LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM
The Wall Street Journal kertoo Kreikan 320 miljardin euron velkataakan muodostavan erimielisyyksiä siitä, miten tätä taakkaa tulisi keventää. Velkataakka on noin 174 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Velan suuri määrä on piinannut Kreikan hätälainoja myöntäneitä tahoja vuoden 2012 marraskuusta alkaen.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei voi sääntöjensä vuoksi hyväksyä oman lainaosuutensa alaskirjauksia. Lisäksi rahaston säännöt kieltävät tukiluotot, jos Kreikan rahoitustilanne on kestämätön. Velkataso pitäisi saada nopeasti alas. Vuoteen 2022 mennessä velan suhde bruttokansantuotteeseen tulisi olla merkittävästi alempana kuin 110 prosentissa.
Euromaat eivät nekään haluaisi kohdata poliittisesti tulenarkoja alaskirjauksia.
Muut velkataakkaa supistavat keinot ovat vähemmän merkittäviä. Niihin lukeutuvat lainaehtojen muuttaminen korkotasoja huojentamalla ja takaisinmaksuaikojen venyttäminen nykyisestä 30 vuodesta.
Korkotason leikkaukset johtaisivat helposti nekin luottotappioihin, sillä korkomarginaalit ovat jo hyvin lähellä nollaa. Jotkut euromaat joutuisivat maksamaan omasta lainarahastaan suurempaa korkoa kuin mitä palautuksena Kreikan tukilainoista tulisi. Sama tilanne vaivaa toisen tukipaketin myöntänyttä väliaikaista vakausrahasto ERVV:tä.
Kreikan velkamäärä tuskin alenee riittävästi yksistään takaisinmaksuaikoja pidentämällä, ja tällöin IMF joutuisi jäämään pois tukirahoituksesta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
