Wille Rydman kertoo kohukirjassaan, että välit kokoomukseen olivat hiertäneet jo pitkään – tukkanuottasilla Raija Toiviaisen, EU-tukipaketin ja Kirsi Pihan vuoksi
Kansanedustaja Wille Rydman (ps.) on julkaissut kirjan ”Salaisuus jota ei ollut”. Rydman nostaa kirjassaan nostaa esiin monia asiakysymyksiä, joissa hän ajautui ristiriitoihin kokoomuksen kanssa. Tällaisia olivat muun muassa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen käynnistämä Juha Mäenpää -ajojahti, EU-velkapaketti sekä Kirsi Pihan vähemmän menestyksekäs pormestarikisa.
– Kokoomuksen ja minun välilläni on ollut jonkinlaista kitkaa jo 15 vuotta, tapauksia on lukemattomia. Tässä kirjassa nostin esiin tapauksia vain vuosilta 2020–2022, Rydman kertoo.
Kirjassa oman lukunsa saa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, joka halusi PS-kansanedustaja Juha Mäenpään syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syynä oli eduskuntasalissa pidetty puhe, jossa Mäenpään tulkittiin rinnastaneen turvapaikanhakijat vieraslajeihin.
Valtakunnansyyttäjä olisi syytteeseen nostamiseksi tarvinnut taakseen vähintään viiden kuudesosan kansanedustajista. Moni kokoomuslainen, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpon tavoin, antoi julkisuudessa tukea valtakunnansyyttäjälle. Samaan aikaan perustuslakivaliokunnan jäsen Wille Rydman asettui voimakkaasti sen kannalle, ettei syyttämislupaa annettaisi.
– Mäenpään tapaus ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun uhmasin kokoomusjohdon tahtoa tavalla, jota anteeksipyytelemättömässä periaatteellisuudessaan oli pidettävä kokoomuslaisittain poikkeuksellisena, kirjoittaa Rydman kirjassaan.
– Moni olisi varmasti ollut tyytyväinen, jos jostain olisi löytynyt jokin syy, jonka verukkeella minut olisi saanut siivottua pois sotkemasta kokoomusjohdon suunnitelmia.
Mäenpää välttyi syytteeltä. Tapauksesta ei äänestyksen jälkeen käyty enää minkäänlaista keskustelua kokoomuksessa.
– Epäilemättä tuostakin tapauksesta jäi silti monen kokoomuksen johtohenkilön hampaankoloon yhtä ja toista, Rydman toteaa jälkeenpäin.
EU-velkapaketin vastustajana kokoomuksessa
Entä mitä tapahtui 750 miljoonan euron EU-elvytyspaketin kulisseissa vuonna 2020? Paketti oli kuin unelma yhteisvelkaa kannattaville ja liittovaltiosta unelmoiville. Perustuslakivaliokunnassa Rydman otti tiukan kannan elvytyspakettiin.
Hän kirjoittaa kirjassaan: ”Ytimeltään kyse oli siitä, että hallitus on valtiosääntömme mukaan sidottu Suomen perustuslakiin myös EU-sääntelyn valmistelussa. Valtiosääntömme ensisijainen tulkitsija Suomessa puolestaan on eduskunnan perustuslakivaliokunta.”
Kyse oli Rydmanin mukaan kansallisen budjettivallan turvaamisesta ja yhteisen velan vastustamisesta. Velkapaketin kaataminen ei onnistunut, vaikka Rydman parhaansa tekikin. Hän kertoo tehneensä itseään säästämättä töitä sen eteen, minkä näki oikeaksi.
– Jollen olisi laittanut itseäni täydellisesti peliin paketin kaatamiseksi, läheskään yhtä moni kokoomuslainen tuskin olisi päätynyt äänestämään pakettia vastaan, Rydman kertoo jälkeenpäin.
Eduskunnan äänestäessä asiassa kokoomuslaisista 26 äänesti paketin puolesta, kymmenen vastaan ja kaksi tyhjää. Wille Rydman oli se katalyytti, joka sai kokoomuksen eduskuntaryhmässä liikettä aikaan.
Liikettä, jollaisesta moni kokoomusjohdossa olisi mielellään tehnyt lopun, jos se vain jotenkin olisi tullut mahdolliseksi.
Uutuuskirjassa käydään läpi myös Helsingin pormestarikisan vaiheita Kirsi Pihan kanssa. Rydman kertoo myös yleisestä tyytymättömyydestään puolueen puheenjohtajaan Petteri Orpoon.
Kokoomus siivosi Rydmanin riveistään hesarikohun varjolla
Luonnollisesti kirjassa käsitellään Rydmanin näkökulmaa Helsingin Sanomien skandaalinkäryisen lehtijutun taustoista. Kyseisessä artikkelissa esitettiin väitteitä Rydmanin käytöksestä nuoria naisia kohtaan. Lehtijutun julkaisun jälkeen ei kokoomuksessa aikailtu käyttää kohua häikäilemättä Rydmania vastaan.
– Se oli epäilemättä tuhannen taalan paikka monelle sellaiselle kokoomuslaiselle, joiden intresseissä oli jo pitkään ollut päästä eroon hankalasta ja painostukseen taipumattomasta henkilöstä, Rydman sanoo.
Poliisi epäilee Helsingin Sanomia muun muassa törkeästä kunnianloukkauksesta ja on käynnistänyt asiasta rikostutkinnan.
Wille Rydman keskustelee tiistain Mediaillassa tiedetoimittaja Marko Hamilon kanssa:
MARIA ASUNTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Wille Rydman osti tilaa lauantain Hesarista, ja nyt siinä lukee: “Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta” – episodi kertoo haavoittuneen lehtijätin kaikkien aikojen alennustilasta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää