Yhdysvallat on uhannut nostaa 25 prosentin autotullit EU:lle, elleivät Iso-Britannia, Ranska ja Saksa (E3-maat) luovu Iranin ydinohjelmasopimuksesta ja liity mukaan kauppasaartoon. EU puolestaan tarvitsee pienen ihmeen voidakseen taivutella Iranin johdon takaisin ohjelman pariin.
Yhdysvallat irtautui Iranin sopimuksesta keväällä 2018. Yhdysvallat on latonut talouspakotteita Iranille. Tavoitteena on, ettei Iran kehittäisi ydinasetta.
Iran on alkanut toistuvasti laiminlyödä sopimusta. Se asettaa EU:n hankalaan tilanteeseen, koska unioni haluaisi Iranin pysyvän ohjelmassaan.
Autotullit ulkopolitiikan estradille
Yhdysvallat on tämän tästä uhonnut nostaa autotulleja EU:lle. Aiemmin kiista on liittynyt kauppajännitteisiin. Yhdysvallat haluaisi EU:n hyväksyvän yhdysvaltalaiset maataloustuotteet unionin markkinoille. Ranska vastustaa tätä erityisen kiivaasti.
Yhdysvaltain ja Kiinan saavuttama pieni aselepo kauppasodassaan voi johtaa Yhdysvaltojen kauppasodan eskaloitumiseen EU:ta vastaan.
Yhdysvallat käyttää autotulliuhkausta nyt ensi kertaa ulkopoliittisessa kysymyksessä.
EU kenties käynnistänyt kiistanratkaisumenettelyn
EU on käynnistänyt Iranin sopimuksesta kiistanratkaisumenettelyn, joka voi johtaa koko sopimuksen kaatumiseen. Menettely tulee käynnistää, jos jokin sopimuksen osapuoli on rikkonut sopimuksen ehtoja.
EU siis myöntää Iranin laiminlyöneen sopimusta, mutta kiistanratkaisumenettelyn alkamisajankohta on aiheuttanut hämmennystä. Menettelyssä 15 ensimmäisen vuorokauden jälkeen tarkistetaan sopimuksen noudattaminen tai noudattamatta jättäminen. Tämän jälkeen sopimuksen voimassaoloa tarkistetaan ulkoministerien tasolla seuraavien 15 vuorokauden päätteeksi.
Kumpaa tahansa aikarajaa voidaan venyttää teoriassa loputtomiin, kunhan E3-maat, Iran, Venäjä ja Kiina hyväksyvät jatkoajan yksimielisesti.
EU ei haluaisi käynnistää tätä kelloa ja siksi on epäselvää, onko EU:n ulkopolitiikan johtaja Josep Borell todella käynnistänyt menettelyn. Borellin tiedottaja kertoi perjantaina, että menettelystä käydään vielä neuvotteluja.
Sopimus kaatuisi YK:ssa
Kiistanratkaisumenettelyn 30 vuorokauden jälkeen sopimuskiista voi edetä YK:n turvallisuusneuvostoon. Neuvosto ottaisi kantaa muun muassa Iranin talouspakotteisiin.
Mikäli Iranin ydinohjelmasopimus etenee YK:hon, sopimus raukeaa. Yhdysvallat käyttää veto-oikeuttaan sopimuksen kaatamiseksi.
EU yrittää kaikin tavoin välttää tämän.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
