Huckleberry Finnin seikkailut, Hiiriä ja ihmisiä sekä Kuin surmaisi satakielen. Kuvat: Wikipedia.
Wokevanhempien kieltolistalle kirjallisuusklassikot Hiiriä ja ihmisiä, Kuin surmaisi satakielen ja Huckleberry Finnin seikkailut
YHDYSVALLAT | Kalifornian Burbankin kaupungissa kouluissa ei enää voida opettaa tiettyjä maailman kuuluja kirjallisuuden klassikoita, koska vanhemmat ovat huolestuneita rasismista. Taustalla on neljän rasismista huolestuneen vanhemman valitus. Kirjojen syytetään lietsovat rasismia ja yksipuolista valkoista kuvaa vähemmistöistä. Sananvapaushenkiset organisaatiot kuten NCAC ja PEN America ovat vedonneet kouluihin ja puolustaneet historiallisten klassikkokirjojen tärkeyttä opetuksessa. Heidän mukaansa koulujen ei tulisi vältellä vaikeita aiheita, vaan käyttää niitä asian mukaisesti materiaalina haastavien keskustelujen herättäjänä.
Newsweek-lehti uutisoi tapauksesta, jossa Kalifornian Burbankin alueen yläasteen ja lukion opettajille oli ilmoitettu syyskuussa tiettyjen perinteisten klassikkokirjojen olevan vastaisuudessa kiellettyjä opetuksessa. Toistaiseksi alueen opettajat eivät saa sisällyttää koululaisten lukemistoon Harper Leen kirjaa Kuin surmaisi satakielen, Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailuja, John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä, Theodore Taylorin The Cayta, eivätkä Mildred D. Taylorin Ukkosen vuotta.
Taustalla on rasismista huolestuneiden vanhempien valitus. Neljä oppilaiden vanhempaa, joista kolme on tummaihoisia, tekivät koululle valituksen klassikkoromaaneista osana opetusta. Heidän mukaansa noin 400 alueella koulua käyvää oppilasta olisi vaarassa altistua rasistiselle kohtelulle. Kaikki yllä mainitut klassikot paitsi Huckleberry Finnin seikkailut ovat olleet kouluissa pakollista lukemista osana kirjallisuuden oppiainetta.
Huolestuneet vanhemmat pitävät kirjoja syyllisenä rasismiin. Yksi vanhemmista kertoi, että valkoinen oppilas käytti hänen tyttärestään n-sanaa luettuaan sen Ukkosen vuosi -kirjasta, jota käytiin läpi paikallisella yläasteella. Valituksessa mukana oleva vanhempi sanoi, että poika käytti kirjallisuutta tekosyynä käytökselleen, eikä rehtori puuttunut asiaan.
“Tyttäreni traumatisoitui kirjaimellisesti”, vanhempi sanoi. “Nämä kirjat ovat ongelmallisia… tunnet olosi voimattomaksi, koska et voi suojella lastasi kokemaltaan harmilta.”
Eräs toinen tummaihoinen valituksessa mukana oleva vanhempi korosti, että klassikkokirjoissa tummaihoisia kuvataan valkoisesta näkökulmasta.
“Ei ole olemassa vastanarratiivia sille, miten tummaihoiset kokevat rasismia, ja miten valkoiset pelastavat heidät.”, hän sanoi ja huomautti, että opiskelijoille annetaan kuva rasismista vain unohdettuna osana menneisyyttä.
Toiset opettajat, organisaatiot ja opiskelijat ovat kuitenkin puolustaneet kirjojen merkitystä osana opetusta. Niille nähdään tärkeä rooli nykyaikaisen rasismin käsittelyssä.
Sensuuria vastustava NCAC-järjestö (National Coalition Against Censorship) lähetti kirjelmän Burbankin koululaitokselle ja vaati kirjojen sallimista osana opetusta:
“Uskomme, että näillä kirjoilla on merkittävää pedagogista arvoa, ja ne tulisi säilyttää osana kirjallisuuden opetusta.”
Sananvapaushenkinen kirjallisuusalan organisaatio PEN America julkaisi myös vaatimuksensa sallia kielletyt kirjat opetuksessa:
“Jokainen kirjoista käsittelee vaikeaa aihetta kansakuntamme monimutkaisesta ja tuskallisesta historiasta, kuten rakenteellista rasismia — Näiden tärkeiden kirjojen kieltäminen vaikeuttaa myös toteuttamasta sitä tärkeää tehtävää, jota koulut voivat ja jota niiden pitää suorittaa – tarjota ymmärrystä siitä, miksi nämä kirjat kiinnostavat ja haastavat meitä yhä tänäkin päivänä.”
Keskustelu nähdään myös osana kuukausia jatkuneita Black Lives Matter -protesteja ja rakenteellisen rasismin vastaista aktivismia. Kirjojen kieltämistä koskevan kiistan käsittelyyn on perustettu Burnbankin koululaitoksessa 15 hengen komitea, joka linjaa päätöksensä asiasta kuluvan marraskuun aikana.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kulttuurisotien omituiset rintamalinjat: Megakorporaatiot liittoutuivat uusvasemmiston kanssa – “Vastuullisuus” on koodisana politisoitumiselle
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää