Parlamentin alahuone, Somalimaa. / WIKIPEDIA
Somalimaa järjestää presidentinvaalit maanantaina 13.11. Kahdella ehdokkaalla kolmesta on Suomen kansalaisuus.
Somalimaa odottaa edelleen kansainvälistä itsenäisyystunnustusta. Somalimaa julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Somaliasta toukokuussa 1991, mutta mikään maa maailmassa ei tunnusta sen itsenäisyyttä.
Maassa järjestetään nyt kolmannet presidentinvaalit. Sosialistisen UCID-puolueen ehdokas Faisal Ali Waraabe ja UCID:sta irtaantunut Abdirahman Mohamed Abdullahi saivat Suomen kansalaisuuden asuttuaan pakolaisina Suomessa 1990-luvun loppupuolella. Ehdokkaiden välit ovat viileät. Waraabe on uhannut lähteä Somalimaasta, jos “Irro” Abdullahi voittaa vaalit.
Abdullahi lähentyisi Somaliaa ja suosii Somalimaan liittämistä Somaliaan liittovaltioon. Hänen arvellaan peruuttavan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Somalimaan solmittuja yhteistyösopimuksia. Niihin lukeutuvat satamakaupunki Berberaan tehdyt satamahankkeet sekä Yhdistyneiden arabiemiirikunnan sotilastukikohta.
Kumpikaan suomalaistaustainen ehdokas ei tosin ole vaalien ennakkosuosikki. Todennäköinen voittaja on solidaarisuuspuolueen ehdokas Musa Bihi. Hän tuki edellisten vaalien voittanutta puoluetoverian, istuvaa presidenttiä Ahmed Mohamed Mohamoudia.
EU antaa taloudellista tukea Somalimaan vaalien järjestämiseen. Päätös on kovin toisenlainen kuin vastaavanlaisen yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen antaneen Katalonian tapauksessa.
Myös Somalimaan vaalien yhteydessä on raportoitu valeuutisista. Hallitus on peruuttanut Kalsan TV -yhtiön toimiluvan valeuutissyytösten vuoksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
