LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM
The Wall Street Journal kertoo Kreikan 320 miljardin euron velkataakan muodostavan erimielisyyksiä siitä, miten tätä taakkaa tulisi keventää. Velkataakka on noin 174 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Velan suuri määrä on piinannut Kreikan hätälainoja myöntäneitä tahoja vuoden 2012 marraskuusta alkaen.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei voi sääntöjensä vuoksi hyväksyä oman lainaosuutensa alaskirjauksia. Lisäksi rahaston säännöt kieltävät tukiluotot, jos Kreikan rahoitustilanne on kestämätön. Velkataso pitäisi saada nopeasti alas. Vuoteen 2022 mennessä velan suhde bruttokansantuotteeseen tulisi olla merkittävästi alempana kuin 110 prosentissa.
Euromaat eivät nekään haluaisi kohdata poliittisesti tulenarkoja alaskirjauksia.
Muut velkataakkaa supistavat keinot ovat vähemmän merkittäviä. Niihin lukeutuvat lainaehtojen muuttaminen korkotasoja huojentamalla ja takaisinmaksuaikojen venyttäminen nykyisestä 30 vuodesta.
Korkotason leikkaukset johtaisivat helposti nekin luottotappioihin, sillä korkomarginaalit ovat jo hyvin lähellä nollaa. Jotkut euromaat joutuisivat maksamaan omasta lainarahastaan suurempaa korkoa kuin mitä palautuksena Kreikan tukilainoista tulisi. Sama tilanne vaivaa toisen tukipaketin myöntänyttä väliaikaista vakausrahasto ERVV:tä.
Kreikan velkamäärä tuskin alenee riittävästi yksistään takaisinmaksuaikoja pidentämällä, ja tällöin IMF joutuisi jäämään pois tukirahoituksesta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
