Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Syksyllä 2021 Tanskan eduskunta lähetti fregatti Esbern Snaren Guineanlahdelle merirosvouksen vastaiseen operaatioon. Fregatti onnistuikin löytämään yhden merirosvojen käyttämän moottoriveneen Nigerian rannikon edustalta.
Merirosvot eivät antautuneet suosiolla, vaan alusten välillä syntyi tulitaistelu, jonka voittajaksi selviytyivät tanskalaisfregatin lähettämät, raskailla konekivääreillä aseistetut kumiveneet. Tanskalaiset ottivat kiinni neljä merirosvoa, joista yksi oli haavoittunut tulitaistelussa niin pahasti, että hänen jalkansa jouduttiin amputoimaan polven yläpuolelta tanskalaisfregatin sairasosastolla.
Tanskalaiset päästivät kolme ehjinä säilynyttä merirosvoa vapaiksi, koska Tanskalla ei ollut sopimusta Guineanlahden rannikkovaltioiden kanssa merirosvojen asettamisesta oikeuden eteen siellä. Vapauttamisesta päätti silloinen oikeusministeri Nick Hækkerup (sdp), kertoo Tanskan yleisradioyhtiö DR.
Oikeusministerin mukaan oli järkevämpää hankkiutua eroon merirosvoista heti kuin tuoda heidät Tanskaan tuomittaviksi, koska olisi olemassa riski, että he anoisivat turvapaikkaa, jolloin heitä ei ehkä voitaisi poistaa maasta ikinä.
Tanskalaiset tunsivat kuitenkin olevansa vastuussa jalkansa menettäneestä merirosvosta, joten Lucky-niminen nigerialainen tuotiin Tanskaan saamaan hoitoa ja tuomittavaksi. Oikeudessa hänen todettiin syyllistyneen tanskalaisten sotilaiden hengen vaarantamiseen, mutta hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen, koska muutkin merirosvot olivat selvinneet rangaistuksetta.
Vuoden 2023 alussa 40-vuotias Lucky päätti anoa turvapaikkaa Tanskasta. Sitä ennen hän oli sanonut haluavansa vain jalkaproteesin, jotta voi palata perheensä luo Nigeriaan. Mutta sitten hän alkoi miettiä, että elämä yksijalkaisena Nigeriassa on liian raskasta.
– Afrikassa pitää tehdä kovasti töitä selviytyäkseen, ja minä en kykene siihen nyt, Lucky selitti.
Nyt Lucky on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma, kertoo B.T. -lehti. Kotoutumissuunnitelmaan sisältyy tanskan kielen opettelua ja työelämävalmiuksien parantamista. Tavoitteena on saada Lucky mukaan työelämään siitä huolimatta, että hänellä on vain yksi jalka. Lisäksi Luckylle määritellään tiettyjä kotoutumistavoitteita, joiden täyttäminen on tukien saamisen ehtona.
Tanskan kansanpuolueen kansanedustaja Mikkel Bjørn pitää täysin järjettömänä, että Tanska tarjoaa kotouttamista henkilölle, joka on yrittänyt tappaa tanskalaisia sotilaita ja jonka erikoisosaaminen liittyy merirosvoukseen. Hän ei usko, että Lucky kykenee tulemaan hyödylliseksi osaksi tanskalaista yhteiskuntaa.
– Hänelle pitäisi tarjota vain menolippu Nigeriaan, kansanedustaja Mikkel Bjørn sanoo.
Tanskan kansanpuolue kritisoi aikoinaan jo sitä, että nigerialaismerirosvo tuotiin Tanskaan tuomittavaksi. Kansanedustaja Peter Kofod oli sitä mieltä, että fregatin lähettäminen merirosvouksen vastaiseen operaatioon oli virhe, koska mahdollisten vankien käsittelyä ei oltu etukäteen mietitty. Kansanpuolue oli tosin itsekin mukana äänestämässä fregatin lähettämisen puolesta, minkä Kofod pistää puolueen aiemman johdon vastuuttomuuden piikkiin.
Fregatti Esbern Snaren operaatio Guineanlahdella maksoi tanskalaisille veronmaksajille non 80 miljoonaa kruunua eli 11 miljoonaa euroa. Luckyn tuominen Tanskaan hoidettavaksi aiheutti noin 4,2 miljoonan kruunun kustannukset, joihin ei ole vielä laskettu jalkaproteesin ja kotouttamisen kustannuksia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tappajien ja räjäyttäjien värvääminen Ruotsista Tanskaan saattaa nyt olla loppumassa, kun poliisi pidätti tunnetun jengirikollisen Dubaissa. Alaikäisten palkkamurhaajien rekrytointi maasta toiseen on saanut erityisesti tanskalaiset poliitikot kertomaan todellisen ja synkän käsityksensä Ruotsista. Jengien taistelu huumereviireistä jatkunee entiseen malliin.
Ruotsalaislasten värvääminen tehtailemaan törkeitä rikoksia Juutinrauman sillan toiselle puolen on saanut tanskalaisviranomaisten kupit nurin. Ratkaisua etsitään nyt yhteistuumin. Päällimmäisinä keinoina ovat tietojen vaihdon lisääminen sekä digialustoilta vaadittava velvollisuus karsia rikollinen sisältö palveluistaan.
Tanskan oikeusministerin mielestä Ruotsissa on vallalla ”totaalisen sairas ja masentava väkivallan kulttuuri” sikä sitä omaan maahan haluta. Ruotsista Tanskaan keikkailevat palkkamurhaajat on pysäytettävä ja yhteisiä käytännön toimia etsitään ensi viikolla maiden oikeusministerien tapaamisessa.
Kansallismieliset puolueet ovat käyneet voitosta voittoon lähes kaikissa Euroopan viimeaikaisissa vaaleissa. Media ja eliitti näkevät maahanmuuttokriittisten voimien nousussa kauhut kaikkialla ja mustamaalaavat muutosta mielin määrin. Eliitti on haluton keskustelemaan taloudellisista, sosiaalisista ja poliittisista syistä, jotka ovat kansallismielisten voimien nousun taustalla.
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä valtamedian intoa tarjota maahanmuuttoa ratkaisuksi kaikkiin ongelmiin.
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Kansanedustaja Miko Bergbom tyrmää SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppuraisen yhteisvelka-avauksen koskien puolustusmenojen rahoittamista.
Lue lisää
