LEHTIKUVA
Wihonen: Testit kohdennettava sinne, missä tartuntoja eniten esiintyy
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallituksen koronatestausstrategiasta.
Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti kansallisen Covid-19-testausstrategian helmikuussa. Päivityksessä todetaan, että esimerkiksi testauskapasiteettia nostetaan ja testiin pääsyä helpotetaan. Lisäksi strategian päivityksessä listataan koronakantojen perimän selvittäminen sekvensoimalla. Tavoitteena on havaita uudet koronamuunnokset nopeasti ja seurata, millaisia muunnoksia maassa leviää.
Päivityksessä eräänä toimenpiteenä ja tavoitteena on listattu liikkuvien tai kohdennettujen matalan kynnyksen testauspaikkojen perustaminen alueille tai väestöryhmille, joilla on todettu runsaasti tartuntoja ja joilla on epäily siitä, että tavanomaisten testauspalveluiden piiriin ei hakeuduta riittävästi. Esimerkkeinä mainitaan alueet, joilla asuu runsaasti muun kuin suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, päihdepalveluiden asiakkaat ja asunnottomat.
Testauksen kohdentaminen on kannatettavaa
– Testauksen kohdentaminen on kannatettavaa, jotta karanteeneilla voidaan rajoittaa koronaa siellä, missä sitä eniten esiintyy, toteaa Jussi Wihonen.
Esimerkiksi Rauman telakalla ulkomaalaisten työntekijöiden parissa levinnyt korona saatiin aisoihin testaamalla henkilökuntaa ja määräämällä karanteeneja. Jyväskylässä koronatestaajat jalkautuivat aiemmin paikallisiin pubeihin, kun jäljityksessä havaittiin niiden olleen tartuntojen lähteenä.
– Testeihin ei haeta, jos korona ei aiheuta vakavia oireita, ollaan tietämättömiä tai sitten vain välinpitämättömiä. Esimerkiksi Helsingissä korostuvat tietyt alueet, ja erityisesti vieraskielisten osuus todetuista tartunnoista on merkittävä. Koronan leviämisen kannalta olisi tärkeää, että juuri näillä alueilla tartuntojen määrää saataisiin rajoitettua. Kaavaillut liikkumisrajoitukset eivät estä koronan leviämistä sisätiloissa.
Rajoituksia ei nytkään ymmärretä tai haluta noudattaa
– Jos rajoituksia ei nytkään ymmärretä tai haluta noudattaa, niin tuskin kovin suurta muutosta tapahtuu myöhemminkään. Siksi on tärkeää viedä testit juuri sinne, missä tartuntoja esiintyy ja määrättyjen karanteenien avulla tukahduttaa taudin leviäminen, Wihonen kommentoi.
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten testausstrategiaa on hyödynnetty käytännössä ja onko kohdennettua testaamista lisätty korkeimman ilmaantuvuusluvun asuinalueilla nyt, kun tartuntojen määrä on ollut kasvussa. Onko tarpeen tehostaa kohdennettuja testaamisia ja karanteeniin määräämisiä?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronakaranteeni koronastrategia liikkumisrajoitukset koronarajoitukset koronatestit Jussi Wihonen kirjallinen kysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Wihonen: Viranomaisten keskinäinen yhteistyö ei näytä sujuvan
Wihonen: Miksi rajan yli saapuvat tartunnat tulevat edelleen yllätyksenä?
Wihonen: Mistä apua yritysten akuuttiin hätään?
Wihonen: Turhan kauniita kuvia maalailemalla ei koronaa nitistetä
Wihonen: Miksi ravintola- ja yleisörajoitukset toimivat joko tai -periaatteella?
Wihonen: “Mitä härskimmin koronakaranteenia rikkoo, sen vähemmällä pääsee”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.