Sisäministeri Mari Rantanen on painottanut, ettei Suomi tee valintoja uskontoon perustuen. Kaikki kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n määrittelemiä eli pakolaisstatuksella olevia henkilöitä. UNHCR tekee jokaiselle maalle ehdotuksen, mistä maista pitäisi ottaa, ja sitten kukin maa tekee harkintaa, millaisia painotuksia tehdään. / LEHTIKUVA
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle selvitys pakolaiskiintiön kohdentamisesta: Ketään ei ole syrjitty
Sisäministeriö on toimittanut yhdenvertaisuusvaltuutetulle tämän pyytämän lisäselvityksen pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelusta. Sisäministeriön vastauksessa selvennetään yksityiskohtaisesti, ettei ministeriön poliittinen johto ole ohjeistanut tai käskenyt virkamiehiä syrjimään ketään uskonnon tai millään muullakaan perusteella. Virkamiehet eivät myöskään ole syyllistyneet syrjintään valmistellessaan pakolaiskiintiön kohdentamista.
Sisäministeriön näkemyksen mukaan virkavalmistelussa on toimittu ulkomaalaislain ja hallintolain mahdollistaman harkintavallan rajoissa. Kohdentamispäätöksen valmistelussa tavoitteena oli toteuttaa hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan arvioidaan kiintiön kohdentamista myös maassaan vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin sekä leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin.
– Painotuksen taustalla on erilaisten vähemmistöjen erityisen haavoittuva asema ja siitä seuraava erityinen suojelun tarve kriisitilanteissa. Vähemmistöuskontoja koskeva maininta ei estäisi muiden kuin näihin vähemmistöihin kuuluvien valintaa tilanteessa, jossa UNHCR:llä ei olisi esittää kyseisiä ryhmiä, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa.
Suomi jatkaa perinteiseen tapaan
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ryhtyi lokakuussa omana aloitteenaan selvittämään vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelua sisäministeriössä. Hallitus päätti valtioneuvoston yleisistunnossa 28.11.2024, että Suomi jatkaa perinteiseen tapaan samojen pakolaisryhmien vastaanottamista, eli ryhmät ja niiden jakaumat ovat samat kuin vuoden 2024 kiintiössä.
– Epäilysten hälventämiseksi on hyvä, että kohdentamispäätös valmisteltiin kokonaan alusta. On tärkeää, että ihmiset voivat luottaa poliittisen päätöksenteon lainmukaisuuteen, sisäministeriöstä kerrotaan.
Lähivuosina kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskeva lainsäädäntö uudistuu. Kesäkuussa 2024 hyväksytyt EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön säädökset edellyttävät kansallisia lakimuutoksia kesäkuuhun 2026 mennessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turvapaikkalainsäädäntö pakolaisryhmät vähemmistöryhmät UNHCR maahanmuuttolainsäädäntö hallintolaki Sisäministeriö kriisitilanteet Pakolaiskiintiö Syrjintä Yhdenvertaisuusvaltuutettu Ulkomaalaislaki Hallitusohjelma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’
Vihreiden tuoreessa Facebook-päivityksessä arvostellaan hallituksen rasisminvastaista työtä. Vihreiden mukaan rasismin vähentämiseksi hallituksen pitäisi lopettaa ’’ulkomaalaisvihamielisen’’ politiikan tekeminen ja perua päätöksensä.
Tämän vuoden pakolaiskiintiö on pienin miesmuistiin – osa kiintiöstä suunnattu sosialistihallintoa pakeneville venezuelalaisille
Hallintotyö kevenee: Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite varhaiskasvatuksessa halutaan siirtää ylemmälle tasolle
Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi ei valitse pakolaisia uskonnon perusteella
Kaikki kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n määrittelemiä eli pakolaisstatuksella olevia henkilöitä. UNHCR tekee jokaiselle maalle ehdotuksen ja sitten kukin maa päättää, millaisia painotuksia tehdään.
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää