Otteita HS-toimittaja Samuli Suonpäätä koskevista tuomiolauselmista. Kuva: Suonpään Twitter.
Viikon 52/2022 luetuin
Joulukuu 2022 luetuin
Wille Rydmania jahtaavalla HS-toimittajalla synkkä rikoshistoria: tuomittu useista törkeistä rikoksista – HS-johto: “Täysi luottamus”
Yhdellä Helsingin Sanomien Wille Rydman -paljastusjutun kirjoittaneista toimittajista Samuli Suonpäällä on raskas rikostausta. Suonpään rikokset ovat jatkuneet vuosien ajan, ja hänellä on tuomiota lukuisista törkeistä rikoksista. Helsingin Sanomien ylin johto ei pidä toimittajansa rankkaa rikostaustaa ongelmana vaan liputtaa “täyttä luottamusta”.
Rydman teki heinäkuussa tukintapyynnön Helsingin Sanomien jutusta, jossa nuoret naiset syyttävät Rydmania epäasiallisesta käytöksestä, suurin osa nimettömänä. Helsingin poliisi on aloittanut asiasta esitutkinnan. Poliisi tutkii, onko Helsingin Sanomat syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen ja yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.
Laaja tapahtumasarja sai viikonloppuna uuden käänteen, kun helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti Mikko Paunio kertoi blogissaan HS-toimittaja Samuli Suonpään rikostaustasta.
Helsingin Sanomien kesällä julkaisemassa jutussa kansanedustaja Wille Rydmanista on äänessä lähinnä nuoria naisia, joiden kertoman mukaan he ovat kokeneet Rydmanin käytöksen ”ahdistavaksi”. HS:n väitteiden mukaan kokoomuksessa Rydmanin kiinnostuksesta nuoriin naisiin ja tyttöihin on puhuttu laajasti, mutta ulospäin siitä on vaiettu.
Rydman julkaisi välittömästi vastineen, jossa hän oikoo HS-artikkelin keskeisimpiä virheitä, vaikka myöntääkin, että yhdessä blogitekstissä on liki mahdotonta korjata niitä kaikkia. Helsingin Sanomat väittää karmeita asioita ja syyllistynee törkeään kunnianloukkaukseen, Rydman otsikoi vastineensa.
Dramaattiset seuraukset
HS:n jutun julkaisun seuraukset Rydmanille olivat dramaattiset: kansanedustaja joutui jättämään paikkansa kokoomuksen eduskuntaryhmässä jutussa esitetyistä väitteistä seuranneen kohun vuoksi.
Rydman myös itse jätti heinäkuussa poliisille tutkintapyynnön HS-artikkelista. Elokuussa poliisi käynnistikin esitutkinnan, jossa alustavina rikosnimikkeinä ovat törkeä kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.
Heinäkuussa 2022 keskusrikospoliisi aloitti myös saamiensa uusien tietojen perusteella esitutkinnan väitetystä täysi-ikäiseen vuonna 2015 kohdistuneesta raiskausrikoksesta, mutta esitutkinnan perusteella syytä epäillä rikosta ei ollut. Syyttäjälaitos tiedotti viime viikolla syyttämättäjättämispäätöksestä Rydmania koskevassa asiassa.
HS-toimittajalla useita törkeitä tuomioita
Helsingin Sanomissa kesällä Rydmanista julkaistun jutun takana oli kolmen toimittajan kollektiivi, joista yksi on uskontojournalisti Samuli Suonpää. Rydman-jutun julkaisusta seurannut tapahtumasarja saikin viikonloppuna uuden käänteen, kun helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri Mikko Paunio kertoi blogissaan Suonpään rikoshistoriasta. Paunio on myös perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu.
2010-luvulla Suonpäälle on langetettu useita tuomioita rikoksista eri käräjäoikeuksissa. Tuorein on vuodelta 2018. Tuolloin oikeus tuomitsi Suonpään törkeästä kirjanpitorikoksesta. Suonpää tunnusti tuomioesityksen mukaisen teonkuvauksen ja myönsi syytteen törkeästä kirjapitorikoksesta. Rangaistusseuraamuksena oli 120 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Vuonna 2017 Suonpää tuomittiin Espoon käräjäoikeudessa 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen avunannosta törkeään veropetokseen, törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tuomiot tulivat teoista, jotka olivat tapahtuneet vuosina 2009-2011.
Vuonna 2015 Pirkanmaan käräjäoikeus langetti Suonpäälle 1 vuoden ja 5 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen sekä ohessa yhdyskuntapalvelua 70 tuntia muun muassa törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kavalluksesta. Lisäksi Suonpää määrättiin liiketoimintakieltoon vuosille 2015-2020. Syyte koski tapahtumia vuosina 2012-2013. Tuomiolauselman mukaan käräjäoikeus harkitsi seuraamukseksi ehdotonta vankeusrangaistusta, mutta erinäiset syyt puolsivat vielä ehdollisen vankeusrangaistuksen tuomitsemista.
Suonpäällä on myös vuonna 2015 langetettu tuomio väärennyksestä, josta seurasi rangaistuksena 35 päiväsakkoa, yhteensä 210 euroa.
Tuomiot ovat lainvoimaisia.
Suonpään rikoksista on ollut aiemmin julkisuudessa hajamainintoja, mutta koko tuomiotaustaa ei ole koskaan ennen käsitelty tässä laajuudessa.
HS-päälliköt kommentoivat
Paunion blogia on jaettu ahkerasti sosiaalisen median kanavilla. Suomen Uutiset tiedusteli HS:n päällikkötoimittajilta, olivatko he tietoisia Rydman-jutun tekijätiimissä mukana olleen Suonpään rikostuomioista.
HS:n päällikkötoimittajista toimituspäällikkö Esa Mäkinen ja tuottaja Salla Vuorikoski kommentoivat asiaa. Mäkinen korostaa, että toimittajakollektiivia kohtaan on ”täysi luottamus”.
HS:n 19.6. julkaiseman artikkelin tiedot kansanedustaja Wille Rydmanin asiattomasta käytöksestä naisia kohtaan pitävät paikkansa. Tekijät ovat tehneet tutkivaa journalismia huolella. Heidän integriteettiinsä on täysi luottamus. https://t.co/dVqEbaUCKX
— Esa Mäkinen (@EsaMakinen) December 18, 2022
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Antero Mukka uudelleentwiittaa Esa Mäkisen viestin.
Suonpää itse kommentoi tuomiohistoriansa laajuutta toteamalla, etteivät teot ole häneltä itseltäänkään unohtuneet.
Samuli joutuu jatkuvasti elämään historiansa kanssa, kuten tässä näemme. Hän on itse tehnyt tiliä tekojensa kanssa ja halunnut uuden alun. Olen havainnut hänet erittäin taitavaksi avustajaksi, johon on voitu luottaa.
— Salla Vuorikoski (@svuorikoski) December 18, 2022
Suonpää jatkaa toisessa viestissä kommentointia taustastaan.
On mulla tuomioita, joita toki on käsitelty ennenkin. Kriittinen kannattaa toki olla, mutta jos kuulet jonkun puhuvan minusta pahaa, se melko usein on totta.
— Samuli Suonpää (@suonpaa) December 18, 2022
Hesarilla raskaita kompurointeja
Päätoimittaja Mukka pyrkii ohjaamaan keskustelua pois kesällä julkaistun Rydman-jutun tekijöistä ja esittää perusteluja julkaisupäätökselleen.
Muutama huomio tapaus Rydmanista. HS:n 19.6.22 julkaisema artikkeli nojasi perusteelliseen omaan tiedonhankintaan. Toimituksella on ollut vahvat julkaisuperusteet. Kirjoituksesta on myöhemmin tarkennettu yhtä ajanmäärettä. Kyse ei ole olennaisesta asiavirheestä. 1/3
— Antero Mukka (@anteromukka) December 18, 2022
Kommenttiketjussa HS:n toimituspolitiikalle tulee runtua raskaanpuoleisesti. Mukalle esitetään jopa suora kysymys harkintakyvyn pettämisestä.
Kysymys ei ole täysin aiheeton. Helsingin Sanomien toimitus on viime aikoina joutunut kokemaan runsaasti vastoinkäymisiä. Pari kuukautta sitten HS mainosti rasismista kertovaa kirjaa räppäri Kingfishin, oikealta nimeltään Remzi Raflen, tarinalla, joka sittemmin osoittautui valheeksi. HS nielaisi Remzi Raflen TikTok-videolla kertoman tarinan, jonka HS tulkitsi asiayhteyteen sopivaksi kokemuskertomukseksi rasismista ja jonka HS julkaisi tarkistamatta tietoja. Sittemmin juttu on paljastunut vedätykseksi.
Päätoimittaja kärähtää ratista, Viestikoekeskus-jutusta tuomio tammikuussa
Kolmea HS-toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä niin sanotussa Viestikoekeskus-jutussa. Jutun oikeuskäsittely alkoi jo elokuussa, ja käräjien loppulausunnot annettiin viime viikolla. Käräjäoikeus antaa tuomion tammikuussa. HS:n edellinen vastaava päätoimittaja Kaius Niemi onnistui välttämään syytteet asiassa.
Kuukausi sitten Niemi ilmoitti, että häntä epäillään rattijuopumuksesta Sanomatalon parkkihallissa. Niemi veti tilanteesta nopeasti johtopäätökset ja ilmoitti, ettei katso voivansa jatkaa vastaavana päätoimittajana.
Poliisi epäilee minua rattijuopumuksesta Sanomatalon parkkihallissa. Olen asiasta syvästi pahoillani ja ilmoittanut Sanoman hallitukselle, etten katso voivani jatkaa nykyisessä tehtävässäni vastaavana päätoimittajana. https://t.co/BAqaf1lDl2
— Kaius Niemi (@KaiusNiemi) November 18, 2022
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Viestikoekeskus syyttämättäjättämispäätös poliittinen ajojahti Salla Vuorikoski Remzi Rafle rattijuoppous Antero Mukka Vedätys Samuli Suonpää kunnianloukkaus rikostausta Mikko Paunio Wille Rydman Helsingin Sanomat Kaius Niemi Esa Mäkinen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kokoomuspolitiikko kyseenalaistaa Wille Rydmania syyttävän “Petran” tarinan
Halla-aho kertoo tapauksesta, jossa yksi Wille Rydman -jutun toimittajista painosti lapsiperheitä vahingoittaakseen inhokkipoliitikkoa – ”Hesarille MIKÄÄN rima ei ole liian matalalla”
Seiskan toimittaja kertoo oudosta vedätyksestä: 2019 Wille Rydmanille yritettiin virittää median avulla ansa – “Teema liittyi nuoreen naiseen. Minulle syötettiin valheellista tietoa”
KRP käynnistää esitutkinnan seksuaalirikokseksesta, näin Wille Rydman vastaa: “äimän käkenä”
Wille Rydman moittii ankarasti Petteri Orpoa ja Kai Mykkästä – kokoomus ei koskaan halunnut selvittää, mitä oli tapahtunut
Kansanedustaja Wille Rydman lähtee eduskuntavaaliehdokkaaksi perussuomalaisten Helsingin vaalipiiristä
Wille Rydman sivaltaa kokoomusjohtoa: ”Petteri Orpoa hallitsee pelko”
Wille Rydman hyväksyttiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi
Wille Rydman perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän jäseneksi
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.