Viime hetken kampanjointia Twitterissä. / Twitter
Äänestyspaikat ovat auenneet Yhdysvaltain itärannikolla presidentinvaalien varsinaisena vaalipäivänä. Ensimmäisiä osavaltiokohtaisia tuloksia on odotettavissa aamuyöstä keskiviikkona Suomen aikaa. Republikaanien Donald Trumpin ja demokraattien Joe Bidenin kisa ratkaistaan vaa’ankieliosavaltioissa kuten Pennsylvaniassa ja Floridassa.
Äänestys Yhdysvaltain presidentienvaalien varsinaisena vaalipäivänä on käynnistynyt.
Vastakkain kisassa ovat istuva presidentti, republikaanien Donald Trump ja hänen haastajansa, demokraattien ex-varapresidentti ja senaattori Joe Biden.
Presidentti Trump päätti oman kampanjansa 14 kampanjatilaisuudella viimeisen kolmen vaalipäivän aikana. Maanantaina Trump kampanjoi vielä vaa’ankieliosavaltioissa Pohjois-Carolinassa, Pennsylvaniassa, Wisconsinissa ja Michiganissa. Kampanjakiertue päättyi Michiganin Grand Rapidsiin.
“Uskon että tulemme voittamaan kaiken”, Trump kertoi tuhatpäiselle tukijajoukolleen.
Vaalivalvojaisia Trump aikoo viettää Valkoisessa talossa.
Trumpin haastaja Biden kampanjoi myös Pennsylvaniassa viime metreille saakka. Viimeisistä kampanjatilaisuuksista Biden siirtyi kotiosavaltioonsa Delawareen seuraamaan ääntenlaskentaa.
Mielipidemittaukset ovat näyttäneet Bidenille johtoasemaa. Vuoden 2016 ennusteet ovat kuitenkin kaikilla osapuolilla tuoreessa muistissa. Tuolloin altavastaaja Trump voitti vaalipäivään asti gallup-johtoa pitäneen demokraattien Hillary Clintonin lopulta selvin luvuin.
Poikkeuksellinen vaalivuosi päättyy jännittyneissä tunnelmissa
Vaalivuosi Yhdysvalloissa on ollut poikkeuksellinen. Kampanjointia ovat varjostaneet koronaviruspandemia ja maan sisäiset jännitteet ja levottomuudet. Poliittinen polarisaatio maassa on ollut korkealla.
Käytännössä vaalikampanjoista onkin tullut mielipiteenmittaus nimenomaan siitä, kuinka äänestäjät suhtautuvat istuvaan presidenttiin Donald Trumpiin. Vaalien perinteisemmät asiakysymykset, kampanjateemat ja ohjelmat ovat jääneet vaalikeskusteluissa selvästi taka-alalle.
Molemmat kampanjat ovat myös vihjanneet toisen osapuolen yrityksistä varastaa vaalitulos itselleen. Kummankaan osapuolen ei ainakaan odoteta myöntävän omaa vaalitappiotaan erityisen helposti tai nopeasti.
Joissain osavaltioissa myös kansalliskaarti on hälytetty valmiuteen ja kauppoja on jouduttu suojaamaan ryöstelyltä ja mellakoinnilta mahdollisten vaalilevottomuuksien vuoksi.
Ennakkoääniä annettu 100 miljoonaa kappaletta
Koronavirustilanteen vuoksi ennakkoääniä ja postiääniä on annettu näissä vaaleissa huomattavasti tavallista enemmän.
Viimeisimpien tietojen mukaan lähes 100 miljoonaa ääntä on annettu ennakkoon ennen varsinaista vaalipäivää. Vertailun vuoksi: tämä on lähes 75 prosenttia vuoden 2016 presidentinvaalien koko äänimäärästä.
Äänestysvilkkauden näissä vaaleissa odotetaankin nousevan poikkeuksellisen korkealle.
Vaa’ankieliosavaltiot ratkaisevat
Yhdysvalloissa presidentin nimittää maan perustuslain mukaan niin sanottu valitsijamieskokous. Voittoon tarvitaan 270 valitsijamiestä 538:sta. Valitsijamiehet taas määräytyvät vaalituloksen ja osavaltion koon mukaan kaikista 50 osavaltiosta: suuremmista osavaltioista saa suuremman määrän valitsijamiehiä.
Johtuen vaalitavasta ja puolueiden kannatuksen osavaltiokohtaisista voimasuhteista vaalien tulos ratkaistaan tyypillisesti niin sanotuissa vaa’ankieliosavaltioissa, jotka eivät ole selvästi kummankaan puolueen hallinnassa.
Tällaisia osavaltioita ovat nyt esimerkiksi Arizona, Florida, Michigan, Pennsylvania, Texas sekä Wisconsin. Esimerkiksi väkimäärältään suuresta Floridasta on jaossa voittajalle 29 valitsijamiestä. Näiden osavaltioiden ääntenlaskenta onkin analyytikkojen mielenkiinnon kohteena vaaliyön aikana.
Ensimmäisiä tuloksia odotettavissa aamuyön tunteina Suomen aikaa
Odotettavissa on, että varsinaisen vaalipäivän äänet saadaan laskettua saman päivän aikana, mutta viimeisten postiäänten käsittelyssä menee pidempään.
Selvä vaalitulos suuntaan tai toiseen saattaisi selvitä jo aamuyöstä Suomen aikaa. Mahdollista on kuitenkin sekin, että tuloksen selviäminen venyy merkittävästi pidempään. Erityisesti jos osavaltiokohtaiset tulokset ovat tiukkia, ovat molempien puolueiden asianajajat myös valmiina haastamaan tapaa, jolla ääniä lasketaan tai hyväksytään.
Myös kongressista äänestetään
Presidentinvaalien kanssa samaan aikaan äänestetään myös Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen ja senaatin paikoista.
Demokraattipuolueen odotetaan pitävän edustajainhuoneen enemmistön hallussaan. Tämän lisäksi demokraatit yrittävät nyt saada myös senaatin enemmistön itselleen.
Kongressivaaleilla on merkittävää vaikutusta myös siihen, miten seuraava presidentti pystyy toteuttamaan omaa ohjelmaansa.
Yhdysvaltain seuraavan presidentin virkaanastujaiset on määrä tapahtua 20. päivä tammikuuta 2021.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
Lue lisää
