

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Yksinkertainen ja edullinen elämä luonnon helmassa kiinnostaa – nuoret saksalaiset muuttavat joukolla Ruotsiin
Vuonna 2023 Ruotsiin muutti lähes 4 000 saksalaista ja sama tahti on jatkunut jo vuosia. Toimivan puutalon saa pilkkahintaan ja elämän laatua suurkaupunkien ulkopuolella ei edes voi mitata rahassa. Saattaisi toimia Suomessakin.
Saksa on toinen niistä maailman valtioista, joiden kansalaisilla on positiivisin kuva Ruotsista. (Se toinen on Kanada). Ei siis ole ihme, että nuoret saksalaiset ovat kääntäneet katseensa Ruotsin punaisiin tupiin kirkkaiden vesien äärellä.
Sosiaalisen median eri alustoilta löytyy saksalaisen Wiebke Jahnin hengentuotteita, joissa tämä jakaa kokemuksiaan uudesta elämästään Ruotsissa.
Pelkästään Jahnin Instagram-tilillä on kymmeniätuhansia seuraajia. Jotkut ovat tiettävästi jopa muuttaneet Ruotsiin somen ilosanoman puskemana.
”Kiinnostus Ruotsia kohtaan todella suurta”
– Saksalaiset ovat huolissaan maassa harjoitettavasta politiikasta ja taloudesta, englanniksi ilmiötä kutsutaan nimellä ”german angst”. Ihmisillä on kaipuu yksinkertaisempaan elämään, Jahn sanoo Dagens Nyheterissä.
Jahnin viisihenkisen perheen maastamuuttoa helpotti vuokra-asunnon lähtö alta ja omakotitalojen huikeat hinnat Saksanmaalla. Facebookista löytyi Västerbottenin Ruskselessä sijaitseva kelpo talo 175 000 kruunulla ja asia oli sillä selvä.
– Kiinnostus Ruotsia kohtaan on todella suurta, Jahn iloitsee.
”Paljon yksinkertaisia puutaloja”
Ruotsin kiinteistömarkkinoiden ainutlaatuisesta tilanteesta ja kruunun heikkoudesta on kirjoittanut muun muassa Süddeutsche Zeitung. Saksalaisten lisäksi myös hollantilaiset ovat vetäneet ostohousut jalkaansa ja marssineet kiinteistö silmissä kiiltäen kansankodin löytöapajille.
– Saksalaisittain hinnat ovat täällä erittäin edulliset, tontit ovat Saksassa paljon kalliimpia ja talot teknisesti monimutkaisempia, pohti Ruotsissa pitkän asunut Matthias Kamann Svenska Dagbladetissa jo vuosi sitten.
– Täällä on paljon yksinkertaisia puutaloja ja saksalaiset etsivät yksinkertaisuutta sekä luonnonläheisyyttä. Luksus ei ole tarpeen, riittää että homma toimii.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- luonnonläheisyys heikko kruunu kiinteistöjen hinnat Västerbotten Rusksäle German angst Wiebke Jahn Matthias Hamann edullinen asuminen yksinkertainen elämä unelma idylli puutalo valuutan arvo asuntojen hinnat Sosiaalinen media Some Työperäinen maahanmuutto Ruotsi Saksa maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Siirtolaispolitiikka on ajautumassa umpikujaan – turvapaikkakäsittelyn siirtämistä kolmanteen maahan aletaan selvittää myös Saksassa

Valtiovarainministeri Purra MT:n kolumnissaan: Suomen väestökehitys on ankeaa – ”Halpamaahanmuutto ei pelasta”

Komissio haluaa unioniin lisää maahanmuuttajia – kansalaiset paljolti toista mieltä

Jimmie Åkesson valoi uskoa ruotsalaisiin: ”Maan suunta on kääntynyt”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää