

HS.fi ja yle.fi
Yle ja HS tekivät elokapinan mielenosoituksesta pääuutisen – professorit marssitettiin puolustelemaan laittomuuksia ja keskeisen liikenneväylän katkaisua
KOMMENTTI | Osa mediasta kiirehti sunnuntaina puolustamaan mielenosoittajien oikeutta katkaista Helsinginniemen liikenne laittomalla mielenosoituksella. Mitä suvaitsevaisempi media, sen suuremmalla volyymilla poliisin toiminta mielenosoituksen yhteydessä nostettiin esille. Aihe nousi suvaitsevaisuuden etulinjassa taistelevien Ylen ja HS:n pääuutiseksi.
Mikä näistä on viikonlopun tärkein uutinen? Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän romuttaminen? Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin korona? Vai poliisin toiminta laittoman mielenosoituksen yhteydessä Hakaniemessä?
Jos asiaa kysytään Suomen median punalippulaivoilta Yleisradiolta ja Helsingin Sanomilta, niin Hakaniemen tapahtumat tietenkin.
Molemmat mediatalot antavat ruhtinaallisesti aktivistien kapinoinnille.
HS:n ykkösuutinen:
HS roudasi pikavauhtia yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melanderin päivittelemään ymmärtämättömyyttään sen edessä, miksi poliisi päätti lauantaina hajottaa mielenosoituksen käyttämällä kaasusumutinta. Samasta jutusta käy ilmi, että Melander kommentoi sokkona. Poliisi ei ole vielä julkaissut asian yksityiskohtia, joten Melander ei voi mitenkään tietää, mitä asiassa on taustalla ja mitä ei.
Taustatukea HS sai valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta, joka muistuttaa sinänsä oikein kokoontumis- ja mielenosoitusoikeudesta. “Perustuslaissa säädetään, että jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin”, Ojanen muistuttaa.
Tämä on totta, mutta perustuslaissa todetaan lisäksi: “Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.”
Melanderin ja Ojasen kommentit ovat lonkalta ammuttuja nollakommentteja. Ilmastohuolestuneilla junnuilla ei ole subjektiivista oikeutta katkaista Helsinginniemen liikennettä.
Entäpä Yle?
Kritiikittömästä punavihreydestään tunnettu Ylen päällikkötoimittaja Heikki Valkama puolestaan ymppäsi juttuunsa turvallisuusalan asiantuntijan Henri Rikanderin, jolla ei myöskään voi olla tilanteesta kokonaiskuvaa. Tämä ei estä häntä kommentoimasta, päinvastoin. Vaikka tapaus on täysin epäselvä, hän julistaa huomionsa: “Siis poliisi ei julkisuudessa olleiden tietojen perusteella toiminut niin kuin sen olisi kuulunut.”
Yle.fi/uutiset etusivu:
Voiko journalismi tämän räikeämmin asettua laittomaan mielenosoitukseen ryhtyneiden puolelle? Eipä oikein. Yle ja HS nostavat tarkoituksella tapausta julkisuuteen niin suurella volyymilla kuin pystyvät.
Juuri tätä on mediavalta. Valta tehdä pikkujutusta massiivinen. Ja valta tehdä massiivisesta asiasta pikku-uutinen. Tai vaieta kokonaan.
Miksi mediatalot toimivat näin?
Siksi, koska niille on tärkeää esittää poliisi pahantekijänä ja laittomuuteen syyllistyneet uhreina. Tämä on välttämätöntä tehdä juuri nyt, kun tapauksen nostattama tunnekuohu leijuu vielä ilmassa.
Jotta kontrasti olisi mahdollisimman suuri, Yle kontekstoi tapahtuneen otsikkotasolla “rauhanomaiseksi”.
Vaikka tapauksesta ei tiedetä vielä juuri mitään, media rakentaa värisuoran vakuuttelemaan, että väärin on toimittu. Ketjuun yhtyvät median ja asiantuntijoiden lisäksi poliittiset päättäjät. Tärkeintä on nopeus.
Paavo Arhinmäki (vas.), joka männävuosina itse pidätettiin väkivaltaiseksi yltyneen Smash Asem -mellakoinnin yhteydessä, rinnastaa viikonlopun tapauksen Valko-Venäjään HS:n oikeusoppineiden lausuntoihin nojautuen. Hän on yhtä yössä kuin asiantuntijatkin, mutta se ei toimintaa hidasta. Tunnekuohua on pidettävä yllä.
Kun ihminen on tunnekuohussa, kyky rationaaliseen ajatteluun heikkenee.
Aktivistimediat
Teollisuuden ja liikenteen vastainen ympäristökiima on vallannut sekä Ylen Pasilan toimitilat että Sanomatalon. Molemmat ovat ryhtyneet täysin avoimesti tukemaan laitonta aktivismia, jonka eräs tarkoitus on tahallaan vaurioittaa Suomen liikenneinfraa ja teollista pohjaa. Tähän tarkoitukseen mediatalot valjastavat lapsia.
Yleisradio suorastaan yllyttää alaikäisiä ekokapinointiin. “Löytyisiköhän teidän koulusta ilmastonmuutoksesta aidosti kiinnostuneita nuoria“, yhtiö kyselee. Älyvapain ja tuskaisin lässynlää palkitaan klipillä uutislähetyksessä tai dokumenteissa.
Journalismin alennustila Suomessa on tosiasia. Aikuiset toimittajat infantilisoivat itsensä ja nostavat asiantuntijoiksi Greta Thunbergejä. Tai omia lapsiaan.
Helsingin Sanomien sunnuntaiaamuna julkaisemassa jutussa toimittaja Jaakko Lyytinen ihastelee 14-vuotiaan tyttärensä varmoja mielipiteitä. Kaikki aiheet ovat niin sanottuja woke-aiheita: Ilmastokriisiä, Black Lives Matteriä, Trumpia, feminismiä, translakia, Päivi Räsästä. Tytär on ammentanut infonsa TikTokista, jonka algoritmeista muuten vastaa kommunistinen Kiina.
Punavihreä osa mediasta ei ole enää pitkään aikaan edes yrittänyt teeskennellä puolueetonta.
HS voi yksityisrahoitteisena mediana julkaista mitä haluaa. Mutta kaikkien kansalaisten yhdessä kustantaman Ylen puolestaan ei pitäisi toimia tällä tavalla. Yhtiön “uutisointi” on ilmiselvän politisoitunutta ja räikeästi kallellaan.
Häpeäisivät.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Yle lipsunut toimintaperiaatteistaan kotimaisen musiikkiperinteen vaalijana

Tutkimus: Yhteiskuntatieteiden opiskelijat haluavat rajoittaa mielipiteenvapautta

Presidentinvaalit ovella, sensuuri kiihtyy – Joe Bidenin pojan kytköksiä paljastanut maan neljänneksi suurin lehti estettiin Facebookista ja Twitteristä

Helsingissä liikenteen pysäyttänyt Elokapina lietsoo anarkistien kansannousua: Keinoina poliisin provosointi ja sekasorron kylväminen

Ohisalon vastaus poliisin toiminnasta Elokapinan yhteydessä ei tyydytä: ”Onko julkisen liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen vuoksi hyväksyttävää?”

Perussuomalaisten kannatusnousu ahdistaa Yleä – aamuohjelmassa jyrkkää propagandaa: “Ihmisvihaa, rasismia, natsipuolue”

Julkisen palvelun media on vallan hyvä renki

“Gretan” käsikirjoitus paljastui – aikuiset aktivistit käyttivät Thunbergia kyynisen politiikanteon välikappaleena

Lauri Hokkasen Kenen joukossa seisoin -tietokirja kuvaa taistolaisten sukupolvea, joka piti uskontoaan tieteenä, ja joka tuli täysin sokeaksi vallitsevalla todellisuudelle
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää