

PS ARKISTO
Wihonen: Turhan kauniita kuvia maalailemalla ei koronaa nitistetä
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelee koronarokotusten aikataulun realiteeteista.
– Kun vuosi kääntyy jälleen kesää kohti, on kansalaisten toiveissa, että pahimmista koronarajoituksista päästäisiin kohti normaalimpaa elämää. Hallitus on ilmoittanut suunnitelmiaan ns. exit-strategiasta, mutta koronarajoitusten lieventäminen vaatii koronatartuntojen määrän vähenemistä ja koronarokotusten etenemistä kasvavalla tahdilla, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Torstaina THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa todettiin, että ensimmäisen koronarokotteen on saanut yli miljoona suomalaista. Asiantuntijat ovat esittäneet arvioita, että kesä-heinäkuun aikana maan koko työikäinen väestö, noin 4,5 miljoonaa suomalaista, voisi saada ensimmäisen koronarokoteannoksen.
Tämä vaatisi kuitenkin maahan saapuvien koronarokoteannosten määrän kasvua ja rokotustahdin kiristymistä. Viime viikkoina maahan saapuvien koronarokotteiden määrä on ollut keskimäärin noin 125 000 rokotetta per viikko. Tulevina viikkoina maahan odotetaan saapuvan rokotteita noin 200 000 rokotteen viikkotahtiin.
Ilmoitettujen lukujen realistisuus epäilyttää
Asiantuntijat ovat todenneet, että on mahdollista suorittaa jopa 600 000 rokotusta päivässä ja että huhti-toukokuussa olisi mahdollisesti maahan saapumassa jo yli 400 000 rokotetta per viikko.
– Toisaalta jos tavoite on antaa kaikille työikäisille ensimmäinen rokote ennen heinäkuuta, niin tahdin tulisikin olla noin 300 000 annettua rokotusta per viikko.
– Kaikkien toiveena on, että koronarokotukset edistyvät ja päästäisiin palaamaan edes jotenkuten takaisin normaaliin. Tavoitteiden saavuttamiseksi rokotetahdin tulisi muuttua aika lailla ja herääkin epäilyksen siemen, kuinka realistisia ilmoitetut luvut ovat. Paljon ollaan lääkeyhtiöiden toimitusten armoilla ja kevään aikana on nähty, etteivät toimitusten aikataulut ole täysin pitäneet, Wihonen toteaa.
Luottamus ei parane, jos luvattuun tahtiin ei päästä
– Kansalaisten luottamusta ja koronaväsymystä ei paranna se, että ensin luvataan rokotusten tahdin kiihtyvän, jos lopulta luvattuun tahtiin ei päästäisikään. Turhan kauniita kuvia maalailemalla ei koronaa nitistetä, Wihonen huomauttaa.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, onko realistista odottaa maahan saapuvien rokotteiden määrän kasvavan yli 400 000 rokotteen viikkotahdilla ja onko käytännössä mahdollista nopeuttaa rokotustahtia nykyisestä. Wihonen tiedustelee myös, miten on varauduttu siihen, ettei rokotetta kenties tulekaan maahan sillä tahdilla kuin villeimmissä ennusteissa on esitetty.
– Millä toimilla pyritään edistämään, että kaavaillut määrät rokotteita todella saapuvat maahan? Voiko Suomi vaikuttaa maahan saapuvien rokotteiden määrään, vai ollaanko täysin EU:n yhteishankintojen ja lääkeyhtiöiden armoilla? Wihonen kysyy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rokotustahti exit-strategia rokotusaikataulu koronatartunnat koronarokote koronarajoitukset Jussi Wihonen kirjallinen kysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wihonen: Viranomaisten keskinäinen yhteistyö ei näytä sujuvan

Wihonen: Testit kohdennettava sinne, missä tartuntoja eniten esiintyy

Wihonen: Miksi ravintola- ja yleisörajoitukset toimivat joko tai -periaatteella?

Wihonen: Kesän tapahtumat peruttu, miten syksyllä ja talvella?

Wihonen: “Mitä härskimmin koronakaranteenia rikkoo, sen vähemmällä pääsee”

Ulkomailla syntyneet kaihtavat rokotteita Ruotsissa – nuorista alle puolet vailla suojaa pandemiaa vastaan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää