Vaalikone jatkaa: “Jotkut on sitä mieltä, että on ihan sama, mitä mieltä me täällä Suomessa tehdään, kun meitä on niin vähän.”
“Mitä mieltä sä oot? “
Nyt tulee varsinainen kysymys: ”Suomen pitäisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisikin suomalaisille kustannuksia. ”
Tämän johdattelun jälkeen pitäisi osata valita vaihtoehdoista oikea:
”Täysin samaa mieltä”,
”Vähän samaa mieltä”,
”Vähän eri mieltä”,
”Täysin eri mieltä” vai
”Ohita kysymys”?
TOINEN KYSYMYS: METSÄT
Jälleen johdatellaan, tällä kertaa hivenen hienovaraisemmin:
”Metsät on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjumista, koska ne poistaa ilmakehästä hiilidioksidia.”
”Suomessa hakkuut ovat nousseet jo ennätystasolle, 72 miljoonaan kuutiometriin, koska metsäteollisuuden tuotteet on kuumaa kamaa maailmalla.”
”Sen lisäksi metsäteollisuus on tärkeä työllistäjä.”
”Nykyisen valtiovallan tavoitteena on 80 miljoonan kuutiometrin hakkuut.”
Lopuksi kysymys: ”Metsiä hakataan liikaa?”
KOLMAS KYSYMYS: RUOKA
Kone jatkaa: ”Entäs ruoka?”
”Ruokavalio vaikuttaa yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeen todella paljon”
Kysymys: ”Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa erimerkiksi verotuksen avulla?”
Seuraavat kysymykset koskevat koulutusta ja oppivelvollisuutta. Ne ovat neutraalimpia.
KYSYMYS: TRANSLAKI
Sitten repeää.
Vaalikone tuputtaa katsojalle minuuttikaupalla erittäin vahvasti politisoitunutta argumentaatiota.
Video alkaa sanoilla: ”Translain uudistaminen. Nykyinen laki on erittäin vanhentunut”.
”Murrosikä on kaikille tosi haastavaa, mutta sitten kun sä oot trans, ja joudut käymään murrosiän läpi itsellesi väärässä sukupuolessa, se on tosi tosi rankkaa”
Useampi katsojalle tuntematon henkilö katsoo syvälle silmiin ja vakuuttelee katsojaa siitä, että alaikäisten on voitava aloittaa hormonihoidot, voitava vaihtaa nimensä sukupuolta omalla ilmoituksella.
Tämä siksi, jotta ”sä oot oikea, ja sulla on väliä.”
Video on sakean poliittinen, eikä ruudussa esiintyvien henkilöiden nimi tai tausta tule millään tavalla esiin.
Johdattelu jatkuu:
”Sukupuolet ja seksuaalisuus on tosi monelle hirveän henkilökohtainen aihe”.
”Ja kuten äsken kuultiin, niin kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt on pitäneet Suomen translakia tosi ongelmallisena. ”
”Translaki tulee todennäköisesti seuraavalla hallituskaudella eduskunnan käsiteltäväksi.”
Kaiken tämän johdattelun jälkeen saapuu lopulta kysymys: ”Sukupuolten korjaamisen tulee olla mahdollista myös alle 18-vuotiaalle.”
”Täysin samaa mieltä”,
”Vähän samaa mieltä”,
”Vähän eri mieltä”,
”Täysin eri mieltä” vai
”Ohita kysymys”?
Kokonaisuudesta jää hyvin hämmentynyt olo. Yle johdattelee ehdokasta itselleen etsivää materiaalilla, joka voisi aivan hyvin olla Trasek ry:n sivuilta kopioitua. Mutta puolueettomana esiintyvä Yle ei yksinkertaisesti voi ottaa edes journalisminsa lähtökohdaksi yhden intressipiirin näkemystä. Saati sitten rakentaa vaalikonetta tällaisen pohjalta.
KYSYMYS: KIUSAAMINEN JA VIHAPUHE
Seuraavaksi vaalikoneen pääsuunnittelijan Emmi Nuorgamin vahva aihe – netin vihapuhe. Vähemmän yllättäen kysymys on jälleen vahvasti ladattu:
”Entäs kiusaaminen ja vihapuhe?”
”Pitäisikö poliisilla olla nykyistä paremmat edellytykset puuttua netin vihapuheeseen?”
”Nyt vihapuhetta ei ole lain silmissä olemassakaan, eli siksi siihen on vaikea puuttua”.
Kysymys: ”Vihapuhe tulee määritellä ja asettaa rangaistavaksi rikoslaissa”?
Kysymyksen johdatteluosuus ei faktuaallisesti edes pidä paikkansa. Vihapuhe on nykyisellään kattotermi, jolla tarkoitetaan tiettyjä, rikoslaissa jo tälläkin hetkellä esiintyviä lainkohtia.
LISÄÄ KYSYMYKSIÄ: PERUSTULO, TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO, TURVALLISUUS
Perustuloa koskevassa johdattelussa on poikkeuksellisesti huomioitu argumentteja perustulon puolesta ja vastaan.
Tässä vaiheessa ei varmaankaan tule enää kenellekään yllätyksenä, että maahanmuuttoa tai turvallisuutta koskevissa kysymyksissä ei nähdä videoita väkivallanteoista, raiskatuista alaikäisistä tai mistään muustakaan sellaisesta.
Mitä pidemmälle vaalikone ehtii, sen ilmeisemmäksi käy kaava: jos aihe on tekijöille mieleinen, se saa myönteisen boostauksen. Jos ei ole, johdattelua ei nähdä.
Seuraavaksi pohditaan nuuskaa, energiajuomien mahdollista kieltämistä. Ja arvoja.
