HS.fi ja yle.fi
Yle ja HS tekivät elokapinan mielenosoituksesta pääuutisen – professorit marssitettiin puolustelemaan laittomuuksia ja keskeisen liikenneväylän katkaisua
KOMMENTTI | Osa mediasta kiirehti sunnuntaina puolustamaan mielenosoittajien oikeutta katkaista Helsinginniemen liikenne laittomalla mielenosoituksella. Mitä suvaitsevaisempi media, sen suuremmalla volyymilla poliisin toiminta mielenosoituksen yhteydessä nostettiin esille. Aihe nousi suvaitsevaisuuden etulinjassa taistelevien Ylen ja HS:n pääuutiseksi.
Mikä näistä on viikonlopun tärkein uutinen? Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän romuttaminen? Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin korona? Vai poliisin toiminta laittoman mielenosoituksen yhteydessä Hakaniemessä?
Jos asiaa kysytään Suomen median punalippulaivoilta Yleisradiolta ja Helsingin Sanomilta, niin Hakaniemen tapahtumat tietenkin.
Molemmat mediatalot antavat ruhtinaallisesti aktivistien kapinoinnille.
HS:n ykkösuutinen:
HS roudasi pikavauhtia yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melanderin päivittelemään ymmärtämättömyyttään sen edessä, miksi poliisi päätti lauantaina hajottaa mielenosoituksen käyttämällä kaasusumutinta. Samasta jutusta käy ilmi, että Melander kommentoi sokkona. Poliisi ei ole vielä julkaissut asian yksityiskohtia, joten Melander ei voi mitenkään tietää, mitä asiassa on taustalla ja mitä ei.
Taustatukea HS sai valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta, joka muistuttaa sinänsä oikein kokoontumis- ja mielenosoitusoikeudesta. “Perustuslaissa säädetään, että jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin”, Ojanen muistuttaa.
Tämä on totta, mutta perustuslaissa todetaan lisäksi: “Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.”
Melanderin ja Ojasen kommentit ovat lonkalta ammuttuja nollakommentteja. Ilmastohuolestuneilla junnuilla ei ole subjektiivista oikeutta katkaista Helsinginniemen liikennettä.
Entäpä Yle?
Kritiikittömästä punavihreydestään tunnettu Ylen päällikkötoimittaja Heikki Valkama puolestaan ymppäsi juttuunsa turvallisuusalan asiantuntijan Henri Rikanderin, jolla ei myöskään voi olla tilanteesta kokonaiskuvaa. Tämä ei estä häntä kommentoimasta, päinvastoin. Vaikka tapaus on täysin epäselvä, hän julistaa huomionsa: “Siis poliisi ei julkisuudessa olleiden tietojen perusteella toiminut niin kuin sen olisi kuulunut.”
Yle.fi/uutiset etusivu:
Voiko journalismi tämän räikeämmin asettua laittomaan mielenosoitukseen ryhtyneiden puolelle? Eipä oikein. Yle ja HS nostavat tarkoituksella tapausta julkisuuteen niin suurella volyymilla kuin pystyvät.
Juuri tätä on mediavalta. Valta tehdä pikkujutusta massiivinen. Ja valta tehdä massiivisesta asiasta pikku-uutinen. Tai vaieta kokonaan.
Miksi mediatalot toimivat näin?
Siksi, koska niille on tärkeää esittää poliisi pahantekijänä ja laittomuuteen syyllistyneet uhreina. Tämä on välttämätöntä tehdä juuri nyt, kun tapauksen nostattama tunnekuohu leijuu vielä ilmassa.
Jotta kontrasti olisi mahdollisimman suuri, Yle kontekstoi tapahtuneen otsikkotasolla “rauhanomaiseksi”.
Vaikka tapauksesta ei tiedetä vielä juuri mitään, media rakentaa värisuoran vakuuttelemaan, että väärin on toimittu. Ketjuun yhtyvät median ja asiantuntijoiden lisäksi poliittiset päättäjät. Tärkeintä on nopeus.
Paavo Arhinmäki (vas.), joka männävuosina itse pidätettiin väkivaltaiseksi yltyneen Smash Asem -mellakoinnin yhteydessä, rinnastaa viikonlopun tapauksen Valko-Venäjään HS:n oikeusoppineiden lausuntoihin nojautuen. Hän on yhtä yössä kuin asiantuntijatkin, mutta se ei toimintaa hidasta. Tunnekuohua on pidettävä yllä.
Kun ihminen on tunnekuohussa, kyky rationaaliseen ajatteluun heikkenee.
Aktivistimediat
Teollisuuden ja liikenteen vastainen ympäristökiima on vallannut sekä Ylen Pasilan toimitilat että Sanomatalon. Molemmat ovat ryhtyneet täysin avoimesti tukemaan laitonta aktivismia, jonka eräs tarkoitus on tahallaan vaurioittaa Suomen liikenneinfraa ja teollista pohjaa. Tähän tarkoitukseen mediatalot valjastavat lapsia.
Yleisradio suorastaan yllyttää alaikäisiä ekokapinointiin. “Löytyisiköhän teidän koulusta ilmastonmuutoksesta aidosti kiinnostuneita nuoria“, yhtiö kyselee. Älyvapain ja tuskaisin lässynlää palkitaan klipillä uutislähetyksessä tai dokumenteissa.
Journalismin alennustila Suomessa on tosiasia. Aikuiset toimittajat infantilisoivat itsensä ja nostavat asiantuntijoiksi Greta Thunbergejä. Tai omia lapsiaan.
Helsingin Sanomien sunnuntaiaamuna julkaisemassa jutussa toimittaja Jaakko Lyytinen ihastelee 14-vuotiaan tyttärensä varmoja mielipiteitä. Kaikki aiheet ovat niin sanottuja woke-aiheita: Ilmastokriisiä, Black Lives Matteriä, Trumpia, feminismiä, translakia, Päivi Räsästä. Tytär on ammentanut infonsa TikTokista, jonka algoritmeista muuten vastaa kommunistinen Kiina.
Punavihreä osa mediasta ei ole enää pitkään aikaan edes yrittänyt teeskennellä puolueetonta.
HS voi yksityisrahoitteisena mediana julkaista mitä haluaa. Mutta kaikkien kansalaisten yhdessä kustantaman Ylen puolestaan ei pitäisi toimia tällä tavalla. Yhtiön “uutisointi” on ilmiselvän politisoitunutta ja räikeästi kallellaan.
Häpeäisivät.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elomaa: Yle lipsunut toimintaperiaatteistaan kotimaisen musiikkiperinteen vaalijana
Tutkimus: Yhteiskuntatieteiden opiskelijat haluavat rajoittaa mielipiteenvapautta
Presidentinvaalit ovella, sensuuri kiihtyy – Joe Bidenin pojan kytköksiä paljastanut maan neljänneksi suurin lehti estettiin Facebookista ja Twitteristä
Helsingissä liikenteen pysäyttänyt Elokapina lietsoo anarkistien kansannousua: Keinoina poliisin provosointi ja sekasorron kylväminen
Ohisalon vastaus poliisin toiminnasta Elokapinan yhteydessä ei tyydytä: ”Onko julkisen liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen vuoksi hyväksyttävää?”
Perussuomalaisten kannatusnousu ahdistaa Yleä – aamuohjelmassa jyrkkää propagandaa: “Ihmisvihaa, rasismia, natsipuolue”
Julkisen palvelun media on vallan hyvä renki
“Gretan” käsikirjoitus paljastui – aikuiset aktivistit käyttivät Thunbergia kyynisen politiikanteon välikappaleena
Lauri Hokkasen Kenen joukossa seisoin -tietokirja kuvaa taistolaisten sukupolvea, joka piti uskontoaan tieteenä, ja joka tuli täysin sokeaksi vallitsevalla todellisuudelle
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää