Verovaroilla rahoitettu Yle asettuu yksittäistä turvapaikkapäätöstä koskevassa jutussaan täysin rinnoin hakijan puolelle maahanmuuttovirastoa vastaan. Journalistin pitäisi aina kuulla myös toisen osapuolen näkemys, mutta virkamiehiä sitoo yksipuolisesti vaitiolovelvollisuus.
“Bahaa Al-Saedi pelkää, että Irakiin palauttaminen tarkoittaa kuolemantuomiota”, alkaa Ylen toimittajan juttu. “Pälkäneläinen Hanna Al-Saedi on järkyttynyt ja peloissaan.”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei pidä Bahaan tarinaa uskottavana.
– Tämä on todella hämmentävä suoritus Yleltä. 32-vuotias Bahaa, joka on saanut lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen, ja 48-vuotias Hanna itkevät toimittajan säestyksellä, että viranomaiset pitävät heidän avioliittoaan lumeliittona, kommentoi Halla-aho Facebookissa.
Pariskunta on jutun mukaan vihitty “pari vuotta sitten muslimimenoin” ja maistraatissakin viime helmikuussa.
“Olisin voinut mennä Saksaan tai Ruotsiin, mutta uskon, että Jumala johdatti minut tänne Hannan luokse”, sanoo Bahaa Ylen jutussa.
Joulukuussa 2015 Sydän-Hämeen Lehti teki jutun samaisesta Bahaasta.
– Jo tuolloin hän majaili Hannan luona. Jutun mukaan Bahaalla on Irakissa vaimo ja lapsia, Halla-aho toteaa.
“Paras joululahja olisi, kun saisi lapset tänne turvaan”, sanoi Bahaa Sydän-Hämeen lehdessä.
Parhaimmillaan Hannan luona majaili kolme turvapaikanhakijakaverusta, joilla kaikilla on vaimo ja lapsia Irakissa. Ei siis välttämättä ihme, jos maahanmuuttovirasto pitää Bahaan ja Hannan avioliittoa lumeliittona sillä perusteella, että he eivät ole viettäneet tosiasiallista perhe-elämää.
Maahanmuuttovirasto ei voi julkisesti kommentoida tätä tai muitakaan yksittäistapauksia tarkemmin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
