Matti Matikainen
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen valtion tekemien hankintojen kotimaisuusasteen lisäämisestä.
Koronaepidemian aiheuttamien rajoitusten myötä maailma joutui uuteen tilanteeseen, kun rajoja suljettiin ja ihmisten ja tavaroiden kulkeminen vaikeutui. Tilanne on aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia ympäri maailmaa ja monet yritykset ovat jääneet kotimarkkinoidensa varaan. Koronakriisi onkin nostattanut kotimaisen tuotannon arvoa ja esimerkiksi matkailun osalta monet suomalaiset ovat viettäneet lomiaan kotimaan matkailukohteissa. Varsinkin pienten yritysten joutuessa vaikeuksiin heräsivät monet kansalaiset auttamaan ja tukemaan yrittäjiä ja yhteisöjä.
– Koronakriisi ei ole ohi ja sen jälkipyykkiä selvitellään vielä pitkään. Kriisistä voidaan ottaa paljon oppia tulevaa varten. Erityisesti kotimaisten ruuantuottajien ja yrittäjien merkitys tulisi muistaa myös tulevaisuudessa, sanoo Jussi Wihonen.
– Valtio on suuri palveluiden ja tuotteiden tilaaja ja käyttäjä. Valtion eri laitosten tilaukset ovat varsin merkittävä työllistäjä monelle yritykselle. Uutisissa on viime aikoina arvosteltu varusmiehille tarjottavan ruuan kotimaisuusastetta, toisaalta puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on todennut, että kotimaisuusastetta tulisi nostaa jo huoltovarmuudenkin kannalta.
Wihonen kysyykin, miten kotimaisuusastetta aiotaan lisätä valtion eri laitoksissa. Lisäksi Wihonen tiedustelee, onko hallitus ottanut tavoitteekseen tukea kotimaisia yrittäjiä ja tuottajia hyödyntämällä heidän palveluitaan valtion hankinnoissa, ja voisiko erityisesti pienimmissä hankinnoissa suosia entistä enemmän myös pienempiä, kotimaisia toimijoita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.
