Jussi Niinistö: Yhteisymmärrys puolustusrahoista

Puolustuksen pitkän aikavälin haasteita pohti­nut parlamentaarinen selvitysryhmä, jossa sain yhdes­sä Tom Packalénin kanssa olla mukana, on päättänyt työnsä.

Ryhmän kanta on, että puolustusmateriaalin hankin­taan on suunnattava lisärahoitusta vuodesta 2016 alka­en. Lisäys olisi aluksi 50 miljoonaa euroa, ja määräraha kasvaisi asteittain 150 miljoonaan vuoteen 2020 men­nessä. Lisäksi summiin tehtäisiin indeksikorotukset. Näkemys vastaa puolustushallinnon käsitystä puolus­tusvoimien rahoitustarpeesta.

Myöhemmin on erikseen linjattava ilma- ja meri­voimien 2020-luvun suurista materiaalihankinnoista, kuten Hornetien korvaamisesta. Asiat on otettava val­misteluun ensi vaalikaudella, mutta päätöksiä tehdään vasta sitä seuraavalla.

Ymmärrystä määrärahojen korottamiselle löytyi yli hallitus-oppositiorajojen.

Ukrainan kriisi avitti vanhat puolueet huomaamaan, että omasta puolustuksestamme on huolehdittava, vaik­ka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistukaan sotilaallista uhkaa. Vain äärimmäinen vasemmisto vastusti lisäraho­ja. On hyvä, että näin suuressa kansallisessa kysymyk­sessä saavutetaan laaja parlamentaarinen konsensus.

Perussuomalaiset olisi maanpuolustukseen myötämielisesti suhtautuvana puolueena ollut valmis suurempaankin korotukseen ja nopeammalla aikatau­lulla. Selvitysryhmän lopputulema on kuitenkin koh­tuullinen kompromissi, jonka kanssa voi elää. Koko pro­sessia voi pitää voittona puolueemme murtumattomalle peruslinjalle.

Lisärahoitus puolustusvoimille tulee todelliseen tarpeeseen, sillä tällä vaalikaudella tehdyt leikkaukset ovat olleet vastuuttoman suuria. Selvitysryhmän esi­tys toisi puolet leikkauksista takaisin. Rahalla hankitaan etenkin maavoimille materiaalia vanhenevan tilalle.

Mikäli määrärahoja ei nosteta, ei puolustusvoimat pysty huolehtimaan tehtävistään. Resurssien riittämät­tömyys alkaa näkyä viimeistään vuosikymmenen lopul­la. Sen jälkeen olisi pakko pohtia puolustuksemme pe­ruspilareista – yleisestä asevelvollisuudesta, koko maan puolustamisesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudes­ta – tinkimistä.

Vasemmistoliiton eriävän mielipiteen lisäksi Vihreät jätti raporttiin lausuman, jonka mukaan sodan ajan joukkoja tulisi pienentää. Niiden vahvuutta vähen­netään ensi vuonna puolustusvoimauudistuksen myötä 350 000:sta 230 000 sotilaaseen. Pudotus on siis jo nyt roima, ja tätä pienemmällä joukolla Suomen kokoisen maan puolustaminen olisi kauniisti sanottuna hankalaa.

Selvitys sai punavihreiltä poliitikoilta kritiikkiä siitä, että se sitoo seuraavan eduskunnan ja hallituksen käsiä. Tämä ei pidä paikkansa. Nyt on saatu aikaan laaja yh­teisymmärrys puolustusvoimien tulevasta rahoitustar­peesta, mutta varsinaiset päätökset asiassa tehdään vas­ta hallitusneuvotteluissa. Tulevissa eduskuntavaaleissa äänestetään siis myös puolustuksemme tulevaisuudesta.

JUSSI NIINISTÖ
Kirjoittaja on kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.