Yhdysvallat on uhannut nostaa 25 prosentin autotullit EU:lle, elleivät Iso-Britannia, Ranska ja Saksa (E3-maat) luovu Iranin ydinohjelmasopimuksesta ja liity mukaan kauppasaartoon. EU puolestaan tarvitsee pienen ihmeen voidakseen taivutella Iranin johdon takaisin ohjelman pariin.
Yhdysvallat irtautui Iranin sopimuksesta keväällä 2018. Yhdysvallat on latonut talouspakotteita Iranille. Tavoitteena on, ettei Iran kehittäisi ydinasetta.
Iran on alkanut toistuvasti laiminlyödä sopimusta. Se asettaa EU:n hankalaan tilanteeseen, koska unioni haluaisi Iranin pysyvän ohjelmassaan.
Autotullit ulkopolitiikan estradille
Yhdysvallat on tämän tästä uhonnut nostaa autotulleja EU:lle. Aiemmin kiista on liittynyt kauppajännitteisiin. Yhdysvallat haluaisi EU:n hyväksyvän yhdysvaltalaiset maataloustuotteet unionin markkinoille. Ranska vastustaa tätä erityisen kiivaasti.
Yhdysvaltain ja Kiinan saavuttama pieni aselepo kauppasodassaan voi johtaa Yhdysvaltojen kauppasodan eskaloitumiseen EU:ta vastaan.
Yhdysvallat käyttää autotulliuhkausta nyt ensi kertaa ulkopoliittisessa kysymyksessä.
EU kenties käynnistänyt kiistanratkaisumenettelyn
EU on käynnistänyt Iranin sopimuksesta kiistanratkaisumenettelyn, joka voi johtaa koko sopimuksen kaatumiseen. Menettely tulee käynnistää, jos jokin sopimuksen osapuoli on rikkonut sopimuksen ehtoja.
EU siis myöntää Iranin laiminlyöneen sopimusta, mutta kiistanratkaisumenettelyn alkamisajankohta on aiheuttanut hämmennystä. Menettelyssä 15 ensimmäisen vuorokauden jälkeen tarkistetaan sopimuksen noudattaminen tai noudattamatta jättäminen. Tämän jälkeen sopimuksen voimassaoloa tarkistetaan ulkoministerien tasolla seuraavien 15 vuorokauden päätteeksi.
Kumpaa tahansa aikarajaa voidaan venyttää teoriassa loputtomiin, kunhan E3-maat, Iran, Venäjä ja Kiina hyväksyvät jatkoajan yksimielisesti.
EU ei haluaisi käynnistää tätä kelloa ja siksi on epäselvää, onko EU:n ulkopolitiikan johtaja Josep Borell todella käynnistänyt menettelyn. Borellin tiedottaja kertoi perjantaina, että menettelystä käydään vielä neuvotteluja.
Sopimus kaatuisi YK:ssa
Kiistanratkaisumenettelyn 30 vuorokauden jälkeen sopimuskiista voi edetä YK:n turvallisuusneuvostoon. Neuvosto ottaisi kantaa muun muassa Iranin talouspakotteisiin.
Mikäli Iranin ydinohjelmasopimus etenee YK:hon, sopimus raukeaa. Yhdysvallat käyttää veto-oikeuttaan sopimuksen kaatamiseksi.
EU yrittää kaikin tavoin välttää tämän.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
