

LEHTIKUVA
Yksimielisyys Ruotsin yleisradion tulevaisuudesta hukkui riitaan rahasta ja riippumattomuudesta – porvarihallitus ja punavihreä oppositio täysin eri linjoilla
Ruotsissa on revennyt riita maan yleisradiotoiminnan suunnasta. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus haluaisi leikata kuluja ja luoda ”koko kansan” julkisen palvelun. Punavihreällä puolella on parkaistu muutosten vievän kohti autoritaarista yhteiskuntaa.
Ruotsin hallitus asetti viime vuonna parlamentaarisen komitean selvittämään maan yleisradiotoiminnan sääntelyä ja suuntaviivoja vuosille 2026–2033. Kyseisissä selvityksissä on perinteisesti ollut tarkoituksena taata riittävät resurssit ja ylläpitää yleisradiotoiminnan riippumattomuutta.
Suuret mediapoliittiset ratkaisut on Ruotsissa kautta poliittisen historian tehty konsensuksen hengessä. Traditio on nyt menossa päreiksi, sillä punavihreä oppositio ei ole hyväksymässä ruotsidemokraattien ja moderaattien johtaman porvarihallituksen muutosesityksiä.
Koko kansan yleisradio
Suurimmat erimielisyydet koskevat julkisen palvelun yhtiöiden rahoitusta. Vuodeksi 2024 SVT, Ruotsin radio ja opetusohjelmia tuottava sekä hankkiva UR saivat rahoitusta yhteensä 9,1 miljardia kruunua (780 miljoonaa euroa).
Suomen Ylen määräraha on 595 miljoonaa euroa vuodeksi 2024.
Ruotsidemokraattien mukaan yleisradiomaksua on laskettava nykyisestä 1 200 kruunusta vuodessa. Toinen oppositiota erityisesti suivaannuttavista linjauksista on se, että yleisradion on luovuttava monikulttuurisesta linjauksesta ja keskityttävä ”koko kansaan”.
Esitys julki ensi viikolla
Komiteassa on ollut puolueiden välisiä erimielisyyksiä joukkoirtisanomisiin johtavien säätöjen lisäksi julkisen palvelun riippumattomuudesta.
Suurimmat parkaisut ovat kertoneet kansankodin olevan matkalla ”kohti autoritaarista yhteiskuntaa”.
Selvitys Ruotsin yleisradion kohtalosta on tarkoitus jättää kulttuuriministerille maanantaina 13. toukokuuta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- autoritaarinen yhteiskunta Långsiktiga villkor för ett hållfast och oberoende public service punavihreä oppositio Ruotsin porvarihallitus julkinen rahoitus parlamentaarinen komitea julkinen palvelu konsensus UR SR Ruotsin yleisradio Mediapolitiikka SVT Säästöt Ruotsidemokraatit leikkaukset Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen budjettia on leikattava – ”Huonosti valvottu ja löysästi jaettu julkinen raha on minkä tahansa organisaation kirous”

Mediapomo: Yle on yksi syy kotimaisen median ahdingolle

Päivän pointti: Ylen juttuihin päätyy toistuvasti haastateltavia, jotka lähemmässä tarkastelussa paljastuvat vasemmistopoliitikoiksi tai turvapaikka-aktivisteiksi

Yle kehysti Suomen ja Unkarin “pahiksiksi” otsikossaan – somen käyttäjät antoivat Ylelle yhteisöhuomautuksen

Analyysi: Ylen hallitukseen kuuluu Matti Apusen lisäksi Mikko Alatalo, ja heidän molempien pitäisi valvoa tiukasti Ylen johtoa – mutta käykin juuri päinvastoin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää