Matti Matikainen
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen valtion tekemien hankintojen kotimaisuusasteen lisäämisestä.
Koronaepidemian aiheuttamien rajoitusten myötä maailma joutui uuteen tilanteeseen, kun rajoja suljettiin ja ihmisten ja tavaroiden kulkeminen vaikeutui. Tilanne on aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia ympäri maailmaa ja monet yritykset ovat jääneet kotimarkkinoidensa varaan. Koronakriisi onkin nostattanut kotimaisen tuotannon arvoa ja esimerkiksi matkailun osalta monet suomalaiset ovat viettäneet lomiaan kotimaan matkailukohteissa. Varsinkin pienten yritysten joutuessa vaikeuksiin heräsivät monet kansalaiset auttamaan ja tukemaan yrittäjiä ja yhteisöjä.
– Koronakriisi ei ole ohi ja sen jälkipyykkiä selvitellään vielä pitkään. Kriisistä voidaan ottaa paljon oppia tulevaa varten. Erityisesti kotimaisten ruuantuottajien ja yrittäjien merkitys tulisi muistaa myös tulevaisuudessa, sanoo Jussi Wihonen.
– Valtio on suuri palveluiden ja tuotteiden tilaaja ja käyttäjä. Valtion eri laitosten tilaukset ovat varsin merkittävä työllistäjä monelle yritykselle. Uutisissa on viime aikoina arvosteltu varusmiehille tarjottavan ruuan kotimaisuusastetta, toisaalta puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on todennut, että kotimaisuusastetta tulisi nostaa jo huoltovarmuudenkin kannalta.
Wihonen kysyykin, miten kotimaisuusastetta aiotaan lisätä valtion eri laitoksissa. Lisäksi Wihonen tiedustelee, onko hallitus ottanut tavoitteekseen tukea kotimaisia yrittäjiä ja tuottajia hyödyntämällä heidän palveluitaan valtion hankinnoissa, ja voisiko erityisesti pienimmissä hankinnoissa suosia entistä enemmän myös pienempiä, kotimaisia toimijoita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
