Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime päivinä jälleen vihjannut aikeistaan pyrkiä saamaan rauha Ukrainaan. Myös tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi äskettäin, että hän suhtautuu Ukrainan tilanteeseen toiveikkaasti ja arvioi Trumpin rustaavan sopimusta.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa dosentti Markku Ruotsila arvioi, että Trump tulee esittämään sekä Venäjälle että Ukrainalle realistisen tilanneskenaarion, johon sisältyy lupaus paremmasta. Kyseessä olisi siis ikään kuin tarjous, josta ei voi kieltäytyä.
– Trump uhkailee ja painostaa. Hän kertoo venäläisille kulissien takana, että jos ette suostu neuvotteluihin ja rauhaan, niin sitten annan Ukrainalle niin paljon aseita ja muuta tukea, että ette voi sellaista kuvitellakaan. Sen sijaan Ukrainaa ei juurikaan tarvitse enää painostaa. Se on jo sovittu se puoli.
Länsi saattaa iskeä Venäjän öljykauppaan
Ruotsila arvioi Trumpin käyttävän myös energiapolitiikan vipuvartta, jota Yhdysvaltain edellinen hallinto ei suostunut käyttämään.
– Eli siinä keskiössä varmaankin on öljy. Saudi-Arabian ja muidenkin OPEC-maiden kanssa sovitaan siitä, että öljyn hintaa lasketaan, jolloin Venäjältä menee tulot. Samanaikaisesti Trumpin presidentin asetuksilla Yhdysvaltojen öljyntuotanto ja kaasun tuotanto moninkertaistetaan ja maailmanmarkkinat täytetään Yhdysvaltojen öljyllä, ja niin edelleen. Ja sitten päälle tulee vielä yhtä aikaa Trumpin arvaamattomuus ja hullun pommimiehen taktiikka.
Professori Kari Liuhto on samoilla linjoilla Ruotsilan kanssa. Liuhtola toteaa, että toistaiseksi lännellä on ollut vaikeuksia iskeä Venäjän talouden kannalta kaikkein tärkeimpään asiaan eli Venäjän öljynvientituloihin.
– Öljy muodostaa noin puolet Venäjän kaikista vientituloista. Ja Venäjä on yllättävän riippuvainen vientituloista. Ja tähän saakka me olemme seuranneet varjolaivastoa. Se on hieman verrannollista siihen, että jos sinulla olisi talossa muurahaisongelma, niin alkaisit ottaa pois yhtä muurahaista kerrallaan.
– Tähän saakka me ollaan katsottu laivoja ja tankkereita, vaikka pitäisi keskittyä niihin muurahaispesiin eli öljyn vienti- ja tuontisatamiin lännessä, ja tässä Yhdysvallat voi tehdä todella paljon. Eli jos Trump vaikka uhkaa, että hän laittaa saartoon ne satamat, jotka suoraan tai epäsuorasti ottavat venäläistä öljyä vastaan, siis sanktiota sinne. Eli pankkitoiminta loppuu, ja siinä tulisi sellainen pakote, että tämä on ehkä aseitakin vahvempi työkalu. Ja kyllä Trump yrittää saada rauhaa.
Ukrainan Nato-jäsenyys lykkääntynee
Mutta mikä tulisi olemaan rauhan sisältö ja sen ehdot? Venäjä on sotinut Ukrainassa jo lähes kolme vuotta – mutta Ukraina on kestänyt taistella vastaan. Monet venäläiset sotabloggarit ovat raivoissaan ja väittävät jo nyt, että Venäjä ei ole saavuttanut tavoitteitaan: Ukrainan armeijaa ei ole lyöty, ja Venäjä ei saanut niitä alueita, joita haluttiin. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vielä vallassa.
Ruotsila arvioi, että nykyiset rintamalinjat määrittelevät rajan – mutta ratkaisua voidaan vielä neuvotella.
– Se voi hyvin olla näin. Trump on julkisesti sanonut vain, että lähtökohtana rauhaa tavoitellaan. Ei siis sodan jatkamista. Ja lähtökohdan rauhanteossa täytyy olla se, että itsenäinen, suvereeni ja vapaa Ukraina säilyy, mutta siitä muotoilusta puuttuu kaikki maininta rajoista ja muista yksityiskohdista, eli niistä voidaan vielä neuvotella.
Presidentti Zelenskyi on toistuvasti puhunut Ukrainan tulevasta Nato-jäsenyydestä, mutta tälle ei ole saatu varauksetonta tukea Natossa. Liuhto katsookin, ettei jäsenyys tule olemaan realismia ainakaan lähitulevaisuudessa.
– Jos nyt lähdetään siitä, mikä on mahdollisempaa, eli että Ukrainasta tulee EU:n jäsen ensi vuosikymmenellä. Nyt mielestäni tärkeintä olisivatkin toimivat bilateraaliset turvatakuut. Ongelmana on, että jos tehdään huono rauha, tämä sota toistuu, ja se ei ole kenenkään etu. Ja itse asiassa se voisi olla jopa Putinin ajatusmalli, että hän haluaa epämääräisen rauhan ja hänen sotakoneistonsa koko ajan jyllää 2-3 vuotta, ja sitten hän yllättää vielä koko lännen tai ainakin Euroopan.
Valtataistelu kytee Venäjällä
Jos ja kun Trump ja Putin pääsevät diiliin rauhasta, miten uusi tilanne vaikuttaisi Suomeen? Neuvottelupöydissä Suomi ei ole mukana, mutta lähialueemme strateginen tilanne silti muuttuu.
Liuhto katsoo, että kun Ukraina myöhemmin nousee – tavalla tai toisella – ja integroituu länteen, Venäjällä alkaa pikkusotien ja pysyvän diktatuurin aika.
– Venäjä on meidän naapuri. Jossain kohtaa Venäjällä alkaa todella valtataistelu, ja mihin se sitten tulee päättymään? Onko se Putinin elinaikana? Tai jos Putin kuolee nopeasti, jolloin ei ole pystytty tekemään seuraajan valintaa etukäteen, niin seuraus on, että meidän on Suomessa pakko alkaa panostaa vielä enemmän turvallisuuteen.
Presidentti Sauli Niinistö varoitteli jo aiemmin suomalaisia varautumaan ”ilkeyksiin”. Liuhto viittaa Leniniin yhdistettyyn sitaattiin: “Kokeile pistimellä. Jos on pehmeää, työnnä. Jos vastassa on kovaa, vetäydy.”
– Meidän pitää olla nyt yhtenäinen ja kova, koska muuten me saadaan isompi sota tästä vielä aikaiseksi.
Paine kasvaa puolustusmenojen nostamiseen
Presidentti Trump on patistellut kaikkien Nato-maiden johtoa nostamaan puolustusmenoja, ja nyt vaatimuksista on tulossa konkretiaa.
Naton jäsenenvaltioiden tähänastinen tavoite, eli puolustusmäärärahojen osuudeksi bruttokansantuotteesta vähintään 2 prosenttia, on nousemassa jatkossa.
Liuhto muistuttaa 2 prosentin olevan rauhan ajan luku.
– Kuuban kriisin aikana senaikaiset Nato-maat kuluttivat puolustukseen 4 prosenttia omasta BKT:staan, eli nyt pitää mennä ehdottomasti siihen suuntaan. Eli se vaikuttaa tietenkin meidän valtion menoihin. On myös muistettava, että Yhdysvallat on Suomen tärkein vientikumppani.
Ajatus Nato-maiden puolustusrahojen kasvattamisesta ei ole uusi. Ruotsila sanoo, että jo aikoinaan presidentti George W. Bush ja myöhemmin Barack Obama patistivat Euroopan maita kasvattamaan puolustusmenojaan.
– Niinä vuosina Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta kukaan ei suostunut. Obamakin puhui eurooppalaisista Nato-maista pummeina ja vapaamatkustajina, mutta se ei tuonut tulosta. Trumpin keinoilla tuli tulosta. Ja sitten vielä Ukrainan sota herätti useampia maita ja niiden johtajia. Mutta nythän Trump puhuu jopa viidestä prosentista.
Katso Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uusi jakso tästä.