Kysymys: ”Ovatko perinteisinä pidetyt arvot hyvän elämän perusta?”
Kysymys: ”On ok, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät on paremmassa asemassa kuin toiset?”
Kysymys: ”Poliitikon velvollisuus on ajaa ennen kaikkea omien äänestäjiensä etua?”
Kysymys: ”On oikein nähdä vaivaa sen eteen, ettei vahingossakaan loukkaa toista?”
Mitään näistä kysymyksistä ei syystä tai toisesta ole suolattu.
Kun kaikkiin kysymyksiin on vastattu, vaalikone suosittelee ehdokkaita.
Yle kertoo, ”sulle sopivimmat puolueet” ja sen, kuka on ”sulle sopivin ehdokas”. Yleisradioyhtiön arvovallalla.
Yle kohdistaa vaalivaikuttamisen nuoriin
Ylen mukaan Kioskin vaalikone ”on suunnattu erityisesti ensi kertaa äänestäville.”
Koneen käyttämä kieli on sen mukaista.
Tarkoituksena on ”auttaa sua oikean eduskuntavaaliehdokkaan löytämisessä”, kone maanittelee.
Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret valitsevat ehdokkaansa vaalikoneiden perusteella. Puolet alle 25-vuotiaista kertoi tutkimuksessa vaalikoneiden vaikuttaneen ratkaisevasti 2015 eduskuntavaaliehdokkaan valintaan. Samantyyppisiä tuloksia saatiin 2017 presidentinvaaleissa.
Ongelma on johdattelu
Kuka tahansa kyselytutkimuksien parissa hetkenkään työskennellyt tietää, ettei kysymyksistä saa rakentaa johdattelevia. Ylen vaalikonetta suunniteltaessa tämän simppelin ohjeen olemassaoloa ei joko ole muistettu tai sitten siitä ei ole välitetty.
Vaalikonetta on rakennettu Sitran, Tampereen yliopiston ja Suomen Akatemian yhteishankkeena. Lopputulosta hehkuttaa Tampereen yliopiston ihmisoikeustutkimuksen dosentti Jukka Viljanen.
Vaalibotti toimii Yleisradion brandin alla.
On epäselvää, miten nämä instituutiot ovat voineet hyväksyä Yle Kioskin kyhäelmän. Ilmeisesti alkeellisimmatkin tieteelliseen etiikkaan ja journalismiin kuuluvat normit saavat väistyä, kun taistellaan ilmastonmuutoksen ja muiden vastaavien aiheiden puolesta.
On epäselvää sekin, miten Ylen johto on voinut hyväksyä tämän kyhäelmän.
Ylen rooli
Yleisradion sisällöntuotannon periaatteet koskevat kaikkea yhtiön tuottamaa sisältöä. Yhtiön on turvattava puolueettomuus, riippumattomuus ja luotettavuus. Yleä sääntelevän lain nojalla yhtiön tulee erityisesti ”tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia”.
On ilmeistä, että että Yle Kioskin vaalikone ei täytä Ylen toiminnalle asetettuja vaatimuksia. On niin ikään ilmeistä, että yhtiö on sallinut vaalikoneen rakentamisen, joka voimakkaasti ohjaa nuoria tiettyjä, voimakkaasti polarisoivia poliittisia mielipiteitä kohti. On epäselvää, toteuttaako Yle Kioskin vaalikone tällä tavoin toimiessaan lain vaatimusta kansanvallan tukemisesta.
Lopputulos on typerryttävä, ja Ylen rooli näin voimakkaaseen vaalivaikuttamiseen tarkoitetun sovelluksen tekijänä on häpeällinen.
Ongelma ei ole Emmi Nuorgamin syytä.
Vihreän puheenjohtajaehdokkaan Emma Karin kampanjassa toimimisen tai vihreiden kunnallisvaaliehdokkuuden hakemisen tai Anttilan sukupuolittuneiden lelujen moittimisen ei varmaankaan pitäisi viedä Nuorgamilta mahdollisuutta osallistua vaalikoneiden tekemiseen.
Mutta Ylen johdon ei pitäisi julkaista näin härskin räikeästi politisoitunutta lopputuotetta.
Helsingin Sanomien vaalikone oli yhtälailla mätä, mutta kritiikkiä kohdattuaan yhtiö muutti nopeasti hakukonealgoritmiaan. Ylen on välttämättä tehtävä sama johtopäätös, ja nopeasti.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yle-pomot eivät halua keskustella nuorisolle rakentamansa vaalikoneen johdattelevasta ja punavihreää propagandaa tarjoavasta sisällöstä
26.03.2019 |19:54
Yliopistonlehtori moittii ankarasti Yle Kioskin nuorille suunnattua vaalikonetta: ”Räikeintä propagandaa, mitä olen Suomessa ennen vaaleja nähnyt”
28.03.2019 |15:59
Kun virheistä ei vain opita – HS uusii vihreitä roimasti suosivan höpögallupin
20.05.2019 |17:21
Puoluesihteeri Grönroos: ”Sitrasta on tullut täysin yksipuolisesti vallitsevaa totuutta toitottava jättimäinen poliittinen hillotolppa”
20.09.2019 |17:56
Viikon suosituimmat
1.
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
12.01.2025 |10:28
2.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
12.01.2025 |17:15
3.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
11.01.2025 |18:33
4.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
15.01.2025 |12:27
5.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
14.01.2025 |14:59
6.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
16.01.2025 |08:42
7.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
14.01.2025 |16:37
8.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
16.01.2025 |14:19
9.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
14.01.2025 |09:16
10.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
13.01.2025 |10:58
