

LEHTIKUVA
Yle kehysti Suomen ja Unkarin “pahiksiksi” otsikossaan – somen käyttäjät antoivat Ylelle yhteisöhuomautuksen
Yle halusi uutisotsikossaan syyllistää Suomea Unkarin kaltaiseksi “pahaksi” maaksi. Somekäyttäjät eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä Ylen harhaanjohtavaan otsikointiin, vaan antoivat Ylelle yhteisöhuomautuksen. Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila myöntää, että jutun alkuperäinen otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan.
“Koko Euroopan piti aloittaa luonnon tilan parantaminen, mutta Suomi ja Unkari torppasivat – mitä ennallistaminen tarkoittaisi Suomelle?” Näin otsikoi Ylen toimittaja Jenni Frilander EU:n ennallistamisasetuksen kaatumista käsittelevän juttunsa.
Sosiaalisen median käyttäjät X-alustalla (ent. Twitter) eivät olleet tyytyväisiä Ylen harhaanjohtavaan otsikointiin, vaan antoivat Ylen postaukselle yhteisöhuomautuksen. Postauksen alle näkyviin tuleva yhteisöhuomautus on keino oikaista väärää tai valheellista tietoa.
Koko Euroopan piti aloittaa luonnon tilan parantaminen, mutta Suomi ja Unkari torppasivat – mitä ennallistaminen tarkoittaisi Suomelle? https://t.co/OqZSGF2bux
— Yle Uutiset (@yleuutiset) March 28, 2024
Yhteisöhuomautuksessa todettiin näin: “Suomen ja Unkarin lisäksi ennallistamisasetusta vastustivat Hollanti, Italia, Puola ja Ruotsi. Lisäksi Belgia ja Itävalta olivat äänestämässä tyhjää, joka tulkitaan ei-ääneksi.”
Yhteisöhuomautuksen seurauksena Yle nöyrtyi korjaamaan otsikkoaan sen verran, että siihen lisättiin sanat “muun muassa” ja väite “koko Euroopasta” muutettiin Euroopaksi: “Euroopan piti aloittaa luonnon tilan parantaminen, mutta muun muassa Suomi ja Unkari torppasivat – mitä ennallistaminen tarkoittaisi Suomelle?”
Yhteisöhuomautus paljastaa harhaanjohtavan tiedon kaikille
Jopa Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila myönsi, että jutun alkuperäinen otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kuittaili Merja Yli-Anttilalle ja päätoimittaja Jouko Jokiselle, että Yle sai hankittua yhteisöhuomautuksen “600 miljoonan veronmaksajilta väkisin otetun rahan voimalla”.
Yhteisöhuomautus on pelätty seuraamus, koska se jää näkyviin kaikkien X-alustan käyttäjien luettavaksi. Media voi oikaista virheitään myös oma-aloitteisesti tai oikaisupyynnön saatuaan, mutta silloin oikaisusta jää merkiksi vain pieni huomautus jutun lopussa, joten harva huomaa median harjoittaneen valheellista tai harhaanjohtavaa uutisointia.
Miksi juuri Suomi ja Unkari otsikkoon?
Voimme vain arvailla miksi Yle halusi otsikossaan mainita nimenomaan Suomen ja Unkarin, eikä lisännyt muita maita otsikkoon edes tekemänsä oikaisun jälkeen. Unkari tunnetaan tällä hetkellä EU:n “vastarannankiiskenä”, joka vastustaa kaikkia yleisesti hyvinä pidettyjä asioita. Ehkä Ylen toimittaja Jenni Frilander halusi harrastaa poliittista aktivismia yhdistämällä Suomen tunnettuun “pahikseen”.
Otsikossa olisi aivan hyvin voinut olla jokin muukin maapari, esimerkiksi “Suomi ja Ruotsi torppasivat ennallistamisasetuksen”. Tai “Suomi ja Italia torppasivat”. Edellinen vaihtoehto olisi viitannut siihen, että pohjoisilla jäsenmailla on yhteisiä intressejä vastustaa EU:n asetusta. Jälkimmäinen olisi antanut vaikutelman, että ennallistamisasetusta vastustetaan kaikkialla EU:ssa, Italian saappaan kärjestä aina Suomi-neidon käsivarteen asti.
Otsikko olisi myös voinut kertoa, että “Unkarin yllättävä mielenmuutos kaatoi asetuksen”. Olisi ollut myös mahdollista kirjoittaa otsikko, jossa ei syyllistetä mitään tiettyjä maita EU:n asetuksen kaatumisesta. Yle halusi kuitenkin syyllistää nimenomaan Suomea ja Unkaria.
Mitä sille paljon puhutulle ennallistamisasetukselle sitten kuuluu? Ylen mukaan asetus ei ole vielä lopullisesti kuopattu mutta vaarassa kaatua. EU:n puheenjohtajamaa Belgia veti asetuksen pois äänestyksestä, koska sen kannatus kutistui. Asetus voi vielä mennä läpi tällä vaalikaudella, jos joko Suomi, Unkari, Hollanti, Italia, Puola, Ruotsi, Belgia tai Itävalta kääntyy kannattamaan sitä sellaisenaan ennen kesäkuun eurovaaleja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jenni Frilander yhteisöhuomautus ennallistamisasetus Yleisradio Jouko Jokinen Valeuutiset Merja Ylä-Anttila Unkari Yle EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

Tavio: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä uusia EU-rahoitusvälineitä tarvita

PS-Nuorison eurovaaliehdokkaat: Kiilusilmäinen ilmastopolitiikka uhkaa Euroopan omavaraisuutta

Pääkirjoitus: Yle-pomo Jouko Jokisia on kaksi, toinen heistä on oikeassa, mutta hänen sanansa uhkaavat toimittajien ammattikunnan uskottavuutta

Yle Uutiset valitsi kummallisen päivän ministereiden natsitteluun

Yksimielisyys Ruotsin yleisradion tulevaisuudesta hukkui riitaan rahasta ja riippumattomuudesta – porvarihallitus ja punavihreä oppositio täysin eri linjoilla

Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradio sonnia lypsämässä

Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradion monimuotoinen kirjautumispakko
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää