Verottaja haluaa torpata yksityisyyden suojan ja ottaa biometriset tunnisteet käyttöön – sota järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan vaatii uusia aseita
12.02.2022 |18:25
MATTI MATIKAINEN
Wihonen: Miten tunnistautua, jos rahat eivät riitä henkilökorttiin?
28.10.2022 |13:13
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo huolehtia niiden pienituloisten ihmisten palveluista, joilla ei ole varaa hankkia uutta passia tai henkilökorttia viiden vuoden välein palvelujen muuttuessa digitaalisiksi.
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen henkilöllisyystodistus- ja tunnistautumiskäytännöistä.
Saamassaan kansalaispostissa Wihoselle valiteltiin, etteivät pienituloisen eläkeläisen rahat riitä jatkuviin henkilöllisyystodistusten uusimisiin. Kansalainen ei ollut saanut palvelua pankissa, vaikka omisti voimassa olevan ajokortin. Kansalaisen mukaan hänellä ei ole tarvetta matkata ulkomaille, joten passia hän ei tarvitse.
Lakimuutos muutti käytäntöjä
Vuoden 2019 alussa voimaan tulleen lainsäädäntömuutoksen myötä ajokorttia ei voi enää käyttää henkilöllisyyden todistamiseen vahvaa sähköistä tunnistautumisvälinettä haettaessa. Tähän kelpaavat jatkossa ainoastaan passi ja henkilökortti. Muutoksen periaatteena oli, että ajokortti on tarkoitettu todistukseksi ajo-oikeudesta, ei viralliseksi henkilöllisyystodistukseksi.
Tunnistautumiseen vaaditaan joko passi tai henkilökortti. Molemmissa voimassaoloaika on vain viisi vuotta, joten kansalaisen tulisi uusia ja maksaa ne aina viiden vuoden välein.
– Pienituloisilla elämiseen menevät varat ovat vähäiset, ja jos ei ole varaa maksaa passia tai henkilökorttia, niin jää ilman palvelua, joka taas aiheuttaa lisää ongelmia, Wihonen toteaa.
Osa ihmisistä vaarassa jäädä yhteiskunnan pudokkaiksi
– Esimerkiksi pankin palveluista voi jäädä kokonaan ilman. Varsinkin eläkeläiset ja vanhemmat ihmiset eivät välttämättä osaa käyttää digitaalisia palveluita ja jäävät pudokkaiksi yhteiskunnan toimintojen siirtyessä sähköisiksi.
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee, miten huolehditaan siitä, ettei ketään jää palveluiden ulkopuolelle niiden siirtyessä digitaalisiksi ja miten voidaan helpottaa niiden ihmisten tunnistautumista, joilla ei ole varaa passiin, henkilökorttiin tai niiden uusimiseen. Wihonen haluaa tietää myös, onko tarpeellista, että esimerkiksi juuri vanhentuneella passilla ei voi tunnistautua, vaikka tunnistautumistiedot ovat yhtä lailla todennettavissa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tunnistautuminen yhteiskunnan palvelut henkilökortti digitaaliset palvelut ajokortti Digitalisoituminen henkilöllisyystodistus Jussi Wihonen pienituloiset Passi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tarkkonen: Perinteiset ammatit murroksessa, tulevaisuuden työelämässä korostuvat digitalisaatio ja luottamus
12.05.2021 |13:36
Jalonen: Liikenteen digitalisaatioon valmistaudutaan – vaatii uutta lainsäädäntöä
24.03.2017 |12:14
Viikon suosituimmat
1.
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
12.01.2025 |10:28
2.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
12.01.2025 |17:15
3.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
11.01.2025 |18:33
4.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
15.01.2025 |12:27
5.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
14.01.2025 |14:59
6.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
16.01.2025 |08:42
7.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
16.01.2025 |14:19
8.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
14.01.2025 |16:37
9.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
14.01.2025 |09:16
10.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
13.01.2025 |10:58
