

Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet ”opiskelijat” syyttivät rajaviranomaisia rasismista, kun he joutuivat odottamaan vuoroaan Ukrainan ja Puolan rajalla.
YK:n pakolaiskomissaari vyöryttää taas vastuuta Euroopalle: ”Kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun”
Eurooppa on avannut rajansa Venäjän hyökkäystä pakeneville. Miljoonien ihmisten saapuminen asettaa valtiot vaikeiden päätösten eteen, mutta Eurooppa majoittaa omat pakolaisensa. Sitten valtioiden ja kansalaisten kantokyvyn rajat alkavatkin tulla vastaan.
Lähes kolme miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Puolaan heistä on tullut yli puolitoista miljoonaa. Huomattava osa pakolaisista on jatkanut muualle Eurooppaan niin Puolasta, Unkarista, Slovakiasta kuin Moldovastakin.
Kaikki eivät halua Lähi-idästä tulevia
YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi vieraili äskettäin Puolassa ja ylisti myöhemmin sitä, kuinka pakolaisten avustaminen sujui sekä organisaatioiden osalta, että yksityisten ihmisten humaanisen avun myötä.
– Mielestäni tällä hetkellä Eurooppa tajuaa, että sodalla ja pakolaisuudella on yhteys ja että valtiot voivat joutua ottamaan vastaan suuria pakolaisjoukkoja. Tärkeintä on ymmärtää, että tarvitsemme toistemme tukea, kukaan ei selviä tästä yksin, Grandi sanoi SVT:n lähetyksessä.
Grandin mukaan aiemmissa pakolaisaalloissa on ollut hankaluuksia saada tiettyjä Euroopan maita avaamaan rajojaan pakolaisille – erityisesti Lähi-idästä, Syyriasta tai Afganistanista tulleille.
– Viestini on, että kaikki pakolaiset jakavat samat kokemukset ja kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun.
Eurooppa ei voi majoittaa kaikkia
Grandin lausunnot ovat saaneet ainakin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvissa piireissä reaktioita, joissa painotetaan, ettei Eurooppa voi olla ainoa alue koko maapallolla, jonne suunnataan, kun kotiseudun asiat ovat pielessä.
Näin erityisesti nyt, kun arjen kustannukset ovat Venäjän hyökkäyksen seurauksena nousemassa yli perusveronmaksajien kantokyvyn ja välttämättömyydetkin saattavat joutua jossain vaiheessa kortille.
Maailman pakolaisista (82 miljoonaa) suurin osa pakenee kriisivaltion sisällä (48 miljoonaa) tai suuntaa naapurimaahan (26,4 miljoonaa). Turvapaikanhakijoita on 4,1 miljoonaa. Tämä oli tilanne ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Luvut voivat vielä kasvaa dramaattisesti, jos Ukrainan ja Venäjän viljanvienti loppuu kokonaan ja Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa puhkeaa nälkämellakoita.
”Mitä on solidaarisuus ja mitä röyhkeys”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on Twitterissä puuttunut pakolaisryhmien keskinäisiin väleihin, jotka pakolaismäärien kasvaessa ja vastaanottajamaiden resurssien huvetessa saattavat kiristyä. Myös kohdemaa saattaa joutua kuulemaan kunniansa.
Miksi Lähi-idästä tai Afrikasta lähtöisin oleva henkilö ylipäätänsä hakee "turvapaikka" Euroopan alueelta? Eikö olisi luontevaa, että hän hakee turvapaikkaa Lähi-idästä tai Afrikasta. Ja taas vastaavasti Euroopasta lähtöisin oleva henkilö, hakee turvapaikkaa Euroopasta.
— Hannu Saloranta (@HannuSaloranta) March 14, 2022
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hannu Saloranta viljanvienti nälkämellakat valtion kantokyky YK:n pakolaiskomissaari vehnä Ukrainan sota Venäjän hyökkäys Moldova Filippo Grandi Lähi-itä Saudi-Arabia Riikka Purra Unkari Slovakia Puola Turvapaikanhakijat Kiina Afganistan pakolaiset Syyria
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mitä ihmettä? Suomalainen media vihjailee valkoisen pakolaisen auttamisen olevan rasismia (video)

Ukrainalaispakolainen raiskattiin vastaanottokeskuksessa Saksassa

PS-kansanedustajat: Ukrainan evakkoja ja vuotta 2015 ei voi verrata toisiinsa (video)

Miksi nallekarhua puristavaan pakolaislapseen suhtaudutaan eri tavalla kuin bodattuihin korstoihin? Halla-aho kertoo

Tavio: Muita siirtolaisia ei pidä päästää Suomeen ukrainalaisten siivellä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää