Matti Matikainen
Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat yhdet tärkeimmistä perussuomalaisten historiassa. Valmistautuminen on jo aloitettu, vaikka vaaleihin on vielä melkein vuosi aikaa.
– Eduskuntavaaleihin panostetaan vahvasti. Koska kyseessä ovat hyvin piirikohtaiset vaalit, on piirien saatava puolueelta riittävä tuki. Puolueen ohjelmatyö on jo aloitettu ja suunnitelmat sekä strategia piirien tukemiseksi valmisteilla. Valtakunnallinen strategia valmistuu varmasti jo syksyllä, kertoo puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Ehdokasasettelu, joka perussuomalaisilla on kaksiportainen, on parhaillaan käynnissä. Ensimmäisen vaiheen piirikohtainen jäsenäänestys päättyi sunnuntaina 22. kesäkuuta. Jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella puolueen jäsenellä oli mahdollisuus valita omasta piiristään enintään kolme suosikkiehdokasta. Jäsenäänestyksen kautta valitaan enintään puolet ehdokkaista, poislukien istuvat kansanedustajat, jotka ovat listalla automaattisesti.
Loput paikoista päättävät piirit yhteistyössä puoluetoimiston ja puoluehallituksen kanssa, jotka neuvovat piirejä ehdokkaiden valinnassa esimerkiksi potentiaalisten alueellisten ääniharavien kohdalla. Vastuu ehdokasasettelusta on kuitenkin piireillä.
Piirit asettavat usein työvaliokunnan tai delegoivat vastuun piirihallitukselle, ettei ehdokasasettelun takia tarvitse pitää ylimääräisiä kokouksia. Istuvat kansanedustajat, jotka itse niin haluavat, pääsevät listalle automaattisesti, ellei sitten puoluehallitus jostain syystä päätä käyttää 1/4-veto-oikeuttaan yksittäisten ehdokkaiden kohdalla. Puoluehallituksella on viimeisiin päiviin saakka mahdollisuus vaikuttaa siihen, onko ehdokas listalla vai ei, jos esimerkiksi saadaan yllättävää tietoa ehdokkaan sopimattomasta käytöksestä. Listat on jätettävä 10. maaliskuuta mennessä.
– Tultuaan valituksi on ehdokkaan tehtävä alkaa etsiä omaa tukiryhmäänsä ja miettiä vaalikampanjaansa parhaan äänestystuloksen saavuttamiseksi. Jäsenäänestyksen ehdokkaista suurin osa on tullut paikallisyhdistyksiltä, joten heillä on jo automaattisesti paikallisyhdistyksen tuki takanaan, Slunga-Poutsalo kertoo.
Tavoitteiden pitää joka vaaleissa olla korkealla. Vähimmäistavoite vuoden 2015 eduskuntavaaleissa on kansanedustajien määrän säilyttäminen nykytasollaan, mutta paikkojen lisääminenkin on tähtäimessä.
– Olisihan se hienoa, jos vaalien jälkeen olisimme Suomen suurin eduskuntapuolue, mutta se ei tule ilmaiseksi. Sellaisen tavoitteen saavuttaminen vaatii todella paljon työtä niin jäsenistöltä, jäsenyhdistyksiltä kuin itse puolueeltakin, Slunga-Poutsalo painottaa.
– Eduskuntavaalit on joukkuepeliä, joten yhteistyöhön on panostettava erityisesti. Kenenkään yksittäisen ehdokkaan oma etu ei saa olla ensisijalla, vaan kaikkien on toimittava yhteistyössä puolueen ja aatteen hyväksi. Silloin meitä ei pidättele mikään.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9/2014 -lehdessä.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
