

Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet ”opiskelijat” syyttivät rajaviranomaisia rasismista, kun he joutuivat odottamaan vuoroaan Ukrainan ja Puolan rajalla.
YK:n pakolaiskomissaari vyöryttää taas vastuuta Euroopalle: ”Kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun”
Eurooppa on avannut rajansa Venäjän hyökkäystä pakeneville. Miljoonien ihmisten saapuminen asettaa valtiot vaikeiden päätösten eteen, mutta Eurooppa majoittaa omat pakolaisensa. Sitten valtioiden ja kansalaisten kantokyvyn rajat alkavatkin tulla vastaan.
Lähes kolme miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Puolaan heistä on tullut yli puolitoista miljoonaa. Huomattava osa pakolaisista on jatkanut muualle Eurooppaan niin Puolasta, Unkarista, Slovakiasta kuin Moldovastakin.
Kaikki eivät halua Lähi-idästä tulevia
YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi vieraili äskettäin Puolassa ja ylisti myöhemmin sitä, kuinka pakolaisten avustaminen sujui sekä organisaatioiden osalta, että yksityisten ihmisten humaanisen avun myötä.
– Mielestäni tällä hetkellä Eurooppa tajuaa, että sodalla ja pakolaisuudella on yhteys ja että valtiot voivat joutua ottamaan vastaan suuria pakolaisjoukkoja. Tärkeintä on ymmärtää, että tarvitsemme toistemme tukea, kukaan ei selviä tästä yksin, Grandi sanoi SVT:n lähetyksessä.
Grandin mukaan aiemmissa pakolaisaalloissa on ollut hankaluuksia saada tiettyjä Euroopan maita avaamaan rajojaan pakolaisille – erityisesti Lähi-idästä, Syyriasta tai Afganistanista tulleille.
– Viestini on, että kaikki pakolaiset jakavat samat kokemukset ja kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun.
Eurooppa ei voi majoittaa kaikkia
Grandin lausunnot ovat saaneet ainakin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvissa piireissä reaktioita, joissa painotetaan, ettei Eurooppa voi olla ainoa alue koko maapallolla, jonne suunnataan, kun kotiseudun asiat ovat pielessä.
Näin erityisesti nyt, kun arjen kustannukset ovat Venäjän hyökkäyksen seurauksena nousemassa yli perusveronmaksajien kantokyvyn ja välttämättömyydetkin saattavat joutua jossain vaiheessa kortille.
Maailman pakolaisista (82 miljoonaa) suurin osa pakenee kriisivaltion sisällä (48 miljoonaa) tai suuntaa naapurimaahan (26,4 miljoonaa). Turvapaikanhakijoita on 4,1 miljoonaa. Tämä oli tilanne ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Luvut voivat vielä kasvaa dramaattisesti, jos Ukrainan ja Venäjän viljanvienti loppuu kokonaan ja Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa puhkeaa nälkämellakoita.
”Mitä on solidaarisuus ja mitä röyhkeys”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on Twitterissä puuttunut pakolaisryhmien keskinäisiin väleihin, jotka pakolaismäärien kasvaessa ja vastaanottajamaiden resurssien huvetessa saattavat kiristyä. Myös kohdemaa saattaa joutua kuulemaan kunniansa.
Miksi Lähi-idästä tai Afrikasta lähtöisin oleva henkilö ylipäätänsä hakee "turvapaikka" Euroopan alueelta? Eikö olisi luontevaa, että hän hakee turvapaikkaa Lähi-idästä tai Afrikasta. Ja taas vastaavasti Euroopasta lähtöisin oleva henkilö, hakee turvapaikkaa Euroopasta.
— Hannu Saloranta (@HannuSaloranta) March 14, 2022
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hannu Saloranta viljanvienti nälkämellakat valtion kantokyky YK:n pakolaiskomissaari vehnä Ukrainan sota Venäjän hyökkäys Moldova Filippo Grandi Lähi-itä Saudi-Arabia Riikka Purra Unkari Slovakia Puola Turvapaikanhakijat Kiina Afganistan pakolaiset Syyria
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mitä ihmettä? Suomalainen media vihjailee valkoisen pakolaisen auttamisen olevan rasismia (video)

Ukrainalaispakolainen raiskattiin vastaanottokeskuksessa Saksassa

PS-kansanedustajat: Ukrainan evakkoja ja vuotta 2015 ei voi verrata toisiinsa (video)

Miksi nallekarhua puristavaan pakolaislapseen suhtaudutaan eri tavalla kuin bodattuihin korstoihin? Halla-aho kertoo

Tavio: Muita siirtolaisia ei pidä päästää Suomeen ukrainalaisten siivellä
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää