Wille Rydman kertoo kohukirjassaan, että välit kokoomukseen olivat hiertäneet jo pitkään – tukkanuottasilla Raija Toiviaisen, EU-tukipaketin ja Kirsi Pihan vuoksi
Kansanedustaja Wille Rydman (ps.) on julkaissut kirjan ”Salaisuus jota ei ollut”. Rydman nostaa kirjassaan nostaa esiin monia asiakysymyksiä, joissa hän ajautui ristiriitoihin kokoomuksen kanssa. Tällaisia olivat muun muassa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen käynnistämä Juha Mäenpää -ajojahti, EU-velkapaketti sekä Kirsi Pihan vähemmän menestyksekäs pormestarikisa.
– Kokoomuksen ja minun välilläni on ollut jonkinlaista kitkaa jo 15 vuotta, tapauksia on lukemattomia. Tässä kirjassa nostin esiin tapauksia vain vuosilta 2020–2022, Rydman kertoo.
Kirjassa oman lukunsa saa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, joka halusi PS-kansanedustaja Juha Mäenpään syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syynä oli eduskuntasalissa pidetty puhe, jossa Mäenpään tulkittiin rinnastaneen turvapaikanhakijat vieraslajeihin.
Valtakunnansyyttäjä olisi syytteeseen nostamiseksi tarvinnut taakseen vähintään viiden kuudesosan kansanedustajista. Moni kokoomuslainen, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpon tavoin, antoi julkisuudessa tukea valtakunnansyyttäjälle. Samaan aikaan perustuslakivaliokunnan jäsen Wille Rydman asettui voimakkaasti sen kannalle, ettei syyttämislupaa annettaisi.
– Mäenpään tapaus ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun uhmasin kokoomusjohdon tahtoa tavalla, jota anteeksipyytelemättömässä periaatteellisuudessaan oli pidettävä kokoomuslaisittain poikkeuksellisena, kirjoittaa Rydman kirjassaan.
– Moni olisi varmasti ollut tyytyväinen, jos jostain olisi löytynyt jokin syy, jonka verukkeella minut olisi saanut siivottua pois sotkemasta kokoomusjohdon suunnitelmia.
Mäenpää välttyi syytteeltä. Tapauksesta ei äänestyksen jälkeen käyty enää minkäänlaista keskustelua kokoomuksessa.
– Epäilemättä tuostakin tapauksesta jäi silti monen kokoomuksen johtohenkilön hampaankoloon yhtä ja toista, Rydman toteaa jälkeenpäin.
EU-velkapaketin vastustajana kokoomuksessa
Entä mitä tapahtui 750 miljoonan euron EU-elvytyspaketin kulisseissa vuonna 2020? Paketti oli kuin unelma yhteisvelkaa kannattaville ja liittovaltiosta unelmoiville. Perustuslakivaliokunnassa Rydman otti tiukan kannan elvytyspakettiin.
Hän kirjoittaa kirjassaan: ”Ytimeltään kyse oli siitä, että hallitus on valtiosääntömme mukaan sidottu Suomen perustuslakiin myös EU-sääntelyn valmistelussa. Valtiosääntömme ensisijainen tulkitsija Suomessa puolestaan on eduskunnan perustuslakivaliokunta.”
Kyse oli Rydmanin mukaan kansallisen budjettivallan turvaamisesta ja yhteisen velan vastustamisesta. Velkapaketin kaataminen ei onnistunut, vaikka Rydman parhaansa tekikin. Hän kertoo tehneensä itseään säästämättä töitä sen eteen, minkä näki oikeaksi.
– Jollen olisi laittanut itseäni täydellisesti peliin paketin kaatamiseksi, läheskään yhtä moni kokoomuslainen tuskin olisi päätynyt äänestämään pakettia vastaan, Rydman kertoo jälkeenpäin.
Eduskunnan äänestäessä asiassa kokoomuslaisista 26 äänesti paketin puolesta, kymmenen vastaan ja kaksi tyhjää. Wille Rydman oli se katalyytti, joka sai kokoomuksen eduskuntaryhmässä liikettä aikaan.
Liikettä, jollaisesta moni kokoomusjohdossa olisi mielellään tehnyt lopun, jos se vain jotenkin olisi tullut mahdolliseksi.
Uutuuskirjassa käydään läpi myös Helsingin pormestarikisan vaiheita Kirsi Pihan kanssa. Rydman kertoo myös yleisestä tyytymättömyydestään puolueen puheenjohtajaan Petteri Orpoon.
Kokoomus siivosi Rydmanin riveistään hesarikohun varjolla
Luonnollisesti kirjassa käsitellään Rydmanin näkökulmaa Helsingin Sanomien skandaalinkäryisen lehtijutun taustoista. Kyseisessä artikkelissa esitettiin väitteitä Rydmanin käytöksestä nuoria naisia kohtaan. Lehtijutun julkaisun jälkeen ei kokoomuksessa aikailtu käyttää kohua häikäilemättä Rydmania vastaan.
– Se oli epäilemättä tuhannen taalan paikka monelle sellaiselle kokoomuslaiselle, joiden intresseissä oli jo pitkään ollut päästä eroon hankalasta ja painostukseen taipumattomasta henkilöstä, Rydman sanoo.
Poliisi epäilee Helsingin Sanomia muun muassa törkeästä kunnianloukkauksesta ja on käynnistänyt asiasta rikostutkinnan.
Wille Rydman keskustelee tiistain Mediaillassa tiedetoimittaja Marko Hamilon kanssa:
MARIA ASUNTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Wille Rydman osti tilaa lauantain Hesarista, ja nyt siinä lukee: “Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta” – episodi kertoo haavoittuneen lehtijätin kaikkien aikojen alennustilasta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää