Jussi Niinistö: Yhteisymmärrys puolustusrahoista
Puolustuksen pitkän aikavälin haasteita pohtinut parlamentaarinen selvitysryhmä, jossa sain yhdessä Tom Packalénin kanssa olla mukana, on päättänyt työnsä.
Ryhmän kanta on, että puolustusmateriaalin hankintaan on suunnattava lisärahoitusta vuodesta 2016 alkaen. Lisäys olisi aluksi 50 miljoonaa euroa, ja määräraha kasvaisi asteittain 150 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi summiin tehtäisiin indeksikorotukset. Näkemys vastaa puolustushallinnon käsitystä puolustusvoimien rahoitustarpeesta.
Myöhemmin on erikseen linjattava ilma- ja merivoimien 2020-luvun suurista materiaalihankinnoista, kuten Hornetien korvaamisesta. Asiat on otettava valmisteluun ensi vaalikaudella, mutta päätöksiä tehdään vasta sitä seuraavalla.
Ymmärrystä määrärahojen korottamiselle löytyi yli hallitus-oppositiorajojen.
Ukrainan kriisi avitti vanhat puolueet huomaamaan, että omasta puolustuksestamme on huolehdittava, vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistukaan sotilaallista uhkaa. Vain äärimmäinen vasemmisto vastusti lisärahoja. On hyvä, että näin suuressa kansallisessa kysymyksessä saavutetaan laaja parlamentaarinen konsensus.
Perussuomalaiset olisi maanpuolustukseen myötämielisesti suhtautuvana puolueena ollut valmis suurempaankin korotukseen ja nopeammalla aikataululla. Selvitysryhmän lopputulema on kuitenkin kohtuullinen kompromissi, jonka kanssa voi elää. Koko prosessia voi pitää voittona puolueemme murtumattomalle peruslinjalle.
Lisärahoitus puolustusvoimille tulee todelliseen tarpeeseen, sillä tällä vaalikaudella tehdyt leikkaukset ovat olleet vastuuttoman suuria. Selvitysryhmän esitys toisi puolet leikkauksista takaisin. Rahalla hankitaan etenkin maavoimille materiaalia vanhenevan tilalle.
Mikäli määrärahoja ei nosteta, ei puolustusvoimat pysty huolehtimaan tehtävistään. Resurssien riittämättömyys alkaa näkyä viimeistään vuosikymmenen lopulla. Sen jälkeen olisi pakko pohtia puolustuksemme peruspilareista – yleisestä asevelvollisuudesta, koko maan puolustamisesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta – tinkimistä.
Vasemmistoliiton eriävän mielipiteen lisäksi Vihreät jätti raporttiin lausuman, jonka mukaan sodan ajan joukkoja tulisi pienentää. Niiden vahvuutta vähennetään ensi vuonna puolustusvoimauudistuksen myötä 350 000:sta 230 000 sotilaaseen. Pudotus on siis jo nyt roima, ja tätä pienemmällä joukolla Suomen kokoisen maan puolustaminen olisi kauniisti sanottuna hankalaa.
Selvitys sai punavihreiltä poliitikoilta kritiikkiä siitä, että se sitoo seuraavan eduskunnan ja hallituksen käsiä. Tämä ei pidä paikkansa. Nyt on saatu aikaan laaja yhteisymmärrys puolustusvoimien tulevasta rahoitustarpeesta, mutta varsinaiset päätökset asiassa tehdään vasta hallitusneuvotteluissa. Tulevissa eduskuntavaaleissa äänestetään siis myös puolustuksemme tulevaisuudesta.
JUSSI NIINISTÖ
Kirjoittaja on kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää